Rallytokon viimeinen kerta perjantaina Kokkolassa. Viimeisellä kerralla tietysti (?) leikkikisat. Ohjaajalla oli melkomoisia vaikeuksia, mutta Merkki oli omaksi itsekseen varsin pätevä. Kontakti pysyi suurinpiirtein koko radan, kun oikein kovasti kehui koko matkan... :) Yksi namipalkka välissä, kun jaksoi tsempata jossain pidemmässä kiemurassa (spiraali ehkä). Suorituspaikat oli sinnepäin ja joku ylimääräinen istuminen ainakin tuli, mutta oltaisiin kuulemma jotain 90 pisteen tienoilla saatu. Luulen kyllä, että meillä oli kovin armollinen tuomari. ;)
Jos tuota haluaisi harrastaa yhtään järjestelmällisemmin, pitäisi opetella kyltit kunnolla. Niitä tulee tosi vauhdilla eteen ja jos pysähtyy lukemaan & ajattelemaan, ehtii koira tehdä tavallisesti ylimääräisen istumisen. :D Myös se suorituspaikka pitäisi saada takaraivoon = harjoitella ratoja riittävästi. Kiva kurssi oli joka tapauksessa, toivottavasti jossain muodossa saadaan jatkoa. :)
Merkki oli nyt kivalla ilmeellä mukana, eikä tiltannut nartuista. Tai mistään muustakaan, mm. lapset piti melkoista menoa välillä hallissa. Tunnin alun odotteli autossa, kun käytiin läpi rataa jne. Sitten hallissa vähän odottelua ja temppuilua ja oma rata. Sen jälkeen taas autoon odottelemaan. Mistä ihmeestä se joskus vetää ne totaalihyytymiset?!? Kun sitten taas välillä samojen / eri koirien kanssa menee ihan asiallisesti.
Häiriökurssi heti perään, meidän teemana yllättäen oli taas ne häiriöt. ;) Alku meni tosi hienosti, Terhiäkään ei tarvinnut väistellä. Siis kun Terhi vaan seisoskeli muina naisina ja me tehtiin seuraamista ym. Kun tämä meni hyvin, Terhi lähti hakemaan oman koiransa häiriöksi. Merkki sivulle istumaan ja palkkaa, askelsiirtymiä, palkkaa jne. Merkki oli jopa hiljaa, kun Terhi ensin koputti hallin oveen ja tuli sitten oman koiransa (bpgu) kanssa treenailemaan. Sitten vielä "vapaamuotoinen hengailuistuminen", piti kieltää tuijottelemasta toista koiraa ja palkata kontaktista / rauhallisesta oleilusta. Pari pientä purinaa taisi jossain välissä tulla, mutta yllättävän hyvin pystyi kontaktia pitämään. Hyvä Merkki!
Em. jutut siis useammassa osassa, tauot omassa häkissä kehän laidalla. Lumi teki kapulan pitoa tosi pätevästi. :)
Loppuun sitten vielä Merkin kauhun paikka, luoksepäästävyys. Ja saatiinhan se mörrimöykky taas paikalle... :( Ihan väkisin pitää murrata, kun rupeaa näyttämään siltä, että vieras ehkämahdollisesti aikoo koskea. Tai edes ajattelee koskevansa. Merkki siis perusasennossa ja Terhi tuli ensin puhuttelemaan mua, tämä hyvin. Sitten Merkin viereen seisomaan, murinaa ja tuijottelua. Kielsin rauhallisesti ja nätisti, kehua ja palkkaa hiljaisuudesta & kontaktista. Loppupalkaksi sitten tilanteesta pois. I:n kanssa sama paljon helpompaa, taisi jopa pysyä hiljaa?
Tauolle ja sitten seuraamista niin, että Terhi kulkee mukana. Terhi oli siis jo muuttunut vaaralliseksi, joten oli vaikeaa. Hyvästä seuraamisesta kehuja ja palkkaa koko ajan, tuijottelusta / murraamisesta käännös oikeaan ja uusi käsky. Ideana oli siis, että Terhistä ei kielletä, vaan vaaditaan asiallista seuraamista. Oli tosi hankalaa (molemmille!), mutta saatiin kuitenkin lopetettua ihan hyvään pätkään. Jossain kohtaa tehtiin myös niin, että temppuja (askelsiirtymiä, maahan, sivulle jne.) tulee niin tiheään, ettei ehdi jäädä tuijottelemaan.
Tarkoituksena on siis nyt kieltää kaikki ylimääräinen tuijottelu ja kyttäily yhtään mihinkään. Ts. jos mun mielestä tilanne on ok, Merkin pitäisi pystyä olemaan rentona myös. Koska kyse on epävarmuudesta tms., niin kieltäminen on siis lähinnä osastoa "höpöhöpö" eikä mitään vihaista kieltoa. Ja kehut tässä vaiheessa rauhallisesti, että mielentila (meidän molempien! ;)) pysyisi aisoissa.
Katsellaan, lähteekö tämä toimimaan ja mietitään sitten vaihtoehtoja. Ei Merkki nyt näistä mitenkään enempää näytä ahdistuvan. Palautuu hyvin ja Terhin lähistölläkin lopuksi hengasi kuitenkin ihan ok, kun juteltiin muuten vaan. Että kyllä sieltä jotain palikoita löytyy ja ovat ihan järjestyksessäkin, alan kallistua siihen vaihtoehtoon, että oon vaihteeksi ihan itse mokannut... Nice. Mutta näillä mennään ja koitetaan korjata mitä voidaan.
Tänään tehtiin kivaa pihatreeniä. Tötterön kiertäminen meni taas niin kivasti laukalla ihan ilman mitään outoja kevätjuhlaliikkeitä. Jopa niin kivasti, että piti kurvailla tötterö kumoon. :D Mikä siinä on, että hallissa ei pystykykene?
Ja kun kierrot sujui, niin pithän sitä stoppia sitten taas kokeilla. Ekalla kerralla onnistuttiin vielä ihan oppikirjan mukaisesti. Sitten onnistuin heittämään Merkkiä lelulla suoraan päin näköä... Minä, joka en osu yrittämälläkään edes siihen ladon oveen. O.o Merkki toki järkyttyi sydänjuuriaan myöten moisesta väkivallasta ja pari seuraavaa toistoa meni niin, että pelkästä käden liikahduksesta piti väistää pari metriä sivulle. Ei siis suinkaan pysähtyä vaan lähinnä paeta takavasemmalle... Että tästä sitten jatketaan treenejä iloisella mielellä. :D
Tyttisten kanssa käytiin pitkästä aikaa kunnon metsälenkillä ja kivaa oli. :) Rallytokokisatkin olis ollu, mutta ei enää viitsitty lähteä katsomaan. Keväällä uusiksi, josko sitten vaikka johonkin mölliluokkaan?? Aavistuksen harmittaa, kun olis ollut ehkä mahdollista lähteä Skogsterien noutoklinikkaa ihmettelemään, mutta aikataulut ja rahavarat ei oikein olleet suotuisia. :/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti