keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Mörrimöykyn kesytystä, paistaa se päivä joskus risukasaankin

Saatiin kuin saatiinkin tehtyä 2 * luoksepäästävyys I:n kanssa ilman murinoita. :) Tämän päivän (ja varmaan koko vuoden) ehdottomasti paras palanen. :) Muuten ei ollut kovin kummoiset treenit, mutta kyllähän tällä jo taas käy ja kukkuu pitkät pätkät. Tai ainakin nyt tuntuu siltä... ;p

Aluksi hyppyä: Tehtiin ensin ihan alustalle menoja. Heitin alustaa vähän kauemmaksi, pidin kiinni ja hetsailin vähän -> meni ihan reippaasti. :) Sitten hyppy väliin ja pari toistoa lelulle samalla lailla ilman perusasentoa. Sitten alustalle pari myös ilman perusasentoa. Lopulta perusasennosta pari ihan reilusti hetsaamalla. Mutta lähti ekalla käskyllä. :) Palkaksi lelun heittoa.

Paikkamakuu Lumen ja Nanan kanssa. Muuten hyvin Nanan vieressä, mutta just ennen loppua piti kipata lonkalle. Oliskohan selkä jumissa, kun ei ole pitkiin aikoihin tehnyt tätä? Maahan menoa ennakoi jonkun muun käskystä, ylös nousemisessa vähän huijasin (rapsuttelin taskussa olevaa lelua...), mutta nousi reippaasti ekalla käskyllä.

Kiertämisestä ei tullut mitään taaskaan... Ja sitten kun kerran sain hetsattua edes vähän vauhtia, tuli ovesta joku ja siihenhän tyssäsi kaikki juokseminen. :x 

Luoksetulo vaihteeksi ihan hukassa. :( Varasti jostain kiposta tennispallon ja näytti tykkäävän sillä pelaamisesta, joten otettiin se palkaksi. Ekalla yrittämällä ei lähtenyt liikkeelle ollenkaan (vaikka mennessäni pompottelin palloa) ja sitten kun lähti, niin löysällä ravilla... Menin vastaan ja uusiksi. Edelleen tarvi tuplakäskyn ja sitten teki omatoimipysähdyksen. Sitten taisin jotenkin vaan hetsailla ja käsky, kun olin vielä liikkeessä poispäin. Vielä tehtiin yksi iiisoilla avuilla, että lähti ekalla käskyllä ja laukalla. Mikä tässäkin nyt on?

Ja sitten se varsinainen päivän kohokohta. ;) I:n kanssa nimittäin tuumattiin, että tehdään ihan jotain muuta, mitä M ei yhdistä luoksepäästävyyteen. I siis otti koiran ja minä tein kehäänmenotarkastuksen ja luoksepäästävyyden (* 2). :D Vähän oli tahmeeta "vieraan" mukaan lähteminen, mutta meni kuitenkin, kun sai herkkujakin. Eikä murrannut kenellekään. 

Rohkea rotan syö ja vaihdettiin Merkki mulle. Sitten ihan normaali luoksepäästävyys muuten, mutta I antoi samalla namin, kun silitti. Ja tyhmät tekee vielä toisenkin kerran, mutta tällä kertaa onnistui molemmat. :) Kolmas kerta toden sanoo sentäs jätettiin kokeilematta. 

Ja miksiköhän tää nyt toimi? Jaa-a... Jostain syystä Merkki ei ollut ollenkaan ahdistuneen oloinen, mitä se näissä tavallisesti on. Nami ei ole taikasana, koska jos epäilyttää, niin namia tarjoavat vieraat on entistä enemmän murinan arvoisia. Ehkä se, että kävi ensin I:n kanssa temppuilemassa? Vähän vaikea keksiä tuohon perusteluita, mutta kokeillaan joskus uusiksi. Ja I on tietysti mun ja J:n jälkeen Merkin mielestä varmasti maailman kivoin tyyppi. Koska sillä on Lumi, siltä saa namia ja se lenkkeilee meidän kanssa. :)

Jäi siis enemmän kuin hyvä mieli näistä treeneistä. ♥ Peruspessimistillä olis kyllä tähänkin muutama viisaus, mutta jätetään nyt sanomatta ainakaan ääneen... ;D

Maanantaitokot

Ennen lähtöä piti tehdä eläinkokeita J:n kanssa ja murisihan Merkki sillekin. Huoh. Paha juttu oli kyykyssä oleminen, ojennettu käsi ja kohti katsominen (ei tuijottaminen, vaan naama Merkkiin päin). Seisominen ja pois katsominen ei häiritse. Tuli vähän kiire, joten pitää jatkaa ajatuksella myöhemmin.

Varsinaisissa tokotreeneissä oli P:n koulutusvuorolla aiheena kisat. Tuohan on virallisesti kisaavien ryhmä, joten ihan loogista kokeilla tätäkin joskus. :D 
  • Merkki luonnollisesti ei suorittanut kehäänmenotarkastusta (seuruutin vaan ohi "tuomarista") eikä luoksepäästävyyttä (tuomari kätteli mut). Vähän silmät pyöri, mutta muuten ok. 
  • Paikkamakuu kisanomaisesti. Maahanmenossa taisi olla jotain hässäkkää, mutta en muista mitä. Oltiin reunimmaisena, sitten Lumi ja sen takana sheltti. Sheltti haukkui koko 2 min oikein kunnolla. Merkkiä selväsi häiritsi, joten koitin sille ilmehtiä ohjeita... En siis puhunut ääneen, mutta koitin kovasti hymyillä, kun makasi rauhassa ja piti kontaktia. Ja kurtistella kulmia, kun pää alkoi pyöriä. :D Mutta pysyi kuin pysyikin maassa. Perusasentoon nousua en muista. Mutta ei lähtenyt, eikä metelöinyt! :)
  • Paikkamakuun jälkeen tauolle ja sitten sai omalle vuorolle valita 2 liikettä, mitkä onnistuu (oletettavasti) kisamaisesti.
  • Seuraaminen oli just sellaista, minkä takia ei ole ollut kisoihin hinkua... 90 % ajasta seuras ehkä ihan suht asiallisesti alokasluokkaa ajatellen, mutta ajatukset oli ihan muualla. Asenteesta ja vireestä ei kannata puhuakaan. Musta tuntui koko ajan, että Merkki ei pysy mukana vaan hyytyy. Kyllä se kuitenkin mukana pompotti, mutta vähän sellaista ärsyttävää matkalaukkumeininkiä... :/ Kontaktikin pätki välillä. Kerran irtosi ihan kunnolla, kun piti tsiigata muiden tekemistä (tähän varmaan ylimääräinen käsky), ainakin yksi tai kaksi perusasentoa ihan törkeästi mun taakse vinossa (ennakoi vasemmalle käännöstä?), karmee täyskäännös jne. Ja ohjaaja opettelee a) kävelemään suoraan ja b) kääntymään.
  • Liikkeestä maahan: Valmistelevassa seuraamisessa taas tuntui, että Merkki ei ole mukana yhtään. Ei se pahasti jätättänyt, mutta oli jotenkin tosi hajamielinen. Tästä sitten iski mulle epävarmuus ja piti antaa ihan järkky vartaloapu & katsoa vielä perään, että menikö maahan... Loppuosa kai hyvin.

Että ei tarvitse kisata ihan just, vaikka luoksepäästävyys jollain ihmeellä saatais fiksattuakin. En tykkää yhtään, kun en vaan saa virettä kohdalleen... :( Ja jos vire ei ole kohdallaan, niin tekeminen ei ole kivaa. Vaikka ei isoja liikevirheitä tulisikaan, niin tuntuu tahmaiselta. Ennemmin jotain tekniikkaongelmia, kun kateissa oleva vire. 

Omaa vuoroa odotellessa kuitenkin temppuili ihan asiallisesti ja leikkikin. :) Että ei nyt mitenkään katastrofaalisen huonot treenit kuitenkaan. Ehkä me tästä vielä jatketaan... ;) I:n kanssa kehiteltiin ajomatkalla, miten hämätään Merkkiä luoksepäästävyystreeneissä, jännä nähä koska päästään kokeilemaan. :D

maanantai 25. helmikuuta 2013

Hallilla

Hienoisesta haluttomuudesta huolimatta pakattiin kamat ja käveltiin hallille treenaamaan (kun oli luvattu muille). 
  • Aluksi hyppyä, eikähän se tietysti ole treenaamatta parantunut... Pitää ottaa kunnolla takapakkia ja laittaa joku houkutus toiselle puolelle, että viitsii perusasennosta irrota. Ja tietysti sitä perusasennosta lähtöä voisi tehdä esteestä irrallaankin. Ja treenata kotona, kun vire on paremmin kohdallaan.
  • Luoksepäästävyyttä I:n kanssa (Merkin lemppari-ihmisiä). Ekalla kerralla vaan viereen seisomaan, ok. Tokalla kerralla koski, ok! :) Ja sitten kerran vielä... Viereen seisomaan ja tuli pieni mur. Vielä yksi toisto viereen, oli hiljaa. Voihan perse! Jos siis joskus saadaan hiljainen toisto (koskemalla) aikaiseksi, niin ehdottomasti siihen lopetus.
  • Alo-luokan paikkamakuu Lumen ja Nanan välissä. Kerran kielsin murraamasta (ulkoa taisi kuulua jotain), mutta muuten hyvin. Oli jopa ihan rauhallisen näköinen, vaikka Nana lähti hiippailemaan ja korjattiin takaisin paikalleen. Taisin kyllä kehua tästä. Ja sitten lopussa tietysti tuplakäsky nousemiseen... Mitä kauemmin makaa, sitä huonommin nousee ylös.
  • Lopussa sitten jotain omaa humppailua. Temppuja, liikkeestä maahan (muistelee todellakin sitä päähän osunutta lelua, väistää...), kontaktia jne.

Ihan kivasti temppuili, mutta vire oli kyllä jotenkin alakanttiin. Varmaan omakin, joten en jaksanut kovin hillua ja riehua. Teki kuitenkin 90 % kyttäilemättä, vaikka oli ihan vieraitakin koiria treenaamassa.

lauantai 23. helmikuuta 2013

Rallyt ja häiriöitä

Rallytokon viimeinen kerta perjantaina Kokkolassa. Viimeisellä kerralla tietysti (?) leikkikisat. Ohjaajalla oli melkomoisia vaikeuksia, mutta Merkki oli omaksi itsekseen varsin pätevä. Kontakti pysyi suurinpiirtein koko radan, kun oikein kovasti kehui koko matkan... :) Yksi namipalkka välissä, kun jaksoi tsempata jossain pidemmässä kiemurassa (spiraali ehkä). Suorituspaikat oli sinnepäin ja joku ylimääräinen istuminen ainakin tuli, mutta oltaisiin kuulemma jotain 90 pisteen tienoilla saatu. Luulen kyllä, että meillä oli kovin armollinen tuomari. ;) 

Jos tuota haluaisi harrastaa yhtään järjestelmällisemmin, pitäisi opetella kyltit kunnolla. Niitä tulee tosi vauhdilla eteen ja jos pysähtyy lukemaan & ajattelemaan, ehtii koira tehdä tavallisesti ylimääräisen istumisen. :D Myös se suorituspaikka pitäisi saada takaraivoon = harjoitella ratoja riittävästi. Kiva kurssi oli joka tapauksessa, toivottavasti jossain muodossa saadaan jatkoa. :)

Merkki oli nyt kivalla ilmeellä mukana, eikä tiltannut nartuista. Tai mistään muustakaan, mm. lapset piti melkoista menoa välillä hallissa. Tunnin alun odotteli autossa, kun käytiin läpi rataa jne. Sitten hallissa vähän odottelua ja temppuilua ja oma rata. Sen jälkeen taas autoon odottelemaan. Mistä ihmeestä se joskus vetää ne totaalihyytymiset?!? Kun sitten taas välillä samojen / eri koirien kanssa menee ihan asiallisesti.

Häiriökurssi heti perään, meidän teemana yllättäen oli taas ne häiriöt. ;) Alku meni tosi hienosti, Terhiäkään ei tarvinnut väistellä. Siis kun Terhi vaan seisoskeli muina naisina ja me tehtiin seuraamista ym. Kun tämä meni hyvin, Terhi lähti hakemaan oman koiransa häiriöksi. Merkki sivulle istumaan ja palkkaa, askelsiirtymiä, palkkaa jne. Merkki oli jopa hiljaa, kun Terhi ensin koputti hallin oveen ja tuli sitten oman koiransa (bpgu) kanssa treenailemaan. Sitten vielä "vapaamuotoinen hengailuistuminen", piti kieltää tuijottelemasta toista koiraa ja palkata kontaktista / rauhallisesta oleilusta. Pari pientä purinaa taisi jossain välissä tulla, mutta yllättävän hyvin pystyi kontaktia pitämään. Hyvä Merkki! 

Em. jutut siis useammassa osassa, tauot omassa häkissä kehän laidalla. Lumi teki kapulan pitoa tosi pätevästi. :)

Loppuun sitten vielä Merkin kauhun paikka, luoksepäästävyys. Ja saatiinhan se mörrimöykky taas paikalle... :( Ihan väkisin pitää murrata, kun rupeaa näyttämään siltä, että vieras ehkämahdollisesti aikoo koskea. Tai edes ajattelee koskevansa. Merkki siis perusasennossa ja Terhi tuli ensin puhuttelemaan mua, tämä hyvin. Sitten Merkin viereen seisomaan, murinaa ja tuijottelua. Kielsin rauhallisesti ja nätisti, kehua ja palkkaa hiljaisuudesta & kontaktista. Loppupalkaksi sitten tilanteesta pois. I:n kanssa sama paljon helpompaa, taisi jopa pysyä hiljaa?

Tauolle ja sitten seuraamista niin, että Terhi kulkee mukana. Terhi oli siis jo muuttunut vaaralliseksi, joten oli vaikeaa. Hyvästä seuraamisesta kehuja ja palkkaa koko ajan, tuijottelusta / murraamisesta käännös oikeaan ja uusi käsky. Ideana oli siis, että Terhistä ei kielletä, vaan vaaditaan asiallista seuraamista. Oli tosi hankalaa (molemmille!), mutta saatiin kuitenkin lopetettua ihan hyvään pätkään. Jossain kohtaa tehtiin myös niin, että temppuja (askelsiirtymiä, maahan, sivulle jne.) tulee niin tiheään, ettei ehdi jäädä tuijottelemaan.

Tarkoituksena on siis nyt kieltää kaikki ylimääräinen tuijottelu ja kyttäily yhtään mihinkään. Ts. jos mun mielestä tilanne on ok, Merkin pitäisi pystyä olemaan rentona myös. Koska kyse on epävarmuudesta tms., niin kieltäminen on siis lähinnä osastoa "höpöhöpö" eikä mitään vihaista kieltoa. Ja kehut tässä vaiheessa rauhallisesti, että mielentila (meidän molempien! ;)) pysyisi aisoissa. 

Katsellaan, lähteekö tämä toimimaan ja mietitään sitten vaihtoehtoja. Ei Merkki nyt näistä mitenkään enempää näytä ahdistuvan. Palautuu hyvin ja Terhin lähistölläkin lopuksi hengasi kuitenkin ihan ok, kun juteltiin muuten vaan. Että kyllä sieltä jotain palikoita löytyy ja ovat ihan järjestyksessäkin, alan kallistua siihen vaihtoehtoon, että oon vaihteeksi ihan itse mokannut... Nice. Mutta näillä mennään ja koitetaan korjata mitä voidaan.

Tänään tehtiin kivaa pihatreeniä. Tötterön kiertäminen meni taas niin kivasti laukalla ihan ilman mitään outoja kevätjuhlaliikkeitä. Jopa niin kivasti, että piti kurvailla tötterö kumoon. :D  Mikä siinä on, että hallissa ei pystykykene? 

Ja kun kierrot sujui, niin pithän sitä stoppia sitten taas kokeilla. Ekalla kerralla onnistuttiin vielä ihan oppikirjan mukaisesti. Sitten onnistuin heittämään Merkkiä lelulla suoraan päin näköä... Minä, joka en osu yrittämälläkään edes siihen ladon oveen. O.o Merkki toki järkyttyi sydänjuuriaan myöten moisesta väkivallasta ja  pari seuraavaa toistoa meni niin, että pelkästä käden liikahduksesta piti väistää pari metriä sivulle. Ei siis suinkaan pysähtyä vaan lähinnä paeta takavasemmalle... Että tästä sitten jatketaan treenejä iloisella mielellä. :D

Tyttisten kanssa käytiin pitkästä aikaa kunnon metsälenkillä ja kivaa oli. :) Rallytokokisatkin olis ollu, mutta ei enää viitsitty lähteä katsomaan. Keväällä uusiksi, josko sitten vaikka johonkin mölliluokkaan?? Aavistuksen harmittaa, kun olis ollut ehkä mahdollista lähteä Skogsterien noutoklinikkaa ihmettelemään, mutta aikataulut ja rahavarat ei oikein olleet suotuisia. :/

torstai 21. helmikuuta 2013

Jospa se olikin ohimenevää?

Tuntuisi, että ollaan palattu takaisin normaaliin treenien suhteen. Järkyttäviä jumittamisia ei ole tullut, normaalia tahmaisuutta vain häiriötilanteissa. Viikko sitten on mitään kirjoitettu viimeksi, tässä sen jälkeen suoritetut uroteot. :D

Perjantaina 15. pv oli häiriö- ja kontaktikurssin eka kerta. Merkki ja Lumi ovat ainoat kurssilaiset, joten saadaan liki yksityisopetusta. :) Merkillä meni heti alkuunsa herne nenään, kun kouluttaja-Terhi kielsi sitä hyppimästä päin... Meni siis ihan reippasti ja mielellään moikkaamaan, mutta en tajunnut, että on heti kiipeämässä syliin (ventovieraiden kanssa ei ole sitä "ongelmaa" ollut), joten en ollut Terhiä ohjeistanut sen kummemmin. Terhiä sitten piti mulkoilla ja muristakin, kun oli pahapaha... 
  • Tehtiin lähinnä kontaktia ja seuramista, kun Terhi liikuskeli ympärillä. Aluksi ihan kamalan hankalaa, mutta selvästi parani loppua kohti. Kontaktin putoamisesta perusasennossa nätisti huomautus ja oikeasta tietysti kehuja. Seuraamisessa käännös oikeaan. Tätä Merkki vaan ei oikein tajua, jää haahuilemaan, eikä niin aktiivisesti pyri korjaamaan oikeaan paikkaan?
  • Hyvää oli se, että tekeminen parani loppua kohti, eikä toimintakyky mennyt totaalisesti vaikka Terhi olikin Kamala Äijä (mudi-ihmiset tietää nää Äijä-kuviot...). Alun väistelyistä ja pörinöistä huolimatta siis sai koottua itsensä tekemään hommia.
  • Hallin toisella puoliskolla (sermin takana) olleet agilitytreenien mölyt ei myöskään haitanneet. 
  • Jopa leikkiminen onnistui, vaikka vähän muuta epäilin. :) Joutuu toki itse tehdä kamalasti töitä, mutta sekä pitkä narulelu että patukka kelpasi. 
  • Häkki oli rahdattu mukaan, joten siellä odotteli Lumen treenien ajan.
  • Kotiläksyksi lisää kontaktitreeniä.

Lauantaina ilman Merkkiä nuorten koirien tokoringin treenejä seuraamassa. Kouluttajana oli Heidi Kailio. Oli mukavan oloinen kouluttaja ja jotain kokeilemisen arvoisia juttujakin tarttui mieleen. Koiria oli tosi paljon ja osa ajasta meni kyllä ihan rehelliseen juoruamiseen treenien seuraamisen sijaan...
  • Moni koira treenasi häiriökontaktia. Tosin yltiösosiaalisuuden takia, mutta ehdottomasti Merkille pitäisi jaksaa järjestämällä järjestää näitä.
  • Luoksetulon stoppeja treenattiin paljon, mutta ei mitään kovin ihmeellistä. Useimmat aloitti pysäytysten tekemisen heittämällä lelun / namin koiran etujalkojen väliin (ei koiran yli). Aluksi koiran ja ohjaajan välinen matka lyhyt.
  • Ruutuun vauhtitreeniä juoksemalla koiran kanssa kilpaa (itse tai appari). Myös niin, että koira täydeltä matkalta ja itse puolivälistä. Välillä voi mennä niin lähelle ruutua, että ehtii varastaa lelun. Itse puolessa välissä oleminen auttaa myös siihen, että voi heittää / viedä palkan nopeammin koiralle. Koiran palkkaus aina ruudussa / kaikki kiva tapahtuu siellä.
  • Kaukojen ekaa m-i vaihtoa niin, että istuminen "pupuasentoon" ihan läheltä makupalalla auttamalla. Opetetaan koira ponnistamaan kerralla ylös, eikä jää könöttämään puoleen väliin. Vaatii kuitenkin koiralta syviä lihaksia, joten aluksi ei jaksa monia toistoja. Muutenkin kannattaa pitää koiran "jännitystä" yllä maassa. Joskus heti pois kävellessä vapautus leluun / heitetylle namille, tehdä luoksetulo tai joku temppu, paljon palkkaa ekasta vaihdosta jne. Idea on, että koira pysyy "vietereillä" odottamassa ekaa vaihtoa, eikä ala nukkua...

Lauantai-iltana vielä lyhyesti tokoa raviradalla. Onnistuttiin jopa tekemään kontaktitreeniä, vaikka toinen koira meni ohi. Ja jatkamaan sen jälkeen luoksetuloja ja leikkiä ilman isoja tuijotteluja. :) Luoksetuloista palkka vauhdista. Yksi oikeasti hieno luoksetulon pysähdys (seisomaan)! :) Matka oli tosi lyhyt, kun koitin hämätä mukamas heittämällä lelua, eikä Merkki ikinä mene siihen lankaan. Tuli kuitenkin kunnon laukalla muutaman askeleen ja teki lukkojarrutuksen. :) Jääkiekkokaukalon laidalla vielä kontaktitreeniä, tässä ei ongelmia.


Sunnuntaina topistauduttiin pitkästä aikaa hallille ja saatiin ihan kivat treenitkin tehtyä. :)
  • Kiran / X:n tehdessä hommia ihan ok kontaktitreeniä. Välillä vilkuili, mutta korjasi ja alkaa jo päästä jyvälle. Ts. näkee silmistä & korvista, että ottaa häiriötä, mutta pää ei käänny. 
  • Matala hyppy ok, lähti jopa pari kertaa perusasennosta (namin heitto palkaksi, ei ollut alustaa tms.). Hypyn takana istuminen ei sitten yllättäen onnistunutkaan, vaikka oletin sen olevan helppo nakki. 
  • Kahta tolppaa kierrättämällä aluksi sen verran vauhtia (laukkaa), että tehtiin pari toppia. Ei mitään ihmeellistä näissä. Ei ne hienoja ole, muttei tolkutonta valumistakaan. Myöhemmin koitin uudestaan, mutta sitten vauhti oli jo hyytynyt... Hallilla kiertäminen vaan on ahterista. Ulkona menee useimmiten ihan pätevästi reipasta laukkaa ilman sen kummempia hetsauksia.
  • Yksi ruutuun lelulle juokseminen (ei täyttä matkaa) reippaasti. Toinen tyhjään ruutuun niin, että kävin näyttämässä ruudun ja puolesta välistä lähetys. Meni hyvin ruudun takaosaa, top ja heitin palkan. Kiva. :)
  • Lopuksi reilu 2 min paikkamakuu, oli loppuajasta osittain piilossa. Hyvin pysyi, eikä haistellut tai vinkunut. Taisi ennakoida lopun?


Maanantaina Lumen kanssa tokotreeneihin Kokkolaan. Melkein oltiin yksityisopetuksessa, mutta sitten yksi sheltti tuli vielä. Jos pieniä murinoita ei lasketa, niin oli oikein kivat treenit. Ei Merkki mikään tykki taaskaan ollut, mutta ilme pysyi kivana ja hömppäili mukana. Eikä tarvinnut nalkuttaa juurikaan haistelusta.
  • Alkuun tehtiin erilaista kropankäyttöjumppaa. Nämä oli Merkille tuttuja juttuja ja se jopa keskittyi ihan kivasti. Etujalat tai takajalat laatikon päällä pyörimistä, peruttamista, takajalkojen peruuttamista laatikon päälle jne.
  • Vaihteeksi kontaktia / luoksepäästävyyttä. On se vaan melkoinen hattara koiraksi... Ja norsun muisti näissä ikävissä jutuissa (pehmeä siis). Perjantain "kammotukset" oli varmaan kirkkaana mielessä, kun piti L:llekin pienesti murrata, kun seurautin ihan viereen istumaan. Aikaisemminhan näissä ei ole ollut ongelmaa, jos ihmisestä ei ole inhoja kokemuksia, eikä kukaan pyri koskemaan. Tokeni kuitenkin, eikä näyttänyt mitenkään erityisen ahdistuneelta. Eikä jäänyt L:aa kyttäämään. Ei siis yritettykään koskea tms., kunhan vaan pyörittiin ihan lähellä.
  • Lopuksi hyppyä. Alusta oli esteen takana, mutta siitä huolimatta taas jumitti perusasentoon. Muuten pomppi kivasti edes takaisin, varastaakin joskus. Tarttis kai treenata?
  • Väliajoilla tehtiin ainakin pari luoksetuloa. Tuli laukalla molemmat, kun avustin reilusti. Toisessa kutsu, kun olin vielä liikkeellä ja toisessa poistuin lelulla hetsaamalla.
  • Nytkin leikki ihan hyvin. :) Lopussa jopa jahtaili pientä palloa, eikä kai juminut haistelemaan kertaakaan kesken leikin. Ilme oli kiva ihan alusta lopuun asti, huomattavasti parempi mitä viime aikoina muuten on Kokkolassa hallissa ollut. 
  • Ääni kyllä naputtaa takaraivossa, että sitä Oikeaa Asennetta ei näy edelleenkään näissä porukkatreeneissä. Koitan kuitenkin olla fiksu ihminen ja muistaa olla ja tyytyväinen edes tästä suht rennosta puuhastelusta. :) Niin paljon muutakin on nähty... 


Eilen / keskiviikkona taas lenkin päälle testailtiin tokotemppuja raviradalla. 
  • Testailin luoksetulon pysähdyksiä pelkällä käskysanalla. Ensin vietiin nami yhdessä alustalle, vapautus sinne ja mennessä top. Aluksi suoraan musta poispäin (hyvä), sitten sivulle (vähän kuin esim. ohjatussa) (hyvä) ja lopuksi suunnilleen mua kohti (huono). Eli mua kohti tullessa ei vaan jarruta tosissaan. Argh!  
  • Kaipa me otetaan tähän käsimerkki, kun tuo suullinen ei pelitä. Ja aloittaa alusta niillä heittelyillä. 
  • Leikki tosi kivasti. :) Välillä biletti menemään lelun kanssa ihan keskenänsä, välillä jopa palautti vedettäväksi / heitettäväksi uudestaan. Ja seuraamiset on hienoja, kun vire on korkealla. :)
  • Iltaruoalla vielä kontaktinaksuttelua ja vähän kaukoja, oli jostain syystä tosi tomerana. :)  Useimmitenhan siis ruokakuppi ei saa Merkissä mitään isoja fiboja aikaiseksi. ;D


torstai 14. helmikuuta 2013

Se kaikkein oleellisin asia

Tämä kuva tuli FB:sta sopivasti vastaan, kun on tullut pohdiskeltua kaikenlaista. Ja sopii hyvin näin ystävänpäiväksikin. ♥




Me lähdetään lenkkeilemään ja leikkimään metsään. :)

tiistai 5. helmikuuta 2013

Jospa me sittenkin vielä...

Eiliset tokotreenit (nro 3 ja L koulutti) oli vähän mukavammat, että ehkäpä me vielä kokeillaan... ;)

Ei Merkki edelleenkään mitenkään 100 % läsnä ja keskittynyt ollut, mutta haistelusta tms. ei tarvinnut koko aikaa nalkuttaa. Jossain välissä mahdollisimman kaukana muista jopa pienesti kokeili leikkiäkin (patakinnas, saa purra käsille...). :)
  • Liikkeestä seis. En halunnut kokeenomaista, kun ajattelin että valmisteleva osa ei onnistu. Oli siis ihan tunnin alussa ja Merkki haahuili. Pienen tsemppaamisen jälkeen päästiin kuitenkin vähän edes vauhtiin. Teemana oli sitten paikallaan seisominen, mun liikkumisesta huolimatta. Ei kestä ainakaan tuossa ympäristössä vielä avo:n taakse kävelyä. Kun laittaa namin avuksi maahan, niin onnistuu. Jostain syystä tuli myös melkein joka kerta vino perusasento lopussa, kun sitä treenattiin?
  • Paikkamakuu. Kaikki riviin, Merkki oli tollerin ja Lumen välissä. Normaalia lyhyempi matka ja sitten vuoron perään jokainen kutsui oman koiran luoksensa. Kun ensimmäistä koiraa käskettiin, taisi Merkki ja Lumi olla ainoat, jotka jäi paikalleen. Vähän Merkki veti korvia littaan, mutta kävin palkkaamassa kun pysyi. Omalla vuorolla vaati kaksoiskäskyn luoksetuloon ja sittenkin hiippaili tosi varovaisesti. Aika harvoin pyydän paikkamakuusta lähtemään ja luoksetulo nyt muutenkin on tuolla nihkeä. Mutta pysyi koko ajan ja taisi tulla vain yksi pienenpieni piip. Haistelua ei tainnut olla? :) Maasta nouseminen vaati kerran (?) kaksoiskäskyn, muuten tämäkin ok. Lopuksi vielä tavallinen paikkamakuu 1 min.
  • Hyppy. Kosketusalusta esteen takana, muutama hyppy ok kun hengattiin vapaasti. Päätettiin sitten, että naksautan hypystä enkä vaadi alustan koskemista. Namin heitto palkaksi. Lopuksi vielä yksi perusasennosta, vähän epäröi, mutta irtosi sitten kuitenkin. 

Väliajoilla oli seinässä kiinni ja istuskelin vieressä. Lähinnä kaseltiin muiden meininkejä ja vähän temputettiin. Paljon paremmat treenit siis, mitä odotin. Vauhtia ei edellenkään ole lähellekään riittävästi, mutta nyt ei sentäs näyttänyt ihan niin ahdistuneelta mitä edelliset kerrat. Eikä tosiaan haistelusta tarvinnut huomauttaa kuin ihan pari kertaa. 

Ai niin: Ennen noita "virallisia" treenejä poikettiin omalla hallilla. Koska se oli tyhjä, niin raahasin Seponkin mukaan. Ensin sen kanssa leikkiä ja humputtelua. Merkki istui ihan hiljaa ja nätisti katselemassa, mutta lähti kuitenkin tosi vauhdilla mukaan. Irroitin narun, pyysin maate ja menin lelun kanssa (narussa kiinni oleva roadkill) kentälle. Siitä sitten "tule" ja samalla lelu liikkeelle. Reippaasti tuli ja leikki reippaasti. Ehkä minuutin - kaksi leikittiin ja taas koiran vaihto. Sitten uusiksi samalla lailla. Leikin lomassa taidettiin tehdä yksi perusasento, pari tolpan kiertoa lelun perässä ja matala hyppy. Kivaa oli. :) Paitsi sitten, kun halliin tuli muita ja ne piti rääkyä kuuroksi...

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Harrastaako vaiko eikö harrastaa?

Että jaksaa taas vastustaa tuon otuksen kanssa treenaaminen... :S

Perjantaina 25. pv oli kyllä kaikkien aikojen rimanalitus rallytokossa. Hallilla oli varmaan ollut juoksuinen narttu tms. ja Merkki tilttasi ihan totaalisesti. Ainoa mitä pystyi tekemään, oli haistella ja vinkua. Palkat ei kelvannut, välillä ei suostunut syömään mitään, väisteli vaan nameja. Sitten kun jossain vaiheessa puistelin sen verran, että ei laittanut nenää maahan, ei pystynyt tekemään mitään. Istui / seisoi vaan piestyn näköisenä ihan litassa. Ei osannut tulla sivulle, ottaa katsekontaktia tms. Kaikkien aikojen karsein treeni siis. Kotonakin jotain ihme ramppaamista yöllä, joten kaipa täällä(kin) joku narttu haisee hyvälle.

Lauantaina hallille mennessä Raasakan koulun parkkiksella edellisen päivän nollausta. Nihkeän aloituksen jälkeen rallaili narupallon kanssa ihan kivasti. Ei mitään varsinaista treeniä siis, vaan humppailua. Hallilla sitten taas pitkästä aikaa jumppaa. Hyvä, että mentiin, selästä löytyi järkky jumi. Koko koira ihan kierossa, kun oikeasti rupesi ajatuksella katsomaan. Maassa maatessa vasen lonkka jotenkin kummallisesti alempana, mitä oikea. Ja seistessä sitten banaanilla oikealle. Venyttelyitä ja pienesti hierontaa, niin oli jo parempi. Päivän ilopilkku oli, että antoi jotenkin hieroa itseään. Murras toki ja sitten mulkoili Minnaa pahasti, mutta ei mitään valtavaa showta järjestänyt. "Treenatessa" sitten taas normaalin jähmeä. Ei sellainen katastrofi, mitä perjantaina, mutta aika lailla kiinnosti kaikki muut paitsi treenit.

Sunnuntaina iltalenkin päälle pikkutreeni tokoa Takalon koulun parkkiksella. Välillä pysähteli kyttäämään, mutta ei pahasti. Leikkiminenkin onnistui ihan suht ok. Varsinkin hihnan päähän kiinnitetty luttupallo nameilla oli kiva. :)
  • Pari luoksetuloa, palkka vauhdista. Tähän tarvitaan vielä rutkasti enemmän asennetta. 
  • Pallon perään 2 kertaa eteenmenon alkeita, matkaa ehkä 10 ja 20 m. Juoksin vähän matkaa perässä, että sai paremman vauhdin. 
  • Pari pientä seuraamispätkää. 
 
Liikkeiden välillä vapautin haistelemaan hetkeksi. Muuten kävelyn lomassa tehtiin kuuntelutreeniä niin, että omasta nimestä piti heti ottaa kontakti. Palkaksi nami tai takaisin haistelemaan pääsy. Nämä toimi yllättävän hyvin. Siis reagoi, ja irtosi hajuista. Pihassa istumisen naksuttelua, mutta ei sitten millään alkanut tarjota itse. Naapurin koirakin väksytti pihalla, joten siihen piti keskittyä...

Maanantaina tokotreeneihin taas Kokkolaan. Melkoista psyykkaamista vaati lähteminen... Ja oli onneksi parempi mitä perjantaina rallyssa. Oltiin kyllä toisella puolella halliakin. Hajamielistä ja haistelusta piti huomautella aika usein. Mutta ei hyytynyt ihan totaalisesti. Koutsilla oli kuulemma juoksunarttu kotona ja Merkin mielestä se olikin sitten tosi hyvä tyyppi...
  • Paikkamakuu porukalla, makasi hyvin (ei haistellut eikä vinkunut!!), mutta sitten ei pääse sivulle ekalla käskyllä. Kun maassa vire laskee, niin vaati tuplakäskyn nousemiseen. Treeniä treeniä. 
  • Luoksepäästävyys taas ilman koskemista ok. 
  • Hyppyä koitettiin tehdä, pari toistoa jotenkuten, mutta sitten hyytyi. Ja fiksaantui kouluttajaan...  
 
Koitin tehdä aina pieniä pätkiä ja väliajat seinässä kiinni. Oli reilusti parempi mitä perjantaina, mutta valovuoden päässä on meininki sellaisesta mukavan rennosta, iloisesta ja vauhdikkaasta. Kun pääsisi Merkin pään sisälle ja kysymään, mikä ihme sitä niin kamalasti häiritsee. :/

Sitten olikin melkoinen työviikko, J viihdytti koiria.

Perjantaina rallytokoon... Edellisessä ryhmässä juoksunarttu (pöksyt jalassa), joten odotukset ei ollut kummoiset. Ja aika karsea olikin, mutta pätkittäin sentäs vähän treenasi. Koitin saada pienen hyvän pätkän ja sitten seinään kiinni odottelemaan. Melkoista piippausta ja jostain syystä iski silmänsä parsoniurokseen, mille heilutteli häntää korvat tötteröllä... O_o  Kunnon seuraamisista ei tullut mitään, mutta kontaktipätkiä teki ja vähän naksuteltiin temppuja. Kokonaan uusia juttuja oli houkutus ja erilaiset "pyörähdykset" koira vasemmalla puolella. Valkovuokko taisi olla jonkun nimi, muut unohtui. Parempi siis mitä viimeksi, mutta kaukana hyvästä.

Lauantaina jumppaamaan. Sama jumi on edelleen, mutta parempi sentäs. Pitää nyt saada sovittua ihan kunnon hieronta molemmille neekeripojille. Ja jumpata itsekin Merkkiä päivittäin. Taas iski kerran ihan totaalinen jumi. Sakemannin narttupentua piti tuijotella niin, että ei syödä pystynyt... Argh! Ja sitä normaalia nihkeyttä, mutta mitään tokojuttuja ei yritettykään tehdä. Antoi Minnan vähän paremmin hieroa tällä kertaa. Taisi olla suurimman osan aikaa murisematta. Sitten kyllä jälkeenpäin taas kyttäili eikä liikkeiden katsominen meinannut onnistua, kun Minna ei olis saanut kävellä takana...

Että sellaista treeniä viimeaikoina... Ottaa päähän ihan sikana, kun välillä jo tuntui olevan parempi. Nyt ollaan taas siinä jamassa, että kaikki aika ja energia menee kimppatreeneissä motivaation ja vireen kaivamiseen. :( Ja tuo haistelu on nyt jostain syystä aivan järkyttävä ongelma. Kotonakin on öisin vähän levoton, joten kaipa täällä joku sen nokkaan haisee? Me varmaan jämähdetään ikuisiksi ajoiksi "kyllä se kotona osaa" -kategoriaan. Merkki on ihan kuin eri koira, kun keskenämme humppaillaan. Tarvis keksiä joku suunnitelma, mutta jotenkin ei vaan saa aikaiseksi mitään rakentavaa.

Huomenna taas tokotusta. Keskitytään nyt vaan asenteen korjaukseen eikä yritetäkään saada varsinaisia liikkeitä fiksattua. Koitan päästä yhdelle kurssille, mutta saas nähdä toteutuuko se. Aiheena olis häiriöt ja motivaatio... Mikä yllätys. ;)