keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Mörrimöykyn kesytystä, paistaa se päivä joskus risukasaankin

Saatiin kuin saatiinkin tehtyä 2 * luoksepäästävyys I:n kanssa ilman murinoita. :) Tämän päivän (ja varmaan koko vuoden) ehdottomasti paras palanen. :) Muuten ei ollut kovin kummoiset treenit, mutta kyllähän tällä jo taas käy ja kukkuu pitkät pätkät. Tai ainakin nyt tuntuu siltä... ;p

Aluksi hyppyä: Tehtiin ensin ihan alustalle menoja. Heitin alustaa vähän kauemmaksi, pidin kiinni ja hetsailin vähän -> meni ihan reippaasti. :) Sitten hyppy väliin ja pari toistoa lelulle samalla lailla ilman perusasentoa. Sitten alustalle pari myös ilman perusasentoa. Lopulta perusasennosta pari ihan reilusti hetsaamalla. Mutta lähti ekalla käskyllä. :) Palkaksi lelun heittoa.

Paikkamakuu Lumen ja Nanan kanssa. Muuten hyvin Nanan vieressä, mutta just ennen loppua piti kipata lonkalle. Oliskohan selkä jumissa, kun ei ole pitkiin aikoihin tehnyt tätä? Maahan menoa ennakoi jonkun muun käskystä, ylös nousemisessa vähän huijasin (rapsuttelin taskussa olevaa lelua...), mutta nousi reippaasti ekalla käskyllä.

Kiertämisestä ei tullut mitään taaskaan... Ja sitten kun kerran sain hetsattua edes vähän vauhtia, tuli ovesta joku ja siihenhän tyssäsi kaikki juokseminen. :x 

Luoksetulo vaihteeksi ihan hukassa. :( Varasti jostain kiposta tennispallon ja näytti tykkäävän sillä pelaamisesta, joten otettiin se palkaksi. Ekalla yrittämällä ei lähtenyt liikkeelle ollenkaan (vaikka mennessäni pompottelin palloa) ja sitten kun lähti, niin löysällä ravilla... Menin vastaan ja uusiksi. Edelleen tarvi tuplakäskyn ja sitten teki omatoimipysähdyksen. Sitten taisin jotenkin vaan hetsailla ja käsky, kun olin vielä liikkeessä poispäin. Vielä tehtiin yksi iiisoilla avuilla, että lähti ekalla käskyllä ja laukalla. Mikä tässäkin nyt on?

Ja sitten se varsinainen päivän kohokohta. ;) I:n kanssa nimittäin tuumattiin, että tehdään ihan jotain muuta, mitä M ei yhdistä luoksepäästävyyteen. I siis otti koiran ja minä tein kehäänmenotarkastuksen ja luoksepäästävyyden (* 2). :D Vähän oli tahmeeta "vieraan" mukaan lähteminen, mutta meni kuitenkin, kun sai herkkujakin. Eikä murrannut kenellekään. 

Rohkea rotan syö ja vaihdettiin Merkki mulle. Sitten ihan normaali luoksepäästävyys muuten, mutta I antoi samalla namin, kun silitti. Ja tyhmät tekee vielä toisenkin kerran, mutta tällä kertaa onnistui molemmat. :) Kolmas kerta toden sanoo sentäs jätettiin kokeilematta. 

Ja miksiköhän tää nyt toimi? Jaa-a... Jostain syystä Merkki ei ollut ollenkaan ahdistuneen oloinen, mitä se näissä tavallisesti on. Nami ei ole taikasana, koska jos epäilyttää, niin namia tarjoavat vieraat on entistä enemmän murinan arvoisia. Ehkä se, että kävi ensin I:n kanssa temppuilemassa? Vähän vaikea keksiä tuohon perusteluita, mutta kokeillaan joskus uusiksi. Ja I on tietysti mun ja J:n jälkeen Merkin mielestä varmasti maailman kivoin tyyppi. Koska sillä on Lumi, siltä saa namia ja se lenkkeilee meidän kanssa. :)

Jäi siis enemmän kuin hyvä mieli näistä treeneistä. ♥ Peruspessimistillä olis kyllä tähänkin muutama viisaus, mutta jätetään nyt sanomatta ainakaan ääneen... ;D

Ei kommentteja: