Tuuma treenaa

Tai "treenaa"... Naksuun ehdollistaminen on aloitettu ja tehty vähän istumista. Hienosti pönöttää jo muutaman sekunnin ruokakuppia odottaessa. :) Hitsit, miten sitä unohtaakaan kuinka avuttomia otuksia nuo pikkupennut on. Jos esim. nami sattuu pudota kädestä lattialle, se on yhtä kuin totaalisen hukassa. :D Ja nyt tietysti kaivattais sitä jotain suunnitelmaa, mitä en ikinä saa tehtyä...

Muutenkin Tuuma on päässyt vähän mukaan isojen poikien juttuihin. Eilen käytiin taimiksella lenkillä, osan matkasta penska matkusti takin sisällä. Lenkki kyllä taisi kestää reilu 15 min, mutta pakko oli lähteä isoja poikia vähän jaloittelemaan (J koko päivän töissä). Reippaasti se taapersi metsässä Sepen perässä. Kerran Merkki ehti Tuumalle rähähtää, kun toinen vaan tunkee ja tunkee. Ei mitään dramaattista kuitenkaan, iso ääni vaan. Loppumatkasta sitten molemmat osas pitää vähän hajurakoa toisiinsa. ;) 

Merkkiä koitellaan nyt pikkuhiljaa muutenki. Omassa pihassa ollaan oltu pari kertaa porukalla ja oon ottanut Tuuman narun nokkaan, että saan tarvittaessa jarrutettua. Nyt nukkuu kaikki läjässä sohvalla. Tää onnistuu, kun Tuuma ei vielä pääse itse sohvalle ja Merkkiä yllättämään. Ja mää oon poliisina välissä. ;) Merkin eilinen uroteko oli käydä haistamassa nukkuvaa pentua. Mihin pentu tietysti havahtui ja Merkkiä alkoi pelottaa ja oli lähdettävä karkuun. :D Sentti alkaa sopeutua kovaan kohtaloonsa ja vähän jo leikkikin Tuuman kanssa. 

Harmittaa ihan kympillä, kun Tuumasta ei saa kunnon kuvia. Vaatisi pihalla hengailua ja se ei nyt onnistu. Valoisaa on vaan viikonloppuisin ja silloinkin pieni jäätyy. Ehkä lomalle osuis edes joku suht valoisa päivä.

Ai niin: meille tullessa painoa oli 4,3 kg ja kahdeksassa päivässä sitä oli tullut 500 g lisää. Kasvaa se! :)

Kun pötköstä tuli Tuuma

Pitkän ja hartaan mietinnän päätteeksi Sentin pikkuveljestä tuli Tuuma. Nyt toivotaan, että nimi on tässäkin yhtälailla enne mitä Sentin kanssa... ;)

Viikonloppu meni Messarissa tuttuja moikkaillessa, koiria katsellessa ja etenkin shoppaillessa ja hotellissa nautiskellessa (ilman pentua). Ja täytyy todeta, ettei musta kyllä tule näyttelyihmistä sitten millään. Ihan kummallista touhua. ;) Pojat oli oikein hyvin pärjänneet kotosalla, mitä nyt Merkillä "jonkin verran" ylimääräistä puhtia. Koska mää olin pois kuvioista, niin Merkkikin oli taas osannut käyttäytyä. Olivatten jopa metsälenkillä vähän Tuuman kanssa tutustelleet. :) Metsälenkit tosin kuulemma ovat noin muutaman sata metriä pitkiä, mutta jostain sitä on aloitettava? :D 

Mua sitten ottaa ihan kympillä päähän se, että mun kanssa ollessa Merkki perseilee ihan kaikille! :( Jos mää en ole kotona, mahtuvat J:n ja Sentin kanssa esim. sohvalle ihan sopuisasti ja J on oikein huipputyyppi muutenkin. Mun kanssa hengatessa pitää rähistä ihan kaikille. Huoh. Kieltämisestä tilanne vaan huononee, on valitettavasti kokeiltu. 

Rasittavaa on jatkuvasti koittaa ennakoida kaikkea. Nyt se on mahdotontakin, koska Tuuma vähän heikosti osaa mitään käskyjä. ;) Merkin voi siis käskeä omalle paikalle maate ja se pysyy siellä. Rähisee vähemmän, koska ei ole mun kyljessä henkivartijana, mutta mutkuttaa kuitenkin. Onneksi toimintakyky kuitenkin puuttuu, niin homma jää vaan kiroilun tasolle... Kunhan Tuuma joskus tajuaa oman parhaansa ja lakkaa väkisin tunkemasta suden suuhun, niitä voi varmasti pitää sisälläkin yhdessä.

Sisällä ovat siis edelleen Tuuman kanssa eri puolilla porttia. Sentti on alistunut kohtaloonsa puruleluna ja hengailee tarvittaessa pennun kanssa. Olleet pieniä hetkiä kahdestaan, kun J on poikennut jossain. Myös takakontissa heimoveljet matkustavat kahdestaan, Tuumalla on siellä kuulemma vielä jotain asiaa...

Tuuma on nyt sitten huimat kahdeksan viikkoa ja on viikossa oppinut ainakin kulkemaan terassin rappuset (melkein) kompastelematta ja hyppimään entistä korkeammalle. On tainnut myös kotiutua kunnolla, kun ruoka on alkanut maittaa paremmin. Yhtään mitään rakentavaa ei olla tähän asti tehty, käyty miljoona kertaa päivässä omassa pihassa ja nukuttu & riehuttu sisällä. Pikkuhiljaa voisi varmaankin jotain pienenpientä alkaa näperrellä, tulee joululomakin sopivasti. :) 

Mutta on tää vaan kuulkaa raskasta, isot pojat on ihan totaalisen hunningolla, kun ei muuta jaksa kun rehata pennun kanssa. Sitä ei voi hetkeksikään päästää silmistään, koska a) se repii jotain ei-sallittua ja/tai vaarallista b) se alkaa kiljua c) se ehtii pissata johonkin. Isot pojat ei siis ole tehneet yhtään mitään treenin tapaistakaan ja lenkitkin olleet minimaalisia. Mutta eiköhän me tästä löydetä joku järkevä rytmi hommiin. Pakko.

Merkin upea Luksi-veli oli muuten ollut Juha ja Suski Korrin opissa. Kannattaa käydä lukemassa huippuhyvät luentomuistiinpanot leikittämisestä täältä ja itse koulutuksesta täältä! Luennolla näkyi olevan paljon samoja asioita, mitä Juha täällä Kannuksessakin puhui, mutta Laura oli kyllä saanut ne mua selkeämmin paperille...

"Pötkö" tuli taloon

Aikatauluihin tuli muutoksia ja lähdettiinkin hakemaan "Pötkö" kotiin viikkoa suunniteltua aikaisemmin. Pötkö on virallisesti Coriander's Night Wind ja tuli siis luonnollisesti Janin lintukoiraksi Sentin saappaita täyttämään. Vielä on saappaissa kovin paljon kasvunvaraa, mutta pikkuhiljaa... Mää saatan lainata otusta sitten vähän muihinkin hommiin. ;) Kutsumanimi on vielä haussa, mutta toivottavasti herra omistaja sen piakkoin saa päätettyä. Ettei raukka jää pötköksi... :D

Kotiuduttiin sunnuntaina alkuillasta, joten ei tässä nyt kovin kattavaa analyysiä vielä osaa tehdä. Reippaalta vaikuttaa kuitenkin. Leikkii, syö ja nukkuu, siinä kai ne pennun tärkeimmät. Ja tietysti kiskoo jouluvalojen johtoja ja pissaa mennessään... ;) 

Sunnuntaina ja maanantaina oli aivan liian kylmä, reilu 10 astetta pakkasta, ja tänään on sitten tuiskuttanut vaakasuorassa lunta, vaikka pakkanen laski viiteen. Eli ei siis olla kovasti ulkoiltu... Ollaan silti ehkä enemmän saatu asioita tehtyä ulos, mitä sisälle. Pentu takin sisään ja ulos, pentu maahan ja samantien sisälle, kun asiat on tehty. Minuutti on jo pitkä aika ulkoilla. :D

Sentti on taattuun tapaansa ottanut tyynesti asiat asioina, vähän on hengannut penskan kanssa pihassa ja sisällä. Nyt penska nukkuu jaloissa ja Sepe sohvalla vieressä. Merkki sitten taas... Saas nähdä minä vuonna uskaltaa kokeilla jotain lähikontaktia näiden kahden kanssa. Merkkiä pelottaa ja se murisee heti, jos pentu näyttää lähestyvän (portti siis välissä). Ja penska sen kun vaan viipottaa häntä heiluen kohti. Ja sitten yleensä Merkiltä pettää hermo ja se lähtee karkuun. Ja pentu tietysti menis perässä ja Merkki panikoisi jne. Ulkona jossain "ei-kenenkään-maalla" tutustuminen on tehtävä, mutta kun pentu jäätyy. Eli odottelemme suotuisampia aikoja ja toivotaan parasta siihen asti...

Tämä ja ensi viikko kun jotenkin sompaillaan töiden kanssa, niin päästään joululomasta nauttimaan. 

Vikat jumpat ja hierontaa

Treenirintamalla on hiljentynyt, kun kaikki ohjatut jutut loppui tältä syksyltä. :/ 

Keskiviikkona oli viimeiset jumpat ja meillä oli ihan hurjan kivaa. :) Käytiin pikaisesti läpi kurssin aikana tehdyt jutut ja uusina vähän testailtiin ryömimistä ja kierimistä. Kerran kylläkin tuli ihan totaalihyytyminen, kun samaan aikaan agia treenanneelta karkasi pallo meidän puolelle hallia (ei lähellekään Merkkiä) ja ohjaaja sitten karjui koiraa pysähtymään muutaman kerran. Merkin mielestä tää oli niin huolestuttavaa, että meidän kaukojumppa jäi tekemättä. Tuijotti vaan, eikä huolinut nameja tms. Sitten kun lähdettiin liikkeelle ja humppailtiin vähän muuta, niin lopputunti meni ihan reippaasti. Nyt sitä ei edes juurikaan enää ahdistanut lähellä olleet kouluttajat, harmi kun nää treenit jää taas pois. :/

Eilen kävi Minna hieromassa Merkin ennen joulutaukoa. Tää saattoi ehkä olla n. neljäs kerta ja nyt Merkki näytti ja kuulemma tuntuikin siltä, että nautiskeli olostansa. :) Portin takana karjuva pentu kyllä "vähän" hajoitti keskittymistä, mutta ei murrannut Minnalle juuri ollenkaan. Muutama lukkopaikka taas löytyi selästä (joiden käsittelyyn Merkki toki reagoi), mutta ne saatiin auki. Selkäjumppaa vaan säännöllisesti samaan malliin, niin josko se saataisiin pysymään paremmassa kunnossa. 

Edelleen menee vinoon maahan (oikea kylki lyhyempänä), mutta vähemmän mitä vielä joku aika sitten. Lisäksi pystyy pitämään suoran asennon pidempään, kunhan vaan korjaan sen ensin. Suoria maahanmenoja siis ja asennon pitämistä, selän venyttelyä, punnerruksia ja m-s -vaihtoja hissinä. 

Vähän haasteellinen keli joulukorttiyritelmille...

Maratontreenit ja jumppaa

Keskiviikon jumppatreenit oli siirretty torstaille, joten oli peräkkäin rallya ja jumppaa. Ja rallytreenit vielä venyi tunnista kahteen. Merkki oli kovin hiljaisen ja tyytyväisen oloinen, kun illalla päästiin puoli yhdentoista aikaan kotiin. :)

Rallyssa ehdittiin tehdä 2 * kaksi erilaista rataa. Eka oli meille vaikea, kun ei ollut pysähdyksiä juurikaan, vaan piti vaan köpötellä eteenpäin. Toisessa oli paljon pysähdyksiä, joten passasi meille paremmin. Pysähdysten aikana ehtii kasata taas kontaktin jollekin mallille. Mutta Merkiltä kyllä oli paikallaan käännökset ja siirtymiset melkolailla hukassa. Ne oli joskus tosi hyvät, mutta näköjään niitäkin tarvis treenata... Kivaa kuitenkin oli ja toivottavasti päästään keväällä jatkamaan. :)

Sitten Kankon jumppatreenit päälle:

• Punnerruksia: Oli tosi hankalaa, ei käytä kunnolla vatsalihaksia. Viime talvena Minnan treeneissä nää oli niin hyvät, mitä ihmettä tässä välillä on mennyt pieleen? Ensin pitää saada makuuasento kuntoon ja sitten punnerruksia.
• Peruutus: A:lla peruuteltiin ylöspäin ja varovasti alas. Vähän vino välillä, mutta ei kovin pahasti.
• Pohkeenväistö: Tehtiin maassa olevan puomin ylösmenon avulla. Etujalat puomin päällä ja sitten pohkeenväistöä molempiin suuntiin. Tää on Merkin bravuuri. :) Oikealle on hankalampaa. Kokeiltiin myös takajalat puomilla, mutta se oli tooosi vaikeeta. 
• Jotain muutakin humppailtiin, mutta nyt ei muista mitä... Makuuasento pitää ensin saada kuntoon, se vaikuttaa niin moneen muuhun juttuun.

Perjantaina vielä lisää jumppaa Minnan kanssa:

• Sama juttu yllättäen, treeniä suoraan maahanmenoon. 
• Dobolla meni nyt paremmin, pyöritteli etujaloilla ja tasapainoili seisten, maaten ja istuen, kun vähän keikuttelin palloa.
• A:lla hitaita siirtymisiä, askel taakse ja eteen.
• Tasapainolaudalla takajalat ja etujalat kiertää ympäri, tässä käytti hyvin takapäätään. :)

Edellisen viikon treenitiivistelmä

Maanantaina oli tokon viimeinen kerta ja saatiin yksityisopetusta, kun muita ei ilmestynyt paikalle. Humppailtiin siis pieni temppurata ja luoksepäästävyyttä. Nyt Roosa pääsi jo Merkin viereen kyykkyyn ja jotain vähän hosui käsillään (ei koskenut), Merkki ei vaikuttanut oikeastaan yhtään ahdistuneelta. :) Muutenkin Roosalla oli Merkin mielestä tosi hyvät eväät ja kävi useampaan kertaan tutkiskelemassa. Kerran piti sitten ihan vähän pöristä, kun ehti melkein syliin kiivetä namien perässä ja sitten alkoikin pienesti ahdistaa. Mutta kummallisen kiinnostunut se oli ja omaksi itsekseen ihan fiksu. Ennen tokoa käytiin pikaisesti metsässä ja Merkki ehti syödä sieltä jotain limaista ja karvaista... Mutta saalista ei ole sen koommin näkynyt, joten teräsmaha selvisi tästäkin luonnonmukaisesta kokeilusta. :Q Tarttis varmaan piakkoin madottaa...

Keskiviikkona tosi kiva ja rankka jumppatunti, Merkki meinasi jo vähän hyytyä loppua kohti.

• Alkuun jalkojen nostelua yksitellen ja sitten ristikkäisiä jalkoja. Tähän (ja moneen muuhun) liittyen olis hyvä opettaa selkeämmin tuijottamaan maahan laitettua namia ja käskyllä vapautus. Tää olis myös hyvä keskittymistemppu häiriöisessä paikassa.
• Pupu-istumista: Täytyy lisätä myös suullinen käsky, että pystyy hosumaan käsillä muutakin. ;) Opetettavien temppujen listalla pupu-asennon ja istumisen välillä vaihtelu. Pupu-istumisesta takajaloille nouseminen. Maasta suoraan pupu-asentoon nouseminen.
• Peruuttelua a-estettä ylöspäin. Tää sujui ihan ok, vähän meni aluksi vinoon (väisti varmaan kouluttajaa), mutta parani parilla toistolla.
• Tikapuiden yli kävelyä: Nyt meinasi olla kiire ja tulla pomppimista. Toinen kierros selvemmin kädellä ohjaten meni rauhallisemmin. 
• Maahan-seiso -vaihtoja: Että on vaikeeta! Merkki pyrkii edelleen tosi voimakkaasti korjaamaan vasemman takajalan taakse => ei mene hissinä. Ja jos takajalat pysyy, niin mallaa etutassuilla. Tähän toki vaikuttaa se kierous, mitä on ollut nyt tosi pitkään, mutta namiohjauksessa on kanssa treenattavaa. Nyt pidettiin lautaa takatassujen edessä ja autoin lisäksi vähän tukemalla kädellä rinnasta (tajuaa selkeämmin lähteä taaksepäin maahan eikä nouse niin pitkäksi seisomaan). Treeniä, treeniä...
• Maassa olevan puomin alastulolla oli tarkoitus istua ihan puomin viereen ja takajalat paikallaan "pompata" etujalat puomille. Merkin mielestä tää oli ehdottomasti joku temppu, missä piti joko etu- tai takajalat laittaa puomille, sitkeästi se välillä tarjoaa asioita... :D Lisäksi vieressä mentiin aksaa, joten sekin vähän hajotti keskittymistä. Mutta kun sain ähellettyä Merkin ensin istumaan puomin viereen, niin saatiin pari halutunlaista pomppuakin. Tässäkin kyllä herkästi liikuttelee takajalkoja. Ja mää en osaa houkutella oikein, vedän koiran namin perässä ihan miten sattuu...
• Merkki oli kyllä tosi väsyn oloinen, vissiin löytyi siltäkin käyttämättömiä lihaksia... :D Onneksi olin reipas ja kävellen liikkeellä, joten sentäs jonkunlainen loppujäähdyttely tuli tehtyä. Ja Merkki alkaa jo tosi hyvin sietää kouluttajat lähellä katsomassa ja neuvomassa. Koskea ei toki saa, mutta katsoa sentäs. :) Tarttis saada paljon lisää tällaisia treenejä, mutta kohta alkaa olla kurssit käytynä. :/

Torstain rallytokot jäi välistä.

Perjantaina sitten vielä jumppaa lisää. Lähinnä Dobolla koitettiin saada etupäätä ja vatsalihaksia töihin. Merkki siis seisoo etujalat vasten palloa ja siitä koitetaan rauhassa liikkua eteenpäin. Tosi mielellään vaan rönöttäis mahallaan pallon päällä... Maahan-seiso -vaihdoissa kanssa huomaa, että vatsalihakset on aika olemattomat. Seiso-maahan onnistuu tehdä ihan pieni liike alaspäin ja jopa hetken pito, mutta maasta ponnistaa ylös etujaloilla, eikä vatsalihaksia käyttäen. 

Viikonloppu meni Juha Korria kuunnellessa, Pahoille kiitos hienon seminaarin järkkäämisestä! Kunhan saan aikaiseksi, laitan muistiinpanoja tännekin.

Viikon treenit

Maanantain tokot meni ohi, mutta muuten ollaan oltu ahkeria. :)

Jumppa keskivikkona: Tehtiin hyppytekniikkaa 5 (vai 6?) esteen perussarjalla. Eka kierros speedbumpeilla muutama toisto. Jossain tais vauhti vähän hyytyä loppua kohti. Toisella kierroksella matalilla rimoilla, saatiin sen verran vauhtia, että ekalla kerralla hyppäs viimeiset kaksi kerralla... Loput 2 toistoa sitten hienosti. :) Muuten koitettiin lähinnä jumppailla selkää. Koitetaan korjata maassa makaamisasentoa suoraan. Laittaa vas. takajalan taaemmas => lantio on vinossa (vasen puoli alempana) ja oikea kylki lyhyenä. Nyt pitää ihan käsin korjata takapää suoraan ja sitten pikkuhiljaa pidennetään aikaa, mitä jaksaa tässä olla. Lisäksi namin avulla vähän oikean kyljen venytystä, punnerruksia ja hissinä nousemista. Tuntuu olevan tosi hankalaa, mutta pikkuhiljaa. Loppuun tehtiin vielä tikapuiden yli kävelyä. Peko-este siis ihan maassa, namit jokaiseen väliin maahan ja koiran piti kävellä nostellen jalkojaan yksitellen. Merkki oli taitava tässäkin, hyvät treenit. :)

Rallytoko torstaina: Uudessa vähän myöhemmässä ryhmässä tekemässä avo-juttuja. Nääkin oli tosi kivat treenit, vähän vaan riideltiin nurtsille haistelemaan jumiutumisesta... Mutta edelleenkään ei ole toivoakaan, että menis noin "pitkän" radan ilman välipalkkaa ja/tai namin kädessä pitämistä. Mutta nyt teki hyvällä ilmeellä pätkiä, ollaan tyytyväisiä siihen. 

Perjantaina jumppaa: Alkuverryttelynä ja odotellessa pari hyvää ruutua lelulle. :) Merkki täydeltä matkalta ja itse olin n. puolivälissä. Yksi paikan hakeminenkin onnistui lyhyemmältä matkalta. Selkää edelleen koitettiin venytellä ja tehdä etupäähän voimaa. Dobolla pari kierrosta, lähinnä takajaloilla kävellen niin, että etujaloilla työntää palloa eteenpäin. Tässä mieluiten lätsähtäis vaan pallon päälle maate => etupäästä puuttuu puhti. Sitten vaan pallon päällä tasapainoilua ja istuviltaan selän venyttelyä. Lopuksi vielä puomin alastulolla selän venyttelyä maaten. Jossain välissä ehdittiin muistutella myös pohkeenväistöä maassa olevan puomin päällä. Merkki oli ihan väsy treenien jälkeen. :)

Tänään omatoimitreenit Lumen kanssa: Alkuun käskytettynä putkeen kisamaisesti luoksetulo, liikkeestä seiso ja hyppy. Muuten hyvin, mutta liikkeestä seisomisessa ennakoi loppupa:n liikkurin käskystä. Ei edelleenkään kyllä keskity yhtään niin intensiivisesti mitä haluaisin, mutta tää taitaa olla yksi niitä riman laskemisen paikkoja... Toisella kierroksella lyhyeltä matkalta maasta nopeita luoksetuloja. Eli vaan käsky ja samalla pallon heitto taakse, suht reippaasti teki. Sitten ruutu 2 * pallolla ja kerran läheltä paikan hakeminen (löysi, mutta oli hidas). Nouto wubballa, lähti perusasennosta reippaasti (mutta ei varastanut) ja palkka, kun lähti palauttamaan laukalla. Tää oli hyvä. :)

Viikolla on tullut tosi hintsusti metsälenkkeilyä (koska kelit...) ja sen kyllä huomaa. Merkki on ollut ihan järkyttävä kotona taas pitkästä aikaa. Kärttyilee Sentille ja J:lle ihan urakalla. :S Mutta tänään on ollut sitten huomattavasti inhimillisempää, kun käytiin tyttisten kanssa metsälenkki. Väsynyt mudi on onnellinen mudi! Huomenna treenitauko ja taas metsälenkille, jos myrsky antaa periksi. :)

Jessica Svanljungin tokokoulutus, treenit 1.-3.11.

Alle on kirjoiteltu mieleen jääneitä juttuja perjantai-illan, lauantain ja sunnuntain treeneistä. Koitin kerätä eri koirille annettuja vinkkejä liikkeittäin. Epäloogisuudet voi laittaa kirjurin piikkiin... Treeneissä olleita rotuja oli pikaisesti ajateltuna ainakin bc, auspai, kelpie, labbis, kultsu, flatti, corgi, vizla, dobberi. Oli kyllä tosi huippu viikonloppu, ehdottomasti suosittelen osallistumaan, jos joskus on mahdollisuus päästä Jessican oppiin.

Tarina on pitkä, joten ihan alkuun muutama parhaiten mieleen jäänyt asia:

• Jos haluaa edetä asioissa pitää olla selkeä mielikuva mitä koiralta haluaa ja suunnitelma, miten tavoitteeseen päästään. 
• Jos asiat ei etene tai on ongelmia, pitää miettiä ensin syy ja tehdä vasta sitten korjaussuunnitelma.
• KRITEERI on tärkeä! Se pitää selkeästi määritellä itselleen, eikä siitä saa lipsua! Toisaalta pitää huolehtia, että kriteerin täyttäminen on koiralle (ja itselle...) realistista. Kun osaaminen lisääntyy, kriteeriä voi kiristää pikkuhiljaa kohti ihannetta. 
• Pitää olla rehellinen ja realistinen ja asettaa tavoitteet sen mukaan. Kaikista ei voi tulla huippuja ja silloin pitää tyytyä vähempään. Ja olla silti aidosti iloinen koiran onnistumisista. 
• Positiivinen palaute on tärkeää! Kirjoita treenipäiväkirjaan tms. korjattavien asioiden lisäksi myös hyvin menneet jutut (molempia yhtä paljon). Muista myös kehua treenikaveria. 
• Sekä positiivisen että negatiivisen palautteen antamisessa koiralle ajoitus on yhtä tärkeä (vrt. naksun ajoitus). Negatiivinen palaute ei saa olla vihaista! Tarkoitus on kertoa koiralle, että ko. käytöstä ei nyt haluta, tee jotain muuta.
• "Rauhoittumisnamien" käyttö monessa eri tilanteessa tuntui auttavan hektisiä, keskittymättömiä, äänteleviä koiria.
• Koiran pitää kuunnella, eikä tehdä sitä mikä sen itsensä mielestä on kivointa! Taitavalla koiralla liikkeitä ja osia kannattaa sotkea & laittaa koira oikeasti kuuntelemaan ja töihin.

 

Ruutu

• Jos ruudussa on nameja (mieluiten kupissa tms., ei maassa), palkkasana kun namit on syöty, sitten seisomiskäsky ja palkka ruutuun. Palkkasanan käyttäminen auttaa sitten, kun ruutu on tyhjä. On selkeä merkki koiralle, ettei tarvi jäädä vaan haahuilemaan / etsimään lisää nameja jne.
• Lähetä koira kiertämään ja siitä ruutuun. Vaihtele ruudussa alustaa ja ilman. Voi käydä myös näyttämässä ruudun ja sitten kiertämään.
• Opeta oikean paikan etsiminen / korjaaminen. Laita koira seisomaan johonkin ruudun reunalle ja anna ruutu-käsky. Anna koiran rauhassa miettiä ja etsiä oikeaa paikkaa. Jos ei onnistu, käy näyttämässä paikka tai laita alusta ensin avuksi. 
• Jos lähetys epäonnistuu, älä kutsu koiraa pois, vaan ohjaa uudestaan. Niin montakertaa, että onnistuu. Tai käy näyttämässä ruutu, palaa lähetyspaikalle ja uudestaan. Ei saa opettaa "luovuttamaan" kesken ja kisoissakin koira olisi hyvä saada ruutuun, vaikka alku menisikin pieleen. 
• Jos koiran ongelmana on haistelu, älä koske maata, kun näytät ruutua.
• Ei lähetystä, jos merkillä kyttää ruutua. Voi käydä laittamassa namit merkillä olevan koiran eteen. Kontaktista lupa syödä ja vasta sitten kontaktista ruutuun. 
• Ääntelevälle koiralle "rauhoittumisnamit" ennen lähetystä varpaiden eteen.
• Alussa koiran voi jättää istumaan kauemmaksi ja ohjaaja lähelle ruutua. Ohjaaja siirtyy pikkuhiljaa koiran viereen.
• Mieti mihin kohtaan ruutua haluat koiran ja pidä kriteeristä kiinni! Esim. kuvitteellinen linja keskelle ruutua ja koira sen taakse. Merkkaa selvästi palkkasanalla / naksulla, kun koira tekee oikein. Vie useimmiten palkka ruutuun (ei saa olla laiska). Jos koira pysähtyy liian aikaisin, odota mitä koira tekee. Jos korjaa, niin kehu (älä palkkaa muuten) ja uusi samanlainen yritys. Mieti plan B (alustalla, lelulla tms. tehotreeniä oikeasta palkasta, tarkista palkan ajoitus ja suunta jne.), jos koira alkaa usein pysähdellä liian aikaisin, koska siitä voi helposti tulla tapa.

Vinot maahanmenot sivulta

• Laita namit valmiiksi maahan koiran vasemmalle puolelle.
• Käskyn kanssa samalla napakka apuaskel eteenpäin (ja jalka takaisin, kun koira on maassa), palkkaus koiran eteen suoraan.
• Usein perusasennossa koiran paino on vasemmalla -> vähän väkisinkin menee vinoon. Tarkista muutenkin, että perusasento on suora ja tasapainoinen ennen maahan-käskyä.

Tunnari

• Aloitus omaa piilottelemalla.
• Jos koira ei meinaa tajuta, kapulat voi laittaa saviruukkuihin ja opettaa koiran käyttämään nenää. Ensin vaan oma ja muut purkit tyhjiä. Palkka vasta, kun koira selvästi haistelee & merkkaa oikean (ei vaan töki nenää summamutikassa kaikkiin purkkeihin). Kun tässä on varma, vieraita muihin purkkeihin. Välivaiheena voi käyttää lasipurkkeja, näkee kapulat, mutta ei voi noutaa / napsia suuhun. 
• Laita vieraita kapuloita rivi koiran eteen ja piilota oma kauemmas. Siirrä riviä vähitellen lähemmäs piilotettua omaa kapulaa.
• Kun aloitetaan treenaamaan kapulat koemaisesti: Ohjaaja istumaan maahan lähelle kapuloita ja koira maahan / istu. Namit tassujen eteen, kun on syönyt, kontaktista lähetys rauhallisesti kapuloille. HETI kiinni pannasta ja pois, jos näpsii vääriä. Uusi yritys samalla lailla. Näpsimiseen puututtava nopeasti!
• Osaavalle koiralle pitkä jono kapuloita. Mennään koiran kanssa yhdessä etsimään ja autetaan kädellä haistelemaan kaikki järjestyksessä, ei saa ohittaa kapuloita. Omasta ei saa mennä yli. Kun koira nostaa oman, lähdetään yhdessä pois kapuloilta ja kehutaan.
• Lisää tarkkuutta: Voi kädellä hieroa maata ja laittaa siihen väärän. Koiran on haisteltava kapuloita eikä vaan nappaa jotain, kun tulee haju.

Kaukot

• Huolehdi, että m-s -vaihdossa koira ei seiso liian pitkänä -> on vaikea mennä istumaan / hissinä maahan. Myös liian kasassa oleminen aiheuttaa ongelmia.
• Vapautus takapalkalle ilman käsimerkkiä. Käsimerkki voi myöhemmin sekoittua käskyihin ja koira sinkoilee mihin sattuu.
• Opeta painon siirto taakse ja palkkaile jo siitä (s-i ja s-m -vaihdot).
• Näissäkin nopeus vs. tekniikka, kummasta valmis tinkimään... Ole kuitenkin tarkka oikeista asennoista, seisomassa ja istumassa ei saa könöttää.
• Opeta koira pitämään asennot, vaikka itse liikut / kädet liikkuu.
• Namit koiran molemille sivuille (riittävän kauas), estävät usein liikkumista eteenpäin ja vinoja asentoja.

Ohjattu

• Tee ensin toinen suunta varmaksi niin, että kapula on merkin kanssa samalla tasolla. Sitten toinen suunta samalla lailla. Sitten vaihdellen molempia suuntia. Kun tämä onnistuu, keskikapula oikealle paikalleen koiran taakse. Pikkuhiljaa reunimmaisten kapuloiden siirto oikeille paikoille. Treeneissä kuitenkin kapulat usein leveämmällä mitä kokeissa, että säilyy kunnon kaari.
• Kuuntelutreenissä voi ei-haettavan kapulan paikalle laittaa vaikka pallon...

Nouto

• Jos koira pyörittelee kapulaa jne., opeta pitoa niin, että makupala toisessa kädessä. Koira yleensä keskittyy siihen ja lakkaa mälväämästä. Palkan ajoitus tärkeä!
• Jos koira pitää ääntä lähtiessä, koiran voi laittaa istumaan ohjaajan ja kapulan väliin ja siitä lähetys (voi laittaa vielä rauhoittumisnamitkin).
  Ohj.  ---- koira ---> kapula
• Jos koira ääntelee kapulan luovutuksessa / ei tahdo päästää irti kapulasta, voi heittää namit maahan kun koira on palauttamassa ja lähellä ohjaajaa. Ohjaaja voi ensin istua maassa ja vasta kun tässä ok, nousee seisomaan.
• Kiihtyvälle koiralle voi myös laittaa lähelle monta kapulaa maahan ja palkka palautuksesta heittämällä useampi nami maahan. Kontaktista saa lähteä hakemaan uudestaan. Saa monta toistoa putkeen, eikä koiran tarvi odotellessa kerätä kierroksia. Jos koira kiihtyy liikaa, pieni tauko. Koiran on kuitenkin annettava rauhassa miettiä, älä hoe käskyä, jos koira pysähtyy miettimään uutta tehtävää.
• Jos ongelmia luovutusasennossa, auta koiraa aluksi liikkumalla (kuin perusasennon opettamisessa muutenkin) ja mahdollisesti namilla ohjaamalla. Myös sivu-käskyllä voi auttaa oikeaan asentoon.
• Totuta koira pitämään kapulaa vaikka käsi liikkuu / koskee kapulaa. Älä varasta kapulaa koiralta, vaan rauhallinen irroitus (koira irrottaa, omistaja ei nappaa kapulaa).
• Samaan vaikaan voi treenata erikseen pitämistä ja vauhtia.
• Kokeissa käytä kapulaa omissa käsissä, tulee oma haju ja muiden kuolat lähtee pois...
• Tekniikkaa on helpompi hioa, jos koiralla suuri halu noutaa.

Seuraaminen

• Jos koira on liian kiihtynyt, edistää pomppii jne. lopetettava kaikki nopeat palkkaukset (nami vaan rauhallisesti koiran suuhun, ei heittelyä ja jahtaamista, ei lelua), tee pitkää tylsää suoraa.
• Edistäminen, säheltäminen: Namit perusasennossa tassujen eteen, kontakti, saa ottaa, kontakti, seuraa, pysähdys perusasentoon, namien pudotus maahan, kontakti, saa ottaa, kontakti, seuraa jne... Namit voi myös laittaa maahan ja seurauttaa koiraa, vapautus kun seuraaminen on siistiä (ei kannata kiihkoilla ohjaajaa kohti, kun palkka on muualla).
• Jos kontakti putoilee: Seuraa (aluksi vaan paikallaan, sitten liikkeessä), palkka, seuraa, häiriö, huomautus jos kontakti putoaa, seuraa, palkka (palkkaa ei liian pian häiriön & korjaamisen jälkeen, ettei ketjuta asioita). Kontaktin putoamisesta pitää huomauttaa HETI, ajoitus yhtä tärkeä kuin palkkaamisessakin. Mieti taas kriteeri ja vaatimustaso! Nuorelle koiralle esim. nopea vilkaisu voi olla ok, kunhan ei jää kyttäämään.
• Jos koira on jo pitkään seurannut huonosti, mieti käskysanan vaihtoa.
• Paremman kontaktin opettamisen voi aloittaa myös kävelemällä takaperin ja palkkailemalla kontaktista. Kun tämä sujuu ja koira tarjoaa aktiivisesti riittävän pitkää kohtaktia, voi kääntyä kävelemään oikein päin ja koira oikealla paikalla. Ks. Klickerklok-seuraaminen.
• Edistää: Ensin kontakti kuntoon. Sitten seuraa-käsky niin, että ei lähde liikkeelle ilman ohjaajaa. Sitten askel kerrallaan ja palkka oikeasta paikasta. Pysähdys ennen kuin ehtii edistää (ja kriteeri oikean paikan / perusasennon kanssa pitää pitää tarkasti).
• Jos joutuu huomauttamaan kontaktin putoamisesta, ei kehua kun korjaa, vaan uusi käsky ja sen noudattamisesta kehu.
• Voi opettaa jonkun ääniavun ennen kulmia ja käännöksiä.
• Testaa omalle koiralle sopiva vauhti ja askelpituus. Opettele rytmin vaihdoksia (hidas, juoksu) ympyrällä molempiin suuntiin.

Luoksetulon stopit

• KRITEERI!!! Päätä ensin ja pidä ehdottomasti AINA kiinni, muuten koiralle opetetaan, että hitaammatkin on ok. Muista kuitenkin kriteeri koiran osaamistason mukaan. Jos nyt venyy monta metriä, ei voi heti vaatia täydellistä suoritusta. Kun koira kehittyy, kiristä kriteeriä. Muista myös ottaa huomioon oman koiran ominaisuudet, kaikille ei vaan saa yhtä näyttävää.
• Mieti balanssi luoksetulovauhdin ja nopean stopin välillä. Superhypervauhdista luoksetulossa ei saa lisäpisteitä, venyvistä stopeista sen sijaan menettää...
• Älä aina heitä palkkaa, vaan vie se koiralle (auttaa asennon pitämisessä & suoruudessa).
• Aloita takapalkan opettelu asennoista (seiso / maahan) vapauttamisella ilman liikettä. Myöhemmin appari laittaa alustalle namit, niin saa enemmän nopeita toistoja.
• Voi opettaa myös pysähtymään alustalle, mutta silloin kriteerin on oltava ehdottoman selkeä. Jos on tarkoitus pysähtyä alustalle, ei saa hyväksyä valumisia yli / ohi! On myös oltava tarkkana käskyn kanssa, jos sen antaa liian aikaisin, koira "valuu" alustalle (ja sitten pitää kokeissakin hyväksyä, että koira valuu käskyn jälkeen...).
• Aluksi niin lyhyet etäisyydet, että koira onnistuu. Myös asennot ensin nopeiksi lähellä, sitten vasta lisää matkaa.
• Ei liikaa toistoja, pari hyvää riittää ja sitten voi tauon jälkeen tehdä taas muutaman.

Merkki

• Jos koira tökkii merkkiä ja/tai paikka on epävarma: Appari vie lelun n. metrin päähän merkistä. Välillä valelaittoja. Opeta mieluiten myös kiertäminen niin, ettei ole ihan kohteessa kiinni. 
• Paikkaa voi treenata myös erikseen, itse ihan lähellä merkkiä (koira ottaa silloin tavallisesti vähän etäisyyttä). Ole alusta asti tarkkana, ettet palkkaa merkkiin koskemista.
• Treenaa merkki ensin tosi varmaksi ennenkuin yhdistät muihin liikkeisiin. Muitakin liikkeitä voi treenata, kun vie / kutsuu koiran merkille.
• Voi opettaa eri käskyt "merkki" = automaattinen pysähdys / kierrä = ei pysähdystä. Merkki käskyyn voi saada vauhtia, kun ensin lähettää merkki-käskyllä ja sitten pari metriä ennen merkkiä "kierrä".
• Opeta korjaamaan merkille samalla lailla, mitä ruutuun. Älä kutsu pois, vaan ohjaa uudestaan.

Metalli

• Ensin aloitus positiivisesti, mutta jos homma ei millään etene pitkänkään ajan kuluessa (ja koira osaa VARMASTI noutaa muuten), voi yrittää kädestä pitäen "auttaa" tekemään liikkeen. Kapulan heitto, jos koira ei ota kapulaa suuhun, anna uudestaan käsky, jos ei vieläkään onnistu, mene koiran luo ja laita kapula suuhun ja taluta lähetyspaikalle & perusasentoon, kehut ja palkkaus. Pitää toistaa niin kauan, että koira onnistuu. Matkan ei tarvi olla pitkä ja vauhti saa olla miten hidas vaan. EI SAA luovuttaa tai hermostua!

Jäävät

• Jos koira "lätistyy" ohi kävellessä, kehu koko ajan (ei käskyn toistamista) äläkä ensin mene koiran taakse. Mieti miten läheltä koiraa kävelet, joskus helpompi, kun ei mene ihan vierestä. Kokonaista zetaa treenatessa aina palkka vain, kun palaa koiran luo (ei kannata kokeissa kuikuilla taakse, kun sieltä ei ikinä palkata). Kun treenaa paloina, voi palkata milloin vain (koiran eteen!), kunhan koiran katse on eteenpäin.
• Heitä nami selän taakse ja anna käsky, kun koira on tulossa takaisin. Hyvä testi kuuntelemisesta ja liikkeiden erottelusta. Tarvii kaverin tai peilin tietysti avuksi.
• Alusta voi vaikuttaa, miten nopeasti koira pysähtyy.

Muuta sekalaista

• "Rauhoittumisnamit" auttaa monessa liikkeessä kiihkeitä / äänteleviä / sählääviä koiria. Namit laitetaan maahan koiran eteen ja katsekontaktista lupa syödä. Kun namit on syöty uusi katsekontakti ja lähetys esim. tunnarikapuloille, noutoon, ruutuun, merkille jne.
• Rauhoittumisnamien / takapalkan jne. käyttö edellyttää, että koira osaa luopua nameista ja ottaa luvalla. Opeta molemmat erikseen.
• Jos koiran vire hyytyy kokeissa, mieti onko treenin ja kokeen välillä liian iso ero! Hyytyilevää koiraa tietysti usein koitetaan treeneissä palkata mahdollisimman paljon jne. -> koe on koiralle entistä vaikeampi juttu. Liikkeitä on vaan sitkeästi pikkuhiljaa ketjutettava treeneissäkin. Tietysti on mietittävä palkan laatua (ja määrääkin / iltaruoka tms.). Aluksi on laskettava kriteereitä, koiran väkisin hidastuu ja on ehkä epävarmempi. Mutta silti pitää opettaa odottamaan palkkaa riittävän pitkään.
• Jos koiraa kieltää, on oltava itse varma ja rauhallinen. Hermo ei saa mennä! Ajoitus on oltava yhtä tarkka kuin esim. naksun kanssa.
• Asentojen pitämistä kannattaa treenata esim. pannasta vetämällä, koiraa työntämällä, houkuttelemalla jne.
• Pidä kiinni kriteereistä, ole selkeä ja tiukka, mutta muista myös kehua heti jo yrittämisestä!
• Treenaa selkeä rutiini kehääntuloihin!

Käy lukemassa lisää Jessican omilta sivuilta.

Pipan sivuilla samasta koulutuksesta.

Selkäjumi ja merkillisyyksiä

Minna kävi hieromassa perjantaina molemmat pojat. Sepellä vähän tavallisesta poiketen niskan ja lapojen seutu vähän jumissa, mutta antoi periksi helposti. Ei tarvetta nyt ihan just uudestaan hierontaa.

Merkillä sitten selkä aika kovastikin jumissa. Etenkin oikea puoli oli tosi hankala. Merkki taas kertoi ihan isoon ääneen omia mielipiteitään, mutta antoi kuitenkin suht hyvin käsitellä. Selän jumit saatiin lopulta aukeamaan. Seuraava hieronta joskus n. kuukauden päästä. Siihen asti 3-4 kertaa viikossa jumppaa:

• Makuuasennon korjaus: takajalat niin, että lonkat samalla tasalla, varpaat polvien alla. Ei liian lyhyenä, kyynärpäät ei saisi kovasti harottaa. Pikkuhiljaa kestoa ja lantion kallisteluja eteenpäin. 
• Punnerruksia.
• M-s vaihtoja hissinä. Aluksi olisi hyvä palkata tosi pienestä liikkeestä, ei ylös asti maasta. 
• Peruuttamista suoraan.
• Hidasta kävelyä suorana eteenpäin.

Ei tarttis kuin ruveta hommiin...

Merkillisyyksistä sen verran, että työreissun takia piti viedä apinat kennelille hoitoon. Merkki on ollut siellä joskus aikaisemminkin, mutta nyt epäilytti entistä enemmän, kun se on ollut ihan pönttö muutenkin (luoksepäästävyys tuntuu välillä vaan huononevan). Ja kuinkas sitten kävikään: kun hain poikia pois, oli Merkki yhden hoitajan kainalossa tyytyväisenä odottelemassa kotiin lähtöä... Kuulemma ei mitään ongelmia, ihan asiallisesti oli seurustellut hoitajien kanssa. Tai "vähän" rähisee, kun häkin ohi kulkee muita koiria...

Tää taas vahvistaa sitä, että muiden ihmisten kanssa on ongelmia vaan silloin, kun on mun matkassa. Mistä taas päästään siihen, että väistämättä oon mokannut koulutuksessa tosi lahjakkaasti... Ottaa päähän ihan jonkun verran, mutta kun sitä aikakonettakaan ei ole keksitty, että vois tehdä mokat tekemättömiksi. :(  Jos olisin aikanaan tiennyt, mitä tiedän nyt, niin ehdottomasti olis pitänyt keskittyä ihan vaan siedättämään / vastaehdollistamaan vieraisiin ihmisiin. Ja jättämään kaikki kieltämiset pois. Mutta nyt sitten koitetaan korjailla mitä korjattavissa on. Tympii.

Mutta tiedänpähän nyt, että uskaltaa hoitoon jättäessä luvata, ettei se syö ketään (ihmisiä). Kai sekin on sentäs jotain?

Keski-ikäisten toiset treenit

Tänään tuli taas lähdettyä treeneihin mahdollisimman väärässä mielentilassa, ei olis millään huvittanu tai jaksanu. Mutta piti lähteä, kun oli muille luvannut. Suunnitelmaakaan ei ollut sitten minkäänlaista. Se niistä viime viikonloppuna saaduista hyvistä vinkeistä... *noloa* Meitä oli nyt 7 ja jokainen treenasi omia juttujaan, apua sai kun pyysi. :)

• Alkuun meni taas ihan vaan keskittymisessä puoliska tuntia. Naksuttelin kontaktia, jumpattiin ja tehtiin pikkutemppuja vähän sivummalla. Ja pari taukoakin tietysti. X:lle ehti toki rähistä jossain välissä...
• I:n käskyttämänä liikkeestä maa ja luoksetulo, molemmat ihmeen hyvin ilman palkkaa. :) Oli tosin vähän hiljaisempi hetki, mutta silti. Maahanmenoon tulee kyllä varmaankin annettua ihan suht selkeä vartaloapu. :S Mutta asenne oli kohdillaan, muut on sivuseikkoja. 
• Muutama reipas (laukalla) kiertäminen ja siitä ehkä 2 stoppia ja 3 läpijuoksua. 
• Liikkeestä maahanmenoihin koitettiin saada vauhtia. Hetsailin namilla ja lelulla ja tehtiin ihan lähellä isolla käsiavulla. Saatiin muutama kivakin aikaiseksi. 
• Luoksepäästävyydessä I (Merkin ehdoton lemppari-ihminen) oli n. metrin päässä kyykyssä ja ojenteli käsiään (mutta ei koskenut). Nämä hyviä. :)
• Tötsä: Tein muutaman lelulle ja muutaman alustalle. Ilman apuja kiertää vähän liian läheltä => saattaa tönäistä merkkiä. Muutama toisto oli tosi hieno, malttoi tehdä, vaikka Tuimis meni toisessa reunassa hallia (10 m väliä?) täysillä ruutuun, samaan suuntaan niin, että aina ohitti Merkin. :D Virittelyjen kanssa tässä on kyllä ongelma. Lähtee tosi helposti jo sillä virittelykäskyllä ja kun tätä korjaa (koitin tosi nätisti), niin sitten taas ei lähde... :/
• Paikkamakuu Myyn (vai Chokon?) ja Lumen välissä. Alussa kyyläsi Myytä niin, että otin hyvistä aikeista huolimatta niskavilloista kiinni. :X Jalka-avulla suoraan maahan, mutta pari piipitystä, kun kävelin poispäin. Ja sitten lonkalle suht pian, mutta tästä en nyt nipota, kun selkä oli jumissa. Oli aika pitkä makuu, reilu 3 min. Kävin palkkaamassa ehkä pari kertaa. Lopussa piti hyvin kontaktia, mistä kehuin ja tietysti ennakoi ylös nousemisen. Mutta mun mielestä se on kivempi ongelma, mitä maahan jämähtäminen. ;)

Jos nyt noudattaisi Jessican neuvoja positiivisten asioiden kirjaamisesta:

• Suurimman osan aikaa vire oli hyvä.
• Irtoamis-liikkeet (kierrä, tötsä) onnistui laukalla suurimmaksi osaksi.
• Frolicit oli naminamia.
• Leikki sekä rukkasella että luttupallolla.

Korjattavaa:

• Suunnittele paremmin!
• Paikkamakuita enemmän vieraiden koirien välissä.

Tuplasti rallya

Torstaina tehtiin rallya tuplatunti, kun Tytti halusi siirtää meidät tuntia myöhempään ryhmään. 

Ensimmäinen tunti oli melkoista takkuamista taas. :/ Toki siellä oli hyviäkin pätkiä, mutta Merkkiä vaan ahdistaa sellaiset "hallitsemattomat" koirat. Jotenkin se vaan bongaa kaikenlaisen "holtittoman" menemisen ja jää tuijottamaan, eikä pysty keskittyä omiin hommiin. Haukkuminen, hyvinkin kiihkeä tekeminen, leikkiminen jne. useimmiten ei aiheuta ahdistumista, jos koira selvästi keskittyy hommiinsa. Vaikea selittää... Etenkin Onni-labbis oli tosi vaikea. Yhdelle radalle lähtemisestä ei meinannut tulla mitään, kun rähisi takana istuvalle Onnille. :S

Toisella tunnilla arvelin Merkin olevan jo ihan kuitti, mutta sehän teki älyttömän hienosti ja oli ihan täpäkkänäkin välillä. :) Kotiin kävellessä sitten valkeni tuo edellä selostettu ahdistus-juttu. Tän toisen ryhmän koirat on treenanneet enemmän, joten ne puuhasteli omia juttujaan, kun yksitellen tehtiin Tytin tekemää rataa. Jopa uudella nurtsilla innostui tarjoamaan vähän kaikkea ainaisen haistelun sijaan. Tuli tosi paljon uusia opeteltavia temppuja avo-luokan kylteistä. :) 

• Vaikeimmalta tuntuu nyt sivulta perusasennosta seisomaan nouseminen. Pitää ottaa tähän uusi käsky ja selvittää, saako käsiapu olla mukana aina.
• Jalkojen välistä menemistä on tehty temppuna, seuraamiseen yhdistäminen vie jonkun verran aikaa.
• Pyörähdyksien kanssa sama juttu, osaa erillisenä temppuna käsiavulla, mutta ei olla tehty seuraamisen yhteydessä.
• Oikealla puolella seuraaminen vaatii myös töitä, ollaan vähän aloiteltu.

Jälkimmäisen tunnin ansiosta jäi tosi kiva mieli. Ehdottomasti pitää päästä keväällä jatkokurssille. :) 

Jessica Svanljungin tokokoulutus, luento 2.11.

Jessica oli Kannuksessa kouluttamassa 1.-3.11. Perjantaina oli koulutuksia ensin päivällä koulun porukalle, illalla voi-evl -koiria. Lauantaiaamuna alla oleva luento ja loppuaika sitten koulutuksia. Kirjoittelen treeneistä vielä oman jutun joskus, kun ehtii / jaksaa.

Yleistä

• Perusasiat: maahan, istu, seiso, kontakti, perusasento => Treenaa huolellisesti ja vahvista paljon! Myös jo osaavalla koiralla.
• Mustaa ja valkoista, koira joko tekee oikein tai ei => koiralle pitää kertoa heti meneekö oikein vai väärin (ajoitus!)
• Mitkään liikkeet ei säily, jos niitä ei ylläpidetä. Muista siis esim. perusasennon palkkaus säännöllisesti osaavallakin koiralla.
• Selkeät ja erottuvat käskyt! Yksi käsky tarkoittaa yhtä tiettyä käytöstä. Esim. sivulle kaksi eri käskyä: sida = sallittu katsoa eteenpäin (ruutu, ohjattu jne.) / titta = pidä kontaktia (seuraaminen jne.)
• Itsellä on oltava selkeä kuva, mitä haluaa opettaa. Ole realistinen, mihin oma koira pystyy.
• Osatavoitteet: Nostetaan pikkuhiljaa rimaa ylöspäin, ei voi olla heti täydellinen.
• Pidä kiinni kriteereistä!
• Aseta tavoitteita, niin treenaaminen edistyy ja on johdonmukaista.
• Selkeät säännöt kotona: Korjaa paskat jutut kotona (vinkuminen, nuuskiminen jne.) niin ei tule treeneihin huonoa fiilistä.

Treeneistä

• Ensin rakennettava motivaatio / asenne koiralle. Sitten vasta hiotaan yksityiskohtia. Ongelmia on helpompi korjata, jos koiralla korkea motivaatio. Esim. ruudun paikka / kapulan pito helpompi treenata, jos on kova motivaatio mennä ruutuun tai noutaa.
• Jos stressiä ja ääntelyä: Kysy aina miksi! Selvitä AINA ensin syy ja sitten vasta korjaus.
• Asenne ja vauhti EI OLE SAMA kuin stressi!
• Opeta pennulle sosiaalinen palkka (voi käyttää kisoissa, kehuminen, temppu tms.).
• Uudessa paikassa nuorelle koiralle ainakin alkuun helppoja juttuja = tärkeää on onnistuminen, ettei motivaatio / asenne kärsi.
• Rakenna vahva perusta! Sille on helppo ja nopea rakentaa uutta.

Liiketreenit

• Aloita treenaamalla pieniä palasia. Linkitä yhteen heti kun on valmiita palikoita. Ei loputtomiin pieniä palasia, että koira tottuu tekemään myös kokonaisuuksia (harvemmin palkkaa)
• Itsellä oltava selkeä kokonaiskuva siltä, miltä valmis liike näyttää. Mietittävä, miten paljon on valmis uhraamaan aikaa mihinkin ja mihin oma koira (tai itse!) realistisesti pystyy.
• Ota vastaan neuvoja, mutta sovella vain jos tuntuu itselle ja koiralle sopivalta. Jos ei tunnu itsestä hyvältä, ei yleensä osaa tehdä treeniäkään oikein.
• Anna aikaa uusille neuvoille, älä vaihtele koko ajan tyyliä. Pari kolme viikkoa yleensä menee, ennen kuin näkee toimiiko (jos treenaa muutaman kerran viikossa).
• Mieti mikä palanen kokonaisuudesta vaatii eniten treeniä ja hoida se kuntoon.

Kokonaisuus

• Turvallisuus = Kun treenaa kokonaisuuksia, koira tietää mitä sen kuuluu tehdä kisoissa. ŸPidempien ketjujen treenaaminen (osaamistason mukaan!) pitäisi olla koiralle yhtä tuttua mitä palasten treenaaminen
• Treenaa myös tarpeeksi usein, ettei unohdu kokonaan.
• Siirtymät liikkeiden välissä. Esim. EVL pitäisi siirtyä ohjaajan vasemmalla puolella. Siirtymien aikana valmistelevat sanat, vireen nostaminen tai laskeminen jne. Mitä tehdään, jos tuomarilla kestääkin pitkään? Kaikki harjoiteltava etukäteen.
• Opeta valmistelevat sanat tms. Saa käyttää, mutta EVL:ssä ei voi esim. käskeä maahan ennen liikettä. Mutta koiran kanssa saa aina jutella liikkeiden välissä. Yleensä ehtii kiittää koiran, kävellä vaikka pienen ringin ja tehdä tarpeelliset virittelyt.
• Virittele samalla lailla myös treeneissä: ei liian suurta eroa treenin ja kisan välillä!
• Häiriötreenit vasta sitten kun koira oikeasti osaa! Jos ei osaa, tulee helposti epävarmaksi. Ei liikaa häiriöitä liian aikaisin, liian nuorelle koiralle.
• Usein tosi paljon häiriöitä on koiralle helpompi olla noteeraamatta kuin esim. yksittäinen haukkuva koira.
• Käy kisoissa katsomassa ja katso mitä virheitä muut tekee => rakenna treeneihin samanlainen kehä / häiriöt. Ohjatun merkin vieressä voi olla joku toinen merkki. Tai ruudun vieressä luoksarin merkit. Älä aina siivoa kenttää niin hyvin, jätä lojumaan hyppy, kapuloita, leluja, targetti jne. Este lähellä linjaa, mistä tunnarille tms.. Ihmisiä lähellä koiran suorituspaikkaa (tuomari, liikkuri…). Koiran pitää kuunnella mitä sanotaan, eikä olettaa itse! 
• Treeneissä: Jos esim. ruutuun lähetyksessä sinkoaa väärälle merkille -> pysäytä koira ja käske uudestaan (merkille / ruutuun, mihin pitikään mennä). Niin monta uutta käskyä, että koira onnistuu. Ei palkkaa, mutta sama liike uusiksi. Jos ei millään onnistu, niin koiraa autetaan ”kädestä pitäen”. Ei kannata kutsua koiraa takaisin (ja ottaa alusta), vaan ohjata uudestaan. Kokeissakaan ei voi ottaa alusta, vaan koira on ohjattava uudestaan (voi saada edelleen muutaman pisteen).
• Todella taitavalle koiralle:
• Esim. appari hetsaa ohjatun vasemmalla kapulalla, mutta lähetys oikealle.
• Heitä noutokapula, kaveri huomaamatta ohjaajan paikalle ennen kuin koira lähtee palauttamaan => hoksaako palauttaa oikealle ihmiselle vai meneekö vaan samalle paikalle mistä lähti?
• Zetassa koiran takana ollessa kaveri lähteekin kävelemään koiran ohi ja pyytää seuraamaan => huomaako olla lähtemättä jne.
• Ei tietenkään saa olla vihainen, kun mokaa! Pitää auttaa riittävästi.
• Treenaa mahdollisimman paljon liikkurin kanssa. Kisoissa ei tarvitse orjallisesti kipitellä liikkurin perässä, vaan voi siirtyä omaan tahtiin (kohtuudella). Koiralle paljon reilumpaa, kun omistaja päättää ja on varma. 
• Ongelmia tulee kaikille, älä pelkää virheitä! Mieti syy ja sitten suunnitelma, miten korjataan. Treenit sitten selkeämpiä ja reilumpia koiralle. Ongelma on myös nopeampi korjata, kun on kunnon suunnitelma. 
• Älä suutu koiralle! Koira ei tahallaan tee virheitä. Joko ei osaa, tai ei olla osattu kertoa mitä halutaan.
• Kun koira on “valmis” ja todella varma: Riko kaavoja, tee kuuntelutreeniä. Kapulan heitto esteen ja tunnareiden yli => nouto. Kapulan heitto, esteen yli “oma” => tunnari. Koiran pitää kuunnella. Jos ei onnistu toista samalla lailla (kerro kuitenkin että ei mennyt ihan putkeen). Vauhdin laskeminen tässä ei ole ongelma.
• Nuoremmallakin koiralla voi liikkeitä sekoitella (pitää tuntea oma koira): esim. kapulan heitto, koira kiertämään toiseen suuntaan ja siitä nouto. Nouto vaan siinä tapauksessa, että kiertäessä “päästää irti” kapulasta. Jos ei onnistu, niin esim. perusasentoon ja seuraamista, vasta sitten palkaksi nouto.
• Mieti kisoja varten plan B, jos joku menee pieleen. Pienetkin pisteet parempi kuin 0... 
• Perustreeni on kuitenkin tärkeää koko ajan!
• Ei saa lipsua opetetuista kriteereistä! 
• Treenikaverit on tärkeitä, itse ei huomaa virheitä.
• Ei saa pelkästään tuijottaa virheitä, nähtävä myös positiiviset asiat! Kirjoita ylös treenipäiväkirjaan jne. Muista kirjoittaa yhtä paljon hyviä juttuja kuin huonoja.
• Anna myös kaverille positiivista palautetta! 
• Balanssi: mieti liikkeissä vauhti / tekniikka. Useimmiten ekstravauhdista ei saa lisäpisteitä ja liika vauhti voi rikkoa tekniikan.

Ongelmat

• Mieti aina miksi! Älä tyydy ajattelemaan “kyllä sen pitäis jo osata, kun ollaan tehty monesti”
• Usein syitä liian suuri palkan odotus, koira ei ymmärrä mitä halutaan, motivaation puute. 
• Kun syy on selvä, tee suunnitelma. 
• Myös jos kuvittelee koiran osaavan, unohtuu vahvistaa… TVA:takin pitää palkata sivulletuloista jne.
• Muista huolehtia, että perusasiat oikeasti toimii ja koira osaa varmasti. Esim. koira selän taakse ja käsky, totteleeko vaikka naamaa ei näy.

Valmistautuminen kisoihin

• Pitää testata kisapaikalla mitä omalle koiralle sopii
• autossa loppuun asti
• joku pitää koiraa ja ennen vuoroa ohjaajalle
• Ÿpitkä lenkki
• Ÿleikkimistä
• lyhyesti jotain liikkeitä (älä jää hinkkaamaan, jos ei onnistu!)
• Aina kisapaikalla ei onnistu valmistelut niin kuin on suunniteltu, pitää soveltaa.
• Myös totuttelu siihen, että nukutaan edellinen yö muualla kuin kotona. Tai totuta odottamaan muuallakin kuin omassa autossa.
• Yritä pitää kiinni rutiineista, vaikka ei olla kotona -> kaikki ei muutu kisapäivinä
• Jos asia X ei onnistu treeneissä, ei se taatusti onnistu kisoissakaan! Vain valmiilla koiralla kisoihin.
• Mitä treenata ennen kisoja?
• Tunnettava oma koira
• Treenataanko loppuun asti vai pidetäänkö vapaata.
• ŸKannattaako ruokkia aamulla vai ilman ruokaa.
• Älä unohda koiraa liikkeiden välissä! Ole kohtelias, mutta ei tarvitse “pokkuroida” vaan voi keskittyä omaan koiraan.
• Älä katso pisteitä, vaan keskity omaan juttuun. Pisteet on mitä on, ei niihin voi kuitenkaan vaikuttaa.
• Mieti liikkeiden alut, ei taistelua sivulletuloista tms. Koira mukaan jo ennen starttipaikkaa.

Treenattavat asiat

• Liikkeiden osat
• Kokonaisuudet
• Korjataan selvät rimanalitukset ja voi palkata kesken liikkeen, mutta kuitenkin tehdään liike kokonaisena.
• Kisatreenit
• Ei korjata yksittäisiä palasia, mutta kisamaiset korjaukset tehdään. Esim. ohjaus ruutuun keskemmälle, ohjaus oikealle kapulalle jne.

Muuta

• Treenaa niin, että konsteja voi käyttää kisoissakin. Esim. nostatukset ja rahoittumiset äänellä, mutta ei koskemalla.
• Yritä tehdä treeneistä ainakin välillä mahdollisimman samanlaiset kuin kisat! Koiralle ei saa opettaa, että kisatilanne on pitkä, vaikea eikä siellä saa palkkaa…
• Kuumalle koiralle time out tms., ohjaajan hermostuminen ei rauhoita koiraa.
• Virekestävyyttä saa pikkuhiljaa ketjuttamalla liikkeitä. Ei aina alusta loppuun kaikki, mutta ei pelkkiä palasia. Joka treenissä pari kolme liikettä putkeen (jos liikkeet on valmiita). Myös ilman namien, lelujen heittelyä => koira ei tietenkään tee samalla lailla kuin lelujen kanssa, mutta laskettava kriteeriä sen verran, että onnistuu.
• Houkuttelu ei auta. Jos ei kuuntele, käy sanomassa ja vaadi (nätisti, älä suutu!). Äläkä pelkää hidastumista, se on hyväksyttävä, jos haluaa päästä eteenpäin. On vaan tehtävä kokonainen liike ja siitä saa kunnon palkan, vaikka vähän tahmeaa olikin.
• Harvoin kukaan tekee kokeissa niin hyvin kuin treeneissä.
• Viikossa 1-2 vapaapäivää tokosta. Pitkän tiiviin kisakauden jälkeen pidempi tauko.
• Kisoissa käydään tsekkaamassa, missä mennään. Ei tarvetta kisata joka viikonloppu. Kisojen jälkeen näkee mitä treenataan ja kun se kunnossa, uudet kisat.
• Mieti mitä koira “ei halua” vai onko jumeja tms. Ensin fyysiset jutut hoidettava kuntoon!

Tokotreenit nro 4

Viikonloppu meni muiden treenaamista katsellessa, joten koirat vaan ulkoili.

Maanantaina tokotreenit, meidän lisäksi paikalla oli vaan berninarttu. Tosin hallilla oli taas omatoimitreenaajia ja Merkkiä varsinkin aluksi häiritsi ihan kamalasti aksaavat koirat, loppua kohti ei niinkään enää.

• Seuraaminen: Aloitettiin kotiläksyistä. ;) Merkki teki ihan kivoja pikkupätkiä, kun sain sen ensin riehumaan mun  kanssa vähäsen ja vireen tarpeeksi korkealle. Ongelmana vaan on se, että vire lässähtää välittömästi, kun lakkaan hillumasta. :/ Kontaktitreeniä kans vähäsen, vaikeeta.
• Liikkeestä maahan: Tässä vaiheessa aksatreenit alkoi toden teolla ja Merkki ei millään pystynyt kesittymään muuhun. Jotenkin muutenkin vähän tahmeita, millähän tämän korjais? Meillä ei taida edes olla oikein mitään käsiapua, mikä tarkottais että mene äkkiä maahan. Tekee kyllä ihan asiallisella tekniikalla, kunhan vaan tekee.
• Hyppy: Samat vanhat ongelmat: jumittaa sivulle tai lähtee vaihtoehtoisesti ilman käskyä. Saatiin sitten kuitenkin pari hyvää toistoa lätkälle ja pari ilmankin. Toooosi vetelästi, mutta tekipähän kuitenkin. Tehtiin vuorotellen kahdessa pätkässä.
• Kehäänmeno: Tää oli Merkillisen tekemäksi hyvä. :) Käsikosketus onnistui ja taisi kerran käydä haistamassakin "tuomaria". Tuomari siis kyykyssä ja mentiin siihen ihan viereen seisomaan hetkeksi.
• Luoksepäästävyys: Kaikki 3 kävi vuorotellen olemassa kyykyssä Merkin vieressä, ensin jotain 2 m väliä, sitten lähempänä. Rosan kipsiä piti käydä nuuhkaisemassa, muuten pysyi hyvin. :)
• Paikkamakuu: Maahanmenot kieroja, meni lonkalle. Pysyi hyvin ja oli hiljaa, Satu taisi vähän kävellä häiriöksi ympärillä. Eikä meinannut lähteä, vaikka berni kerran lähti omistajansa luo. Lopussa tuplakäsky ylös nousemiseen... Nyt maahanmenon korjaus suoraan & loppuun vapauttamisia vaihtelevasti eteen palkalle / sivulle -> josko lakkaisi jumittamasta (ja ennakoimasta, jos korjaa jumia).

Omaa treeniä, 3. toko ja temppuja

Omat treenit

Sunnuntaina hallilla Lumen kanssa. Tarkoitus oli ottaa jotain kisatreenin tapaista:

• Kehään meneminen(kään) ei onnistu... Jätettiin namirasia repun luo (ei herättänyt kummempaa kiinnostusta) ja sitten kehään. Arkikäytössä oleva "tässä" oli ihan uusi juttu, ikinä kuullutkaan. Haahusi ja kävi moikkaamassa liikkuria. 
• Treenaa "tässä" toimimaan tai opeta uusi lähelläpysymiskäsky.
• Muutama toisto liikkeen aloittamista, liikkuri näytti paikan mistä aloitetaan ja "onko ohjaaja valmis?". Katsekontaktista "valmis" ja vapautus palkalle. Ekalla ei muistanut koko palkkaa ollenkaan, tokalla ja kolmannella kyllä. Tauolle.
• Tauon jälkeen kisamaisesti alo-hyppy ja luoksetulo. Hypyssä tapansa mukaan jumiutui perusasentoon (vaikka tää oli jo ihan hyvä joku aika sitten) ja myöskään luoksetulossa ei lähtenyt ekalla käskyllä. Huoh! Hypyssä muistaakseni tuplakäsky ja apu, luoksetulon otin uusiksi, en vaan pystynyt palkkaamaan jumituksesta... Tauko.
• Tauon jälkeen yllättäen korjaussarjaa molempiin ja saatiin molemmista aikaiseksi ihan asiallinen kokonainen suoritus. Tauko.
• Rauhoittumista. Selällään pötköttelee mun jaloissa ihan hyvin, mutta vapaasta hengailusta ei itse laita vielä maate. Tai laittaa, mutta kyttää tekemistä. Pitäis aloittaa kotona, kun pystyy esim. katteleen telkkaria odotellessa.

Maanantaina 3. tokotreenit

• Perusasento: Itse asennossa ei kummempaa motkotettavaa ja korjaakin hyvin, kun liikun vähän. Itseä häiritsee edelleen, kun Merkkiä häiritsee. Nyt meidän kolmen tokoryhmäläisen lisäks hallilla oli omatoimitreenaajia ja homekoiran alkuja -> paljon häiriöitä. Sorruin sitten taas kaivamaan namit taskusta nyrkkiin, kun muuten oli niiiin tahmeaa. Mutta hyviäkin pätkiä kyllä, ei mitään minkä takia kokonaan vaipua epätoivoon.
• Seuraamisen alkeita: Kehumista mukana pysymisestä, ei varsinaista seuraamista. Tässä oli kyllä ihan kivasti mukana, mutta sitten aina palkan jälkeen lässähtää. Merkki jää aina mutustelemaan nameja ja sitten tulee ihmeellinen kuollut hetki, mää en saa sitä samantien uudestaan pirteänä hommiin. Nyt oli kyllä taas muutenkin se olo, että minä teen enemmän töitä mitä koira. :/ Homma tarvis kääntää toisinpäin, mutta miten?
• Seisomista: Ei olla treenattu hetkeen ja pysähdykset oli vähän tahmeita. Ei perään hiippailua, mutta ei niin napakoita, mitä parhaimmillaan on. Vähän koitettiin tehdä pompun kautta, mutta mun motoriikka ei ollut oikein kohdallaan. Ja tokikaan kukaan muu ei voi tätä Merkin kanssa mulle havainnollisesti näyttää... Merkillä oli kuitenkin ihan kivaa pomppia namin perässä. :)
• Hyppy: Itse hypyt oli meidän osalta kaameita, mutta olin tyytyväinen, että Merkki ylipäätänsä teki. Hypyn molemmin puolin oli muutaman metrin päässä koirat yleisönä ja ohjaajat hypyn takana katsomassa & neuvomassa. Hiiiidasta menoa, mutta ei hyytynyt kokonaan paikalleen eikä lähtenyt rähjäämään kenellekään. \o/
• Kehääntulo: Kehääntulo niin, että yksi kouluttajista oli kyykyssä ja seuraamalla kohdalle, pysädys seisomaan, muutama käsikosketus ja vapaa. Toistettiin muutaman kerran. Viimeisellä toistolla ovesta tuli sisälle cockeri (suht lähellä meidän selän takana), mikä oli kamalaa. Juuttui tuijottamaan sitä ja veti ihan jumiin. :/ Kunhan tajusin taas vaan naksutella koiran katsomista, niin muutaman naksun jälkeen suostui kääntämään selkänsä sille ja saatiin jokunen käsikosketus. Kivaa ei Merkillä ollut, mutta teki eikä murrannut. 
• Luoksepäästävyys: 2 muuta kouluttajaa kävi vieressä seisoskelemassa, nämä ok. Myös kyykkyyn meneminen onnistui.  Hyvä. :)
• Paikkamakuu: Joku piip (hiljeni, kun koutsi yskäisi ;)) ja lopussa lonkalle. Mutta ei räyhännyt / lähtenyt mihinkään vaikka ovesta tuli uutta porukkaa ja oltiin ihan siinä reunassa!
• Muuta:
• Kivat treenit kaiken kaikkiaan, koitin kasata itseni "kivakiva"-moodiin ja namittelin ihan kaikesta asiallisesti olemisesta. Niin muiden katsomisesta nätisti (LAT-peli) kuin kontaktin pitämisestäkin. Ja ääniin reagoimattomuudesta jne. Nameja vaan tuppaa tässä hommassa menemään tunnin aikana niin paljon, että Merkki ei loppuajasta jaksa niiden eteen kovasti vaivaa nähdä... 
• Kerran ponkaisi meidän porukassa olevaa berninarttua iskemään, mutta uskoi sentäs käskyä ja tuli takaisin ennen kuin ehti koiran luo. Meni tää 3 kertaa tajuta, että se on narttu, mille pitää flirttailla. ;) Toki edelleen kaikki saa pataansa, jos tulee liian lähelle. Ei ole helppoa, ei.
• Kun kouluttajat selosti juttuja liikkeiden välillä, niin käytiin hengaamassa siinä ihan vieressä. Namittelin nätisti olemisesta. Tarkoitus olis siis saada ihmisten lähellä oloon edes auttavasti rento olotila. Ei tarvi tykätä, muttei ahdistellakaan.
• Hallista ulos mennessä taas joku rähinä... MIKSI pitää pesiytyä siihen ihan oven eteen vaihtamaan kuulumisia ja antaa koirien liehua miten sattuu?

Keskiviikkona 1. kerta temppuja 

Kun kerran kennelin tytöt järjestää tässä ihan lähellä ja vielä hallissa, niin tokihan pitää osallistua kaikkeen mahdolliseen. :D Tässäkin meillä siis taas tavoitteena häiriöihin siedättäminen ja ihan vaan olemisen opettelu. Jumppa / temput tulee kyllä tarpeeseen, se aina unohtuu, jos kukaan ei potki... *noloa*

• Peruuttaminen: Aloitettiin kaikki peruuttelemalla penkkien välissä, että koirat menisi suoraan (eli käyttää kroppaa / takapäätä tasaisesti). Merkkihän osaa peruuttaa kyllä, mutta tuppaa kurvailemaan vinoon. Nyt apujen kanssa paljon toistoja, että suoraan eteneminen jäisi kunnolla lihasmuistiin. Ei kieroja peruutuksia tähän kohtaan ollenkaan.
• Vatitemppu: Kokeiltiin pyörimistä sekä etu- että takajalat pesuvatin päällä. Merkille tuttua tämäkin, mutta vois vihdoin lisätä käskyn ja häivyttää namiapua.
• Venytyksiä: Tuetaan koiraa takapäästä ja namin avulla houkutellaan taivuttamaan päätä hännäntyveen, reiteen, kintereeseen ja ihan alas. Vaikeampaa puolta pitää tehdä enemmän. Merkilllä yllättäen vaikeampi taipua vasemmalle (toko...). Myös tiukan kahdeksikon pyöriminen jalkojen välistä venyttää molempia kylkiä.
• Selvittiin suht kunnialla, vähän jumitusta kun ihmisiä / koiria liian lähellä, mutta pystyi kuitenkin tekemään. :) Ryhmässä on meidän lisäksi Lumi, pieni aussien pentu, harjis ja saku. Mukavan erilaista porukkaa.

Rauhoittumista

Rally oli virallisesti tauolla, mutta Tytti tuli silti pitämään meidän porukalle rauhoittumistunnin. Miksiköhän? ;) Selvittiin halliin ilman rähinöitä, kun oltiin ekana. :D Varsinaisen tunnin aikana ei myöskään muistaakseni rähissyt, mutta sitten ulos lähtiessä piti vähän Lumea kompata... Pitäis muistaa kulkea eri aikoihin, reagoi ihan älyttömästi Lumen tekemisiin. Ja MIKSI ihmisten pitää pesiytyä oven eteen niin, että tällasen koiran kanssa on ihan mahdotonta kulkea siitä järkevästi?

Eka harjoitus oli pötkötellä selällään lattialla mun jalkojen välissä ja pienestäkin rentoutumisesta vapaa & vähän leikkiä. Toistoja. Me oltiin sattuneesta syystä aika kaukana muista, joten hyvin sujui. Houkuttelin namilla kyljelleen maahan ja siitä sitten selälleen. Ihmeen rentona oli. Merkki nyt ei kyllä muutenkaan ole mikään hyrrä, jos ei pelota niin osaa olla rennosti.

Toinen: Koira istumaan eteen nenä poispäin ohjaajasta, pidetään pannasta / lavoista kiinni ja taas vapautus & leikkiä, kun vähänkin rentoutuu. Tämäkin sujuu meillä niin kauan, kun ei tuijota koiria. Tai kukaan ei tuijota takaisin. Me siis siirryttiin naksuttelemaan "look at that" -pelin mukaisesti.  Eli toisten nätistä katsomisesta n&n. Pidettiin sen verran etäisyyttä, ettei tullut rähinöitä. Pitää myös naksutella aina, kun joku muu rähisee. Ei sitten niin mitään uutta auringon alla, mutta pitäis taas keskittyä treenaamaan näitä meille oikeesti tärkeitä asioita. Mutkun mun mielestä on niin paljon kivempi tehä temppuja. Että ihan saa peiliin katsoa, kun suksi ei luista... :S

Tehtiin sellainenkin huomio, että kun ihminen lähestyy (Tytti), niin naksuttelemalla on paljon rennompi, mitä vaan namia syöttämällä / houkuttelemalla. Ei mitään rakettitiedettä tämäkään ja olisi pitänyt olla hyvinkin tiedossa. Nyt sitten pitäis "vaan" muuttaa omia tekemisiään ja tapojaan, helppoa kun heinänteko... Ja suunnitella asiat niin, ettei vie Merkkiä liian vaikeisiin paikkoihin.

Kolmannessa treenissä seisoskellaan koira narussa ja kun se katselee poispäin, vaivihkaa palkkaus koiran eteen maahan. Palkitaan siis rauhallisesta oleilusta, ei ohjaajan kyttäämisestä tai tekemisen kerjäämisestä. Vähitellen tavoitteena on, että koira laittaa maate ja pitää päätä maassa -> on oikeasti rento. Tää oli tosi vaikeeta! Me ollaan toki jo yli 3 v. treenattu tossa hallissa ja siellä nimenomaan on palkattu miljoonasti kontaktin pitämisestä ja korkeasta vireestä... Hyvä puoli toisaalta oli kyllä se, että en uskonut miten kauan M jaksaa yrittää pitää kontaktia ja kerjätä. ;)

Muuten ollaan oltu tosi laiskoja. Ihan pariin otteeseen naksuteltu s-i -vaihtoa taaksepäin liikkumalla. Tosi epämääräistä, mutta koitan nyt vaan saada ajatuksen taaksepäin, uskon että matkan lisääminen saa peruuttamisen vähenemään. Häiriökontaktia kans, heiluttelin toisessa kädessä lelua / pudotin namia maahan. Muutaman mokan jälkeen oli hyvä. :)

Keski-ikäiset treenaa (vol. 1)

Ohjaajat on toki nuoria ja näpsäköitä, mutta koirat vanhenee eikä pääse enää nuorten ringin treeneihin, joten päätettiin alkaa treenata keski-ikäisellä porukalla. :) Nyt meitä oli paikalla 8, aika hienosti! 

• Ensin porukalla paikallaolot. Taitavammat teki ensin istumisen ja sitten makuun. Me mentiin vähän sivummalle ja tehtiin pari lyhyttä makuuta. Maahanmenoja ja ylös nousemisia muutama kans. Maahan jää joskus vähän könölleen ja ylös saisi nousta reippaammin ja pystympään. Vaan yhden kerran tais tarvita nousemiseen tuplakäskyn.
• Jaettiin porukka kahteen 4 hlön ryhmään, että kaikki ehti tehdä yksitellen juttuja myös. Merkin kans otettiin yllättäen luoksepäästävyyttä... Ei onnistu käsikosketus edes kivan tutun ihmisen kanssa (M). Edelleenkään. Huoh. :( Sitten vaan sivulla istumista & kontaktia, kun 2 eri ihmistä ensin kävelee ohi ja sitten jää sivulle seisomaan. Silmät pyörii villisti eestaas ja onnistuin tietysti pari kertaa naksauttamaan ei-kontaktista. Kun "tuomari" seisoi vieressä, saatiin lopulta vähän pidempääkin kontaktia. Pitää jatkaa tätä niin, että vilkuilu loppuu. Mutta miten ihmeessä me ikinä edistytään tästä vaiheesta mihinkään???
• Lopussa jäi aikaa niin tehtiin vähän kaukoja, jalat tokoesteen laudan päällä. Nää oli ihan hyviä muuten, mutta kun heitin namin palkaksi, piti jumittua haistelemaan... Kun päästiin asiaan, niin meni ihan kivasti.
• Muut meidän porukassa teki ohjattua ja noutoa. Hyviä ideoita jäi mieleen näistäkin.
• Aikalailla piti taas Merkin kyttäillä muita ja haistella. Tilanne ei parane sillä, etten oikein itsekään tiedä miten reagoisin... :x

Oli tosi kivaa pitkästä aikaa päästä porukalla tekemään, saamaan vertaistukea ja pähkäilemään juttuja. Toivottavasti me saadaan homma toimimaan ja treenit pyörimään edes jotenkin säännöllisesti. :)

Toisaalta sitten taas ahdistaa, kun meidän jutut ei edisty yhtään mihinkään. Ikinä päästä porukassa treenaamaan mitään "oikeita" juttuja. Motivaatio ja luoksepäästävyys... Kotimatkalla taas yksi katastrofiohitus, mikä ei erityisesti nostanut mielialaa. Tai selvittiin pienellä murinalla, mutta piti kiertää ihan *vetin kaukaa ja siltikin vaan tuijotti vastaantulijaa. Se oli vielä joku ihan tuikitavallisen hömppä spanieli, mitkä ei edes rähjännyt. Tarttee kirjottaa erikseen valituspäivitys, tästä tulee muuten liian pitkä.

Eilen naksuttelin taaksepäin ajattelua (kaket tähtäimessä). Sheippasin peruuttamaan takajalat koiraportin kynnyksen yli ja siitä "sitta" niin, että takajalat ei tule portin yli. Välillä peruutti ihan reilusti ja nosteli etujalat portin yli, välillä etujalat jäi etupuolelle. Mutta tosi hienosti tajusi idean, ettei takajaloilla pompita eteenpäin. :)

Videolta voi bongata kaikki mahdolliset ei-näin jutut: epämääräisiä kriteerejä, huonoa ajoitusta ja ihan liian pitkä sessio. Namitkin murenee niin, että pitää niitä välillä imuroida. Koiraltakin vähän puhti pois. Mutta menköön nyt vaikka loppukevennyksenä. ;)

2. Rally-toko ja vieraita

Rally-tokon toinen kerta, vähän jäi skitsot fiilikset. Hallille mennessä tietysti ehti taas tulla joku rähinä, joten *tutti lievästi koko otus. Oltiin vielä Lumen kanssa liikenteessä -> entistä kärtympi ja jos Lumi pitää meteliä, on Merkin mielestä vähintäänkin helvetti päässyt valloilleen. Koitin siis lähinnä kasata ittelleni jostain sellasta kivakiva-asennetta... Treeneissäkin sitten muutama rähinä, joko siksi että joku muukin rähisi tai sitten käyttäytyi Merkin mielestä holtittomasti liian lähellä meitä. Mistä saa ostaa toisen parin silmiä? Mieluiten selkäpuolelle asennettavat.

Itse rally-toko meni ihan kivasti, saatiin kehujakin kun kontakti on niin hyvä (vaikkei ole, putoilee koko ajan) ja M on taitava (kyllä se kotona osaa). Meillä oli 3 pientä radanpätkää, mitä kierrettiin pareittain tekemässä. Lumi oli meidän pari, joten päästiin edes vähän helpommalla. Mutta porukassa on innokas nuori labukkauros, joka on Merkille kova pala. Se hinkuu ja hönkyy ja vetää milloin mihinkin -> Merkin mielestä tällaiset lapasesta lähteneet tyypit on pidettävä riittävän kaukana. Tai mieluiten ne vois häipyä ihan tyystin... Parsoni on samasta syystä tarkkailun alla, mutta ehkä pienempi koko tekee siitä vähän siedettävämmän? Kolmas paha juttu on collie, joka välillä haukkuu -> eliminoitava sekin. Huoh! 

Niinkuin Laura tuonne kommentoi, Merkki on pidettävä käskyn alla ja kontaktissa koko ajan tai pistettävä boksiin. Jos sen antaa vaan hengata, keksii jostain kohteen mille rähistä. Voidaan me jossain sivussa pötkötellä, mutta silloinkin Merkki on kyllä "käy siihen" -käskyn alla ja seurailen koko ajan, ettei ala kytätä. Rentouttavia rentoutumishetkiä?

Mua käskettiin olla iloisempi ja rennompi, kun tehdään hommia. Tää luonnollisesti toimii rallyssa, kun voi höpötellä jotain seuraamispätkien aikana = parempi kontakti. Mun tokominäni ei vaan oikein taipuisi tähän. Mun tavoitteena olis kouluttaa seuraamiseen (= kontaktiin) kestoa niin, että on yksi käsky, millä pidetään kontaktia vapauttamiseen asti. Mutta ehkä meidän pitää tinkiä tästä(kin), että saadaan hommasta paremmin toimivaa ja Merkille kivempaa? Ja toki oma pää pitäisi saada naksautettua sellaiseen pusipusinaminami-asentoon, Merkki huomaa heti jos mun pinnaa kiristää. Tosi hankalaa, kun meidän muiden puupäiden kanssa on tottunut siihen, että riittää, kun on ruokaa mukana, muut jutut on sivuseikkoja. :D

Paras juttu koko reissussa oli kyllä ehdottomasti, luokepäästävyystreenit. Tytti naksutteli Merkille ja se söi nameja murraamatta. ♥ Siis hengattiin vaan suht lähekkäin ja Tytti naksutti (ei mistään tietystä käytöksestä) & antoi namin. Sitten käppäiltiin yhdessä pieni pätkä ja Tytti naksutteli ja syötti. Tytti ei siis ottanut sen kummemmin koiraan kontaktia, katselikin poispäin, mutta jostainhan se pitää aloittaa. Tästä jäi kyllä tosi hyvä mieli, vaikka noita ehdittiin tehdä ehkä minuutti kumpaakin. :) Ens viikolla on virallisesti tauko, mutta Tytti lupasi tulla pitämään meille rentoutumistunnin, huippupalvelua kyllä. :) Toivottavasti ehdittäisiin jatkossa joka tunnilla tehdä edes vähän jotain luoksepäästävyyteen liittyvää. Tai sitten varata joskus ihan yksityistunti luoksepäästävyyttä varten.

Treenattavaa:

• Juosten seuraaminen pujottelussa. Kun Merkki jää ulkokaarteen puolelle, niin seuraamispaikka ei pidä, jää jälkeen. Ei siis osaa kiihdyttää riittävästi vauhtia, kun tokossahan riittää, että osaa mennä suoraan ja kääntyä 90 astetta. Saatiin jo hallissa vähän parantumaan, mutta aika paljon on kyllä hommia edessä, että oikeasti näyttää hyvältä.
• Tehdään erikseen naksuttelemalla vaihtelevasta kestosta lisää aikaa kontaktiin & seuraamiseen. Mutta myös tollasta höpöttelyseuraamista. Pitäisköhän siihen ottaa joku toinen käskysana? Vai onko tälläkään nyt meidän konkurssissa yhtään mitään väliä?!?
• Mulle hankalin asia on oikealle suorituspaikalle pysähtyminen. Kyltit tulee loppupeleissä tosi nopeasti ja kun tokossa oon koittanut hinkata omat askeleet tietyllä lailla -> ajautuu aina väärään kohtaan. Oikealle ja vasemmalle käännöksiin ja pysähdyksiin on omat askelkuviot, eikä ne aina passaa just kyltin kohdalle. Ehkä jo siinä rataan tutustumisessa pitäis testailla askeleet niinkuin agissa kai tehdään.
• Kaivetaan verta nenästä ja yritetään saada edes se melkein-hengailu "käy siihen" -käskyllä paremmin toimimaan. Saa siis pötköttää omavalintaisessa asennossa, mutta ei saa kyylätä muita tai kerjätä tekemistä. Varsinainen hengailuhengailu ei vaan käy, eli treenien välit boksissa.

Ai niin: Se ottaa vieläkin välillä koppeja nameista! :D Tätä pitää ehdottomasti myös treenata.

Illalla saatiin sitten vieraita yökylään ja taas oli Merkki-Mörrimöykyllä vaikeeta. Merkki kyllä nähnyt molemmat ihan pikkupentuna, joten suhtautuu tosi hienosti ollakseen oma itsensä. Oli silti pääosin portin takana, ettei tarvi koko ajan keskittyä vahtimaan. Jos vieraita käy pari kertaa vuodessa, niin ihan kiva hengata niiden kanssa eikä kouluttaa koiraa. Toinen vieraista oli sitäpaitsi tokaluokkalainen lapsi, enkä halua Merkin sitä säikyttelevän. Telkkaria katsellessa pötkötteli ihan nätisti omalla petillä / mun vieressä lattialla, mutta aika tarkkana saa olla. Meistä kumpikaan ei ole tottunut lasten menoon ja meininkiin -> en osaa välttämättä ennakoida ja M reagoi liian nopeasti. En siis varsinaisesti pelkää, että Merkki purisi (kantti ei kestä), mutta mun mielestä vieraiden tai varsinkaan lasten ei tarvi miettiä mitä se jatkuvasti murraava pikkuotus seuraavaksi tekee... Tai no, isompi vieraista on niin koiraihminen, että sen kanssa olisin voinut tehdäkin ihmiskokeita. ;) Lapsia ja koiria ei siis vahingoitettu vierailun aikana. ;P

Ole varovainen, mitä toivot...

Keskiviikkona illalla vaan pienet kotipuuhastelut, että tulee tehtyä ruoan eteen edes jotain. 

• Metalli: Istuin maassa ja naksuttelin ihan vaan nostosta & mun syliin tuomisesta. Kapulan pitämistä niin, että se oli mun kädessä ja pitää vetää. Molemmat onnistui ihan kivasti. Selvästi helpottaa, kun heittää namin vähän matkan päähän -> minitauko ja pääsee hetkeksi tilanteesta pois. Kokeilin myös niin, että kapula on suussa ja vähän tönin sitä. Mutta metsku on niin ällö, että siihen ei voi purra kunnolla kiinni -> töniminen ei tiukentanut otetta, vaan kapula vaan alkoi kolista tärisevien leukojen välissä... :D Vetäminen toimi siis paljon paremmin. Ilme oli kuitenkin kiva.
• Maahan: Edellisellä tokokurssilla on nahkeita liikkeestä maahanmenot, joten hetsailin namilla (ei ihmeemmin kyllä "hetsaannu" ;) ) ja lelulla ja siitä maahan, palkaksi leikki jatkuu / nami lentää. Pentutreeniä siis. Muutama ihan kiva, mutta kyllähän tuo fysiikkansa puolesta voisi olla nopempikin. 
• Kaukoja: Lähinnä vahvistusta s-i -vaihtoon "taaksepäin". Pyysin peruuttamaan ja siitä istu -> aika kivasti istuu taaksepäin. Vähän tässä saatiin jo sähellyksen makua (peruttaminen on Merkin mielestä aika siistiä ja vaatii usein äänitehosteen), mutta kivaa oli.
• Kaukoja lisää: Kynnyksellä naksuttelin ihan vaan Merkin tarjoamia vaihtoja. Nyt tuli ensin m-s -vaihtoja, tosi kivasti nämä. Paikkaa vaan pitäis vaihtaa, että sais etäisyyttä, nyt istun rappusilla ihan Merkin edessä. Tai nousis edes seisomaan itse, laiska! Käsiavulla myös ihan asiallisia i-s -vaihtoja, mutta näitä ei tarjoa itse. 
• Sitten tuli se kuningasidea hakea vielä parempi palkka ja kokeilla pieni sarja kake-vaihtoja, nyt on saanut palkan melkein jokaisesta (joskus tehdään i-m useamman putkeen). Kuivattua naudanmahaa siis palanen mukaan ja voi pojat... Saatiin aikaan sellaista hyppimistä, sähellystä, mitäsattuu tarjoamista, ettei tosikaan. Jos Merkki olis aina tollanen, en kyllä sais sitä oppimaan mitään... On niin superharvinaista moinen sohellus, että pitihän siitä sitten palkka saada. Kun oli kerran kivaa, vaikkei ihan just mennykään. Asiat tärkeysjärjestykseen. :D

Vapaapäivä(hköt)

Maanantaina piti pitää tykkänään vapaapäivä, mutta Mörkillä oli tylsää. :D Flunssakin uhkasi iskeä, joten pikkupuuhastelua vaan:

• Tosi lyhyen metsälenkin varrella yksi pudotetun nouto. Hilluttiin ensin vähän mun hanskalla ja jätettiin se yhdessä polulle. Matkaa oli vähän vajaa 50 m ja hienosti haki. :)
• Seuraamisen keston testailua keppipalkalla, joku kymmenisen askelta (tai vähän reilu) näyttää nyt olevan raja, missä tulee joku pikkuvilkaisu. Treeniä, treeniä pikkuhiljaa pidentäen.
• Kosketusalustan kanssa eteentuloa. Ajatusta alkaa jo olla, mutta ihan ei vielä ole varma. Saattaa jäädä vähän vinoon eteen (tietää jo kiepsahtaa siihen, mutta ihan tarkka paikka ei selvä) ja tarvii pienen avun loppuasentoon. 
• Esineruudun tapaista myös, ajattelin testata kun pörriäiset alkaa olla jo talviunilla. Jätin puuhun kiinni ja vein n. 30 * 30 m alueelle 4 lelua. Sitten vaan M irti ja mentiin yhdessä kävelemään alueelle. Kyllä se tietää mitä ollaan tekemässä. :) Nenä oli hienosti auki, naksutin jo esineen löytämisestä. Naksun jälkeenkin kuitenkin ottaa esineen ja tuo. Kolmannen esineen jälkeen nenä vei jollekin tarkistuslenkille, mutta en viitsinut nipottaa. Tuli hetken päästä ja hienosti reagoi, kun sai hajun tennispallosta. Se olikin vahingossa vinkuva, joten palautus oli vähän niin ja näin... ;) Mutta pääasia, ettei muistanut panikoida. Näitä vois tehdä jokusen ennen lunta.
• Iltaruoalla vielä metalli: sivulle, vein kapulan sen verran kauas, mitä meillä mahtuu (eli ei kauas, viitisen metriä, max?) ja nouto. Lähti ekalla ja palautti ihan asiallisesti, jes. :)

Tänään on myös puuhasteltu:

• Aamulenkillä muutamaan kertaan kontaktin naksuttelua. Meinaa olla edelleen hankalaa... :/ Mutta saatiin me hyviäkin pätkiä. 10 sek jälkeen pitää pidentää suht varovasti.
• Töiden päälle pikaisesti koulun kentälle Lumen kanssa. 
• Luoksepäästävyyttä I:n kanssa. Tää on kyllä hassu, kun Merkki on niin kovasti innoissaan. ♥ Istui taas mun edessä (koitan olla ahnehtimatta), kosketus I:n käteen ja palkka toisesta kädestä. Hyvin meni, häntä vispasi. Näitä joku 2 * 5 toistoa, pikkutauko välissä.
• Sivulla kontaktin pitoa häirittynä. I käveli ympärillä jne. 2 * vajaan minuutin pätkä, useampia nameja. Muutaman kerran onnistuin naksuttamaan kontaktin putoamisesta, mutta Merkki oli kyllä paljon parempi mitä ajattelin. Luultavasti, koska I ei ole pelottava, niin voi keskittyä kontaktiin. Hyvä kuitenkin. :)
• Taas pienelle metsäkävelylle (koska nuha). Matkan varrella seuraamista, myös oikealla puolella. Koitin parhaani mukaan tehdä vaihtelevan mittaisia pätkiä. Muutama nami kerrallaan ja sitten vapautus. Oikealla puolella ihmeen hyvin, perusasentoon pysähtyminen on kyllä hankala. 
• Autolla muutama naksu alustalle menoa. Sitten Merkki istumaan n. 15 m päähän ja itse muutaman metrin päähän alustasta. Tästä lähetys alustalle mun ohi, naksu ja nami. Kolme toistoa, siirryin aina vähän kauemmas alustasta. Meni hyvin laukalla. :) Ruutua varten näitä siis, en vaan viitsinyt viritellä sitä...
• Noutokapulan palautusta muutaman metrin päästä (4 kertaa?). Sitten pätkä naudan kurkkutorvea (nam!) taskuun, Merkki sivulle, heitto, karkasi (!), meno laukalla, nosto vois olla nopeampi ja paluu laukalla, luovutus. Jes! :) Karkaaminen ei tietysti käy päinsä, mutta en usko sen fiksaamisen olevan vaikeaa. Nyt on hyvä, jos edes jonkunlainen vauhti pysyy. Laukka käy, en saa sitä menemään oikeasti täysiä.

Vielä sellaisiakin urotekoja, että Merkki on onnistunut nyt viimepäivinä ottamaan muutaman kopin heitetystä namista! Pieni askel useimmille koirille, mutta iso Merkille. :D Tähän astihan se on siis lähinnä silmät kiinni ja korvat luimussa väistellyt, kun paiskotaan ties millä ruoalla...

Pyykkipoikana

Sunnuntaiaamu aloitettiin tervehenkisesti pienellä jumpalla. Koira, ei omistaja. :D Sitten eteentulon naksuttelua rally-tokon ja Facen inspiroimana:

• Ensin kosketusalustan muistuttelua muutama 5 naksun sarja. Erittäin epätyypillisesti meinaa tässä hosua. Jos koitan viivyttää naksua, tarjoaa takajalkoja tai steppailee muuten. Oon alunperin onnistunut naksutamaan tassulla alustan läppäämisestä, mutta ei pysähdy etutassut alustalle (vaan liikkuu kohti, palkan suunta...) ilman apuja. Ei otettu tästä isoa päänsärkyä, kun näyttää kädellä meidän epämääräistä odota / rauhoitu / älä tule -merkkiä, niin tassut pysyy yleensä alustalla. Tai sitten voi ihan reilusti käskeä "top". :D
• Seuraava vaihe oli lähteä liikkeelle mun sivulta (tehtiin vain vasenta puolta!) ja mennä seisomaan suoraan mun eteen. Tässä sovelsi ihan näppärästi etutassut korokkeella -pyörimistemppua. Taas jokunen n. 5 naksun sarja. Suoraan pysähtyminen ei nyt ihan 100 % ole, pitää tehdä lisää.
• Testasin kuitenkin, että kun seisoo suorassa mun edessä, kehu ja sitten vielä "kom". Eli eteen istumaan. Vaati apuja tähän, mutta muutama hyväkin toisto. 
• Jatketaan näitä siis, auttaa rallyssa, mutta myös suoraan palautuksissa eteen. Rallya ja yleistä kehonhallintaa varten myös oikea puoli mukaan, se on aina vaikeampi meille.

Iltapäivällä kentälle taas Lumen kanssa treeneihin.

• Alkuun pieni pätkä rallya, oli vähän kuutamolla / vaati aika paljon muistuttelua kontaktin pitämisestä. Huoh. Muistaakseni meni niin, että ensin 270' vasemmalle, eteen istumaan ja takakautta sivulle, 270' oikealle, perusasento ja 1-2-3 askelta eteenpäin, spiraali vasemmalle. Spiraalissa seurasi kivasti, kun koitin kehua jne. auttaa muuten. Olis taas pitänyt tehdä paljon enemmän virittelyn eteen...
• Kehätarkkia käsikosketuksella. Nyt silittelin itse ja palkkailin, kun I käveli ympärillä. Kerran karkasi moikkaamaan ja muutaman kerran irtosi kosketus, mutta ihan hyviä nämä. :) Tauko.
• Luoksepäästävyyttä taas vaan istumalla mun edessä, I kävi antamassa namia. Hyvä. :)
• I:n kanssa myös käsikosketusta, oli kovin tohkeissaan tekemässä. Merkki ensimmäinen rohkea... :D Tauko.
• Wubballa leikkiä ja suuntia. Lähtee vaan tosi nihkeästi kuolleelle lelulle. Tehtiin vaan pari toistoa oikealle, pitää miettiä mistä tähän(kin) kaivaisi vauhtia. Ruoalle lähtee yhtä nihkeästi. :/ Jos lähtis juoksemaan kilpaa ja varastamaan palkat? 
• Edelleen wubballa tötsän kiertämistä. Ekalla kerralla vein lelun tötsän taakse, mutta ei se nyt mitään valtavaa ryntäystä saanut aikaan. Argh! Meni kuitenkin kai laukalla, joten palkaksi mulla olevan toisen lelun heitto. Tästä piristyi sen verran, että lähetin vaan lennosta kiertämään, meni reippaasti, joten taas palkka ilman pysäytystä ja lopetettiin tähän. 
• Kahden lelun leikkiä palkaksi, tehtiin pitkästä aikaa ja M leikki hyvin. Kun nyt vauhtia oli, niin tehtiin kerran yksi kokonainen nouto (palautukseen käsiapu, että tulee varmasti suoraan). Meni ja tuli laukalla, joten tähän lopetettiin. Vähän leikkiä ja maksalaatikkoa lopuksi. 
• Luoksepäästävyyksien ja noudon osalta tosi kivat treenit. :)

Illalla sitten se pyykkipoikana osuus, kun Merkki auttoi pesukoneen tyhjäämisessä. Aika tomerasti osaa jo kiskoa isompiakin vaatteita koneesta. Kyllä se vielä joskus täyttää Rapsun paikan avustajakoirana. ♥