torstai 31. lokakuuta 2013

Omaa treeniä, 3. toko ja temppuja

Omat treenit

Sunnuntaina hallilla Lumen kanssa. Tarkoitus oli ottaa jotain kisatreenin tapaista:
  • Kehään meneminen(kään) ei onnistu... Jätettiin namirasia repun luo (ei herättänyt kummempaa kiinnostusta) ja sitten kehään. Arkikäytössä oleva "tässä" oli ihan uusi juttu, ikinä kuullutkaan. Haahusi ja kävi moikkaamassa liikkuria. 
    • Treenaa "tässä" toimimaan tai opeta uusi lähelläpysymiskäsky.
  • Muutama toisto liikkeen aloittamista, liikkuri näytti paikan mistä aloitetaan ja "onko ohjaaja valmis?". Katsekontaktista "valmis" ja vapautus palkalle. Ekalla ei muistanut koko palkkaa ollenkaan, tokalla ja kolmannella kyllä. Tauolle.
  • Tauon jälkeen kisamaisesti alo-hyppy ja luoksetulo. Hypyssä tapansa mukaan jumiutui perusasentoon (vaikka tää oli jo ihan hyvä joku aika sitten) ja myöskään luoksetulossa ei lähtenyt ekalla käskyllä. Huoh! Hypyssä muistaakseni tuplakäsky ja apu, luoksetulon otin uusiksi, en vaan pystynyt palkkaamaan jumituksesta... Tauko.
  • Tauon jälkeen yllättäen korjaussarjaa molempiin ja saatiin molemmista aikaiseksi ihan asiallinen kokonainen suoritus. Tauko.
  • Rauhoittumista. Selällään pötköttelee mun jaloissa ihan hyvin, mutta vapaasta hengailusta ei itse laita vielä maate. Tai laittaa, mutta kyttää tekemistä. Pitäis aloittaa kotona, kun pystyy esim. katteleen telkkaria odotellessa.


Maanantaina 3. tokotreenit
  • Perusasento: Itse asennossa ei kummempaa motkotettavaa ja korjaakin hyvin, kun liikun vähän. Itseä häiritsee edelleen, kun Merkkiä häiritsee. Nyt meidän kolmen tokoryhmäläisen lisäks hallilla oli omatoimitreenaajia ja homekoiran alkuja -> paljon häiriöitä. Sorruin sitten taas kaivamaan namit taskusta nyrkkiin, kun muuten oli niiiin tahmeaa. Mutta hyviäkin pätkiä kyllä, ei mitään minkä takia kokonaan vaipua epätoivoon.
  • Seuraamisen alkeita: Kehumista mukana pysymisestä, ei varsinaista seuraamista. Tässä oli kyllä ihan kivasti mukana, mutta sitten aina palkan jälkeen lässähtää. Merkki jää aina mutustelemaan nameja ja sitten tulee ihmeellinen kuollut hetki, mää en saa sitä samantien uudestaan pirteänä hommiin. Nyt oli kyllä taas muutenkin se olo, että minä teen enemmän töitä mitä koira. :/ Homma tarvis kääntää toisinpäin, mutta miten?
  • Seisomista: Ei olla treenattu hetkeen ja pysähdykset oli vähän tahmeita. Ei perään hiippailua, mutta ei niin napakoita, mitä parhaimmillaan on. Vähän koitettiin tehdä pompun kautta, mutta mun motoriikka ei ollut oikein kohdallaan. Ja tokikaan kukaan muu ei voi tätä Merkin kanssa mulle havainnollisesti näyttää... Merkillä oli kuitenkin ihan kivaa pomppia namin perässä. :)
  • Hyppy: Itse hypyt oli meidän osalta kaameita, mutta olin tyytyväinen, että Merkki ylipäätänsä teki. Hypyn molemmin puolin oli muutaman metrin päässä koirat yleisönä ja ohjaajat hypyn takana katsomassa & neuvomassa. Hiiiidasta menoa, mutta ei hyytynyt kokonaan paikalleen eikä lähtenyt rähjäämään kenellekään. \o/
  • Kehääntulo: Kehääntulo niin, että yksi kouluttajista oli kyykyssä ja seuraamalla kohdalle, pysädys seisomaan, muutama käsikosketus ja vapaa. Toistettiin muutaman kerran. Viimeisellä toistolla ovesta tuli sisälle cockeri (suht lähellä meidän selän takana), mikä oli kamalaa. Juuttui tuijottamaan sitä ja veti ihan jumiin. :/ Kunhan tajusin taas vaan naksutella koiran katsomista, niin muutaman naksun jälkeen suostui kääntämään selkänsä sille ja saatiin jokunen käsikosketus. Kivaa ei Merkillä ollut, mutta teki eikä murrannut. 
  • Luoksepäästävyys: 2 muuta kouluttajaa kävi vieressä seisoskelemassa, nämä ok. Myös kyykkyyn meneminen onnistui.  Hyvä. :)
  • Paikkamakuu: Joku piip (hiljeni, kun koutsi yskäisi ;)) ja lopussa lonkalle. Mutta ei räyhännyt / lähtenyt mihinkään vaikka ovesta tuli uutta porukkaa ja oltiin ihan siinä reunassa!
  • Muuta:
    • Kivat treenit kaiken kaikkiaan, koitin kasata itseni "kivakiva"-moodiin ja namittelin ihan kaikesta asiallisesti olemisesta. Niin muiden katsomisesta nätisti (LAT-peli) kuin kontaktin pitämisestäkin. Ja ääniin reagoimattomuudesta jne. Nameja vaan tuppaa tässä hommassa menemään tunnin aikana niin paljon, että Merkki ei loppuajasta jaksa niiden eteen kovasti vaivaa nähdä... 
    • Kerran ponkaisi meidän porukassa olevaa berninarttua iskemään, mutta uskoi sentäs käskyä ja tuli takaisin ennen kuin ehti koiran luo. Meni tää 3 kertaa tajuta, että se on narttu, mille pitää flirttailla. ;) Toki edelleen kaikki saa pataansa, jos tulee liian lähelle. Ei ole helppoa, ei.
    • Kun kouluttajat selosti juttuja liikkeiden välillä, niin käytiin hengaamassa siinä ihan vieressä. Namittelin nätisti olemisesta. Tarkoitus olis siis saada ihmisten lähellä oloon edes auttavasti rento olotila. Ei tarvi tykätä, muttei ahdistellakaan.
    • Hallista ulos mennessä taas joku rähinä... MIKSI pitää pesiytyä siihen ihan oven eteen vaihtamaan kuulumisia ja antaa koirien liehua miten sattuu?


Keskiviikkona 1. kerta temppuja 

Kun kerran kennelin tytöt järjestää tässä ihan lähellä ja vielä hallissa, niin tokihan pitää osallistua kaikkeen mahdolliseen. :D Tässäkin meillä siis taas tavoitteena häiriöihin siedättäminen ja ihan vaan olemisen opettelu. Jumppa / temput tulee kyllä tarpeeseen, se aina unohtuu, jos kukaan ei potki... *noloa*
  • Peruuttaminen: Aloitettiin kaikki peruuttelemalla penkkien välissä, että koirat menisi suoraan (eli käyttää kroppaa / takapäätä tasaisesti). Merkkihän osaa peruuttaa kyllä, mutta tuppaa kurvailemaan vinoon. Nyt apujen kanssa paljon toistoja, että suoraan eteneminen jäisi kunnolla lihasmuistiin. Ei kieroja peruutuksia tähän kohtaan ollenkaan.
  • Vatitemppu: Kokeiltiin pyörimistä sekä etu- että takajalat pesuvatin päällä. Merkille tuttua tämäkin, mutta vois vihdoin lisätä käskyn ja häivyttää namiapua.
  • Venytyksiä: Tuetaan koiraa takapäästä ja namin avulla houkutellaan taivuttamaan päätä hännäntyveen, reiteen, kintereeseen ja ihan alas. Vaikeampaa puolta pitää tehdä enemmän. Merkilllä yllättäen vaikeampi taipua vasemmalle (toko...). Myös tiukan kahdeksikon pyöriminen jalkojen välistä venyttää molempia kylkiä.
  • Selvittiin suht kunnialla, vähän jumitusta kun ihmisiä / koiria liian lähellä, mutta pystyi kuitenkin tekemään. :) Ryhmässä on meidän lisäksi Lumi, pieni aussien pentu, harjis ja saku. Mukavan erilaista porukkaa.

perjantai 25. lokakuuta 2013

Rauhoittumista

Rally oli virallisesti tauolla, mutta Tytti tuli silti pitämään meidän porukalle rauhoittumistunnin. Miksiköhän? ;) Selvittiin halliin ilman rähinöitä, kun oltiin ekana. :D Varsinaisen tunnin aikana ei myöskään muistaakseni rähissyt, mutta sitten ulos lähtiessä piti vähän Lumea kompata... Pitäis muistaa kulkea eri aikoihin, reagoi ihan älyttömästi Lumen tekemisiin. Ja MIKSI ihmisten pitää pesiytyä oven eteen niin, että tällasen koiran kanssa on ihan mahdotonta kulkea siitä järkevästi?

Eka harjoitus oli pötkötellä selällään lattialla mun jalkojen välissä ja pienestäkin rentoutumisesta vapaa & vähän leikkiä. Toistoja. Me oltiin sattuneesta syystä aika kaukana muista, joten hyvin sujui. Houkuttelin namilla kyljelleen maahan ja siitä sitten selälleen. Ihmeen rentona oli. Merkki nyt ei kyllä muutenkaan ole mikään hyrrä, jos ei pelota niin osaa olla rennosti.

Toinen: Koira istumaan eteen nenä poispäin ohjaajasta, pidetään pannasta / lavoista kiinni ja taas vapautus & leikkiä, kun vähänkin rentoutuu. Tämäkin sujuu meillä niin kauan, kun ei tuijota koiria. Tai kukaan ei tuijota takaisin. Me siis siirryttiin naksuttelemaan "look at that" -pelin mukaisesti.  Eli toisten nätistä katsomisesta n&n. Pidettiin sen verran etäisyyttä, ettei tullut rähinöitä. Pitää myös naksutella aina, kun joku muu rähisee. Ei sitten niin mitään uutta auringon alla, mutta pitäis taas keskittyä treenaamaan näitä meille oikeesti tärkeitä asioita. Mutkun mun mielestä on niin paljon kivempi tehä temppuja. Että ihan saa peiliin katsoa, kun suksi ei luista... :S

Tehtiin sellainenkin huomio, että kun ihminen lähestyy (Tytti), niin naksuttelemalla on paljon rennompi, mitä vaan namia syöttämällä / houkuttelemalla. Ei mitään rakettitiedettä tämäkään ja olisi pitänyt olla hyvinkin tiedossa. Nyt sitten pitäis "vaan" muuttaa omia tekemisiään ja tapojaan, helppoa kun heinänteko... Ja suunnitella asiat niin, ettei vie Merkkiä liian vaikeisiin paikkoihin.

Kolmannessa treenissä seisoskellaan koira narussa ja kun se katselee poispäin, vaivihkaa palkkaus koiran eteen maahan. Palkitaan siis rauhallisesta oleilusta, ei ohjaajan kyttäämisestä tai tekemisen kerjäämisestä. Vähitellen tavoitteena on, että koira laittaa maate ja pitää päätä maassa -> on oikeasti rento. Tää oli tosi vaikeeta! Me ollaan toki jo yli 3 v. treenattu tossa hallissa ja siellä nimenomaan on palkattu miljoonasti kontaktin pitämisestä ja korkeasta vireestä... Hyvä puoli toisaalta oli kyllä se, että en uskonut miten kauan M jaksaa yrittää pitää kontaktia ja kerjätä. ;)

Muuten ollaan oltu tosi laiskoja. Ihan pariin otteeseen naksuteltu s-i -vaihtoa taaksepäin liikkumalla. Tosi epämääräistä, mutta koitan nyt vaan saada ajatuksen taaksepäin, uskon että matkan lisääminen saa peruuttamisen vähenemään. Häiriökontaktia kans, heiluttelin toisessa kädessä lelua / pudotin namia maahan. Muutaman mokan jälkeen oli hyvä. :)

lauantai 19. lokakuuta 2013

Keski-ikäiset treenaa (vol. 1)

Ohjaajat on toki nuoria ja näpsäköitä, mutta koirat vanhenee eikä pääse enää nuorten ringin treeneihin, joten päätettiin alkaa treenata keski-ikäisellä porukalla. :) Nyt meitä oli paikalla 8, aika hienosti! 
  • Ensin porukalla paikallaolot. Taitavammat teki ensin istumisen ja sitten makuun. Me mentiin vähän sivummalle ja tehtiin pari lyhyttä makuuta. Maahanmenoja ja ylös nousemisia muutama kans. Maahan jää joskus vähän könölleen ja ylös saisi nousta reippaammin ja pystympään. Vaan yhden kerran tais tarvita nousemiseen tuplakäskyn.
  • Jaettiin porukka kahteen 4 hlön ryhmään, että kaikki ehti tehdä yksitellen juttuja myös. Merkin kans otettiin yllättäen luoksepäästävyyttä... Ei onnistu käsikosketus edes kivan tutun ihmisen kanssa (M). Edelleenkään. Huoh. :( Sitten vaan sivulla istumista & kontaktia, kun 2 eri ihmistä ensin kävelee ohi ja sitten jää sivulle seisomaan. Silmät pyörii villisti eestaas ja onnistuin tietysti pari kertaa naksauttamaan ei-kontaktista. Kun "tuomari" seisoi vieressä, saatiin lopulta vähän pidempääkin kontaktia. Pitää jatkaa tätä niin, että vilkuilu loppuu. Mutta miten ihmeessä me ikinä edistytään tästä vaiheesta mihinkään???
  • Lopussa jäi aikaa niin tehtiin vähän kaukoja, jalat tokoesteen laudan päällä. Nää oli ihan hyviä muuten, mutta kun heitin namin palkaksi, piti jumittua haistelemaan... Kun päästiin asiaan, niin meni ihan kivasti.
  • Muut meidän porukassa teki ohjattua ja noutoa. Hyviä ideoita jäi mieleen näistäkin.
  • Aikalailla piti taas Merkin kyttäillä muita ja haistella. Tilanne ei parane sillä, etten oikein itsekään tiedä miten reagoisin... :x


Oli tosi kivaa pitkästä aikaa päästä porukalla tekemään, saamaan vertaistukea ja pähkäilemään juttuja. Toivottavasti me saadaan homma toimimaan ja treenit pyörimään edes jotenkin säännöllisesti. :)

Toisaalta sitten taas ahdistaa, kun meidän jutut ei edisty yhtään mihinkään. Ikinä päästä porukassa treenaamaan mitään "oikeita" juttuja. Motivaatio ja luoksepäästävyys... Kotimatkalla taas yksi katastrofiohitus, mikä ei erityisesti nostanut mielialaa. Tai selvittiin pienellä murinalla, mutta piti kiertää ihan *vetin kaukaa ja siltikin vaan tuijotti vastaantulijaa. Se oli vielä joku ihan tuikitavallisen hömppä spanieli, mitkä ei edes rähjännyt. Tarttee kirjottaa erikseen valituspäivitys, tästä tulee muuten liian pitkä.

Eilen naksuttelin taaksepäin ajattelua (kaket tähtäimessä). Sheippasin peruuttamaan takajalat koiraportin kynnyksen yli ja siitä "sitta" niin, että takajalat ei tule portin yli. Välillä peruutti ihan reilusti ja nosteli etujalat portin yli, välillä etujalat jäi etupuolelle. Mutta tosi hienosti tajusi idean, ettei takajaloilla pompita eteenpäin. :)

Videolta voi bongata kaikki mahdolliset ei-näin jutut: epämääräisiä kriteerejä, huonoa ajoitusta ja ihan liian pitkä sessio. Namitkin murenee niin, että pitää niitä välillä imuroida. Koiraltakin vähän puhti pois. Mutta menköön nyt vaikka loppukevennyksenä. ;)


perjantai 18. lokakuuta 2013

2. Rally-toko ja vieraita

Rally-tokon toinen kerta, vähän jäi skitsot fiilikset. Hallille mennessä tietysti ehti taas tulla joku rähinä, joten *tutti lievästi koko otus. Oltiin vielä Lumen kanssa liikenteessä -> entistä kärtympi ja jos Lumi pitää meteliä, on Merkin mielestä vähintäänkin helvetti päässyt valloilleen. Koitin siis lähinnä kasata ittelleni jostain sellasta kivakiva-asennetta... Treeneissäkin sitten muutama rähinä, joko siksi että joku muukin rähisi tai sitten käyttäytyi Merkin mielestä holtittomasti liian lähellä meitä. Mistä saa ostaa toisen parin silmiä? Mieluiten selkäpuolelle asennettavat.

Itse rally-toko meni ihan kivasti, saatiin kehujakin kun kontakti on niin hyvä (vaikkei ole, putoilee koko ajan) ja M on taitava (kyllä se kotona osaa). Meillä oli 3 pientä radanpätkää, mitä kierrettiin pareittain tekemässä. Lumi oli meidän pari, joten päästiin edes vähän helpommalla. Mutta porukassa on innokas nuori labukkauros, joka on Merkille kova pala. Se hinkuu ja hönkyy ja vetää milloin mihinkin -> Merkin mielestä tällaiset lapasesta lähteneet tyypit on pidettävä riittävän kaukana. Tai mieluiten ne vois häipyä ihan tyystin... Parsoni on samasta syystä tarkkailun alla, mutta ehkä pienempi koko tekee siitä vähän siedettävämmän? Kolmas paha juttu on collie, joka välillä haukkuu -> eliminoitava sekin. Huoh! 

Niinkuin Laura tuonne kommentoi, Merkki on pidettävä käskyn alla ja kontaktissa koko ajan tai pistettävä boksiin. Jos sen antaa vaan hengata, keksii jostain kohteen mille rähistä. Voidaan me jossain sivussa pötkötellä, mutta silloinkin Merkki on kyllä "käy siihen" -käskyn alla ja seurailen koko ajan, ettei ala kytätä. Rentouttavia rentoutumishetkiä?

Mua käskettiin olla iloisempi ja rennompi, kun tehdään hommia. Tää luonnollisesti toimii rallyssa, kun voi höpötellä jotain seuraamispätkien aikana = parempi kontakti. Mun tokominäni ei vaan oikein taipuisi tähän. Mun tavoitteena olis kouluttaa seuraamiseen (= kontaktiin) kestoa niin, että on yksi käsky, millä pidetään kontaktia vapauttamiseen asti. Mutta ehkä meidän pitää tinkiä tästä(kin), että saadaan hommasta paremmin toimivaa ja Merkille kivempaa? Ja toki oma pää pitäisi saada naksautettua sellaiseen pusipusinaminami-asentoon, Merkki huomaa heti jos mun pinnaa kiristää. Tosi hankalaa, kun meidän muiden puupäiden kanssa on tottunut siihen, että riittää, kun on ruokaa mukana, muut jutut on sivuseikkoja. :D

Paras juttu koko reissussa oli kyllä ehdottomasti, luokepäästävyystreenit. Tytti naksutteli Merkille ja se söi nameja murraamatta. ♥ Siis hengattiin vaan suht lähekkäin ja Tytti naksutti (ei mistään tietystä käytöksestä) & antoi namin. Sitten käppäiltiin yhdessä pieni pätkä ja Tytti naksutteli ja syötti. Tytti ei siis ottanut sen kummemmin koiraan kontaktia, katselikin poispäin, mutta jostainhan se pitää aloittaa. Tästä jäi kyllä tosi hyvä mieli, vaikka noita ehdittiin tehdä ehkä minuutti kumpaakin. :) Ens viikolla on virallisesti tauko, mutta Tytti lupasi tulla pitämään meille rentoutumistunnin, huippupalvelua kyllä. :) Toivottavasti ehdittäisiin jatkossa joka tunnilla tehdä edes vähän jotain luoksepäästävyyteen liittyvää. Tai sitten varata joskus ihan yksityistunti luoksepäästävyyttä varten.

Treenattavaa:
  • Juosten seuraaminen pujottelussa. Kun Merkki jää ulkokaarteen puolelle, niin seuraamispaikka ei pidä, jää jälkeen. Ei siis osaa kiihdyttää riittävästi vauhtia, kun tokossahan riittää, että osaa mennä suoraan ja kääntyä 90 astetta. Saatiin jo hallissa vähän parantumaan, mutta aika paljon on kyllä hommia edessä, että oikeasti näyttää hyvältä.
  • Tehdään erikseen naksuttelemalla vaihtelevasta kestosta lisää aikaa kontaktiin & seuraamiseen. Mutta myös tollasta höpöttelyseuraamista. Pitäisköhän siihen ottaa joku toinen käskysana? Vai onko tälläkään nyt meidän konkurssissa yhtään mitään väliä?!?
  • Mulle hankalin asia on oikealle suorituspaikalle pysähtyminen. Kyltit tulee loppupeleissä tosi nopeasti ja kun tokossa oon koittanut hinkata omat askeleet tietyllä lailla -> ajautuu aina väärään kohtaan. Oikealle ja vasemmalle käännöksiin ja pysähdyksiin on omat askelkuviot, eikä ne aina passaa just kyltin kohdalle. Ehkä jo siinä rataan tutustumisessa pitäis testailla askeleet niinkuin agissa kai tehdään.
  • Kaivetaan verta nenästä ja yritetään saada edes se melkein-hengailu "käy siihen" -käskyllä paremmin toimimaan. Saa siis pötköttää omavalintaisessa asennossa, mutta ei saa kyylätä muita tai kerjätä tekemistä. Varsinainen hengailuhengailu ei vaan käy, eli treenien välit boksissa.

Ai niin: Se ottaa vieläkin välillä koppeja nameista! :D Tätä pitää ehdottomasti myös treenata.

Illalla saatiin sitten vieraita yökylään ja taas oli Merkki-Mörrimöykyllä vaikeeta. Merkki kyllä nähnyt molemmat ihan pikkupentuna, joten suhtautuu tosi hienosti ollakseen oma itsensä. Oli silti pääosin portin takana, ettei tarvi koko ajan keskittyä vahtimaan. Jos vieraita käy pari kertaa vuodessa, niin ihan kiva hengata niiden kanssa eikä kouluttaa koiraa. Toinen vieraista oli sitäpaitsi tokaluokkalainen lapsi, enkä halua Merkin sitä säikyttelevän. Telkkaria katsellessa pötkötteli ihan nätisti omalla petillä / mun vieressä lattialla, mutta aika tarkkana saa olla. Meistä kumpikaan ei ole tottunut lasten menoon ja meininkiin -> en osaa välttämättä ennakoida ja M reagoi liian nopeasti. En siis varsinaisesti pelkää, että Merkki purisi (kantti ei kestä), mutta mun mielestä vieraiden tai varsinkaan lasten ei tarvi miettiä mitä se jatkuvasti murraava pikkuotus seuraavaksi tekee... Tai no, isompi vieraista on niin koiraihminen, että sen kanssa olisin voinut tehdäkin ihmiskokeita. ;) Lapsia ja koiria ei siis vahingoitettu vierailun aikana. ;P

Ole varovainen, mitä toivot...

Keskiviikkona illalla vaan pienet kotipuuhastelut, että tulee tehtyä ruoan eteen edes jotain. 
  • Metalli: Istuin maassa ja naksuttelin ihan vaan nostosta & mun syliin tuomisesta. Kapulan pitämistä niin, että se oli mun kädessä ja pitää vetää. Molemmat onnistui ihan kivasti. Selvästi helpottaa, kun heittää namin vähän matkan päähän -> minitauko ja pääsee hetkeksi tilanteesta pois. Kokeilin myös niin, että kapula on suussa ja vähän tönin sitä. Mutta metsku on niin ällö, että siihen ei voi purra kunnolla kiinni -> töniminen ei tiukentanut otetta, vaan kapula vaan alkoi kolista tärisevien leukojen välissä... :D Vetäminen toimi siis paljon paremmin. Ilme oli kuitenkin kiva.
  • Maahan: Edellisellä tokokurssilla on nahkeita liikkeestä maahanmenot, joten hetsailin namilla (ei ihmeemmin kyllä "hetsaannu" ;) ) ja lelulla ja siitä maahan, palkaksi leikki jatkuu / nami lentää. Pentutreeniä siis. Muutama ihan kiva, mutta kyllähän tuo fysiikkansa puolesta voisi olla nopempikin. 
  • Kaukoja: Lähinnä vahvistusta s-i -vaihtoon "taaksepäin". Pyysin peruuttamaan ja siitä istu -> aika kivasti istuu taaksepäin. Vähän tässä saatiin jo sähellyksen makua (peruttaminen on Merkin mielestä aika siistiä ja vaatii usein äänitehosteen), mutta kivaa oli.
  • Kaukoja lisää: Kynnyksellä naksuttelin ihan vaan Merkin tarjoamia vaihtoja. Nyt tuli ensin m-s -vaihtoja, tosi kivasti nämä. Paikkaa vaan pitäis vaihtaa, että sais etäisyyttä, nyt istun rappusilla ihan Merkin edessä. Tai nousis edes seisomaan itse, laiska! Käsiavulla myös ihan asiallisia i-s -vaihtoja, mutta näitä ei tarjoa itse. 
  • Sitten tuli se kuningasidea hakea vielä parempi palkka ja kokeilla pieni sarja kake-vaihtoja, nyt on saanut palkan melkein jokaisesta (joskus tehdään i-m useamman putkeen). Kuivattua naudanmahaa siis palanen mukaan ja voi pojat... Saatiin aikaan sellaista hyppimistä, sähellystä, mitäsattuu tarjoamista, ettei tosikaan. Jos Merkki olis aina tollanen, en kyllä sais sitä oppimaan mitään... On niin superharvinaista moinen sohellus, että pitihän siitä sitten palkka saada. Kun oli kerran kivaa, vaikkei ihan just mennykään. Asiat tärkeysjärjestykseen. :D

tiistai 15. lokakuuta 2013

Vapaapäivä(hköt)

Maanantaina piti pitää tykkänään vapaapäivä, mutta Mörkillä oli tylsää. :D Flunssakin uhkasi iskeä, joten pikkupuuhastelua vaan:

  • Tosi lyhyen metsälenkin varrella yksi pudotetun nouto. Hilluttiin ensin vähän mun hanskalla ja jätettiin se yhdessä polulle. Matkaa oli vähän vajaa 50 m ja hienosti haki. :)
  • Seuraamisen keston testailua keppipalkalla, joku kymmenisen askelta (tai vähän reilu) näyttää nyt olevan raja, missä tulee joku pikkuvilkaisu. Treeniä, treeniä pikkuhiljaa pidentäen.
  • Kosketusalustan kanssa eteentuloa. Ajatusta alkaa jo olla, mutta ihan ei vielä ole varma. Saattaa jäädä vähän vinoon eteen (tietää jo kiepsahtaa siihen, mutta ihan tarkka paikka ei selvä) ja tarvii pienen avun loppuasentoon. 
  • Esineruudun tapaista myös, ajattelin testata kun pörriäiset alkaa olla jo talviunilla. Jätin puuhun kiinni ja vein n. 30 * 30 m alueelle 4 lelua. Sitten vaan M irti ja mentiin yhdessä kävelemään alueelle. Kyllä se tietää mitä ollaan tekemässä. :) Nenä oli hienosti auki, naksutin jo esineen löytämisestä. Naksun jälkeenkin kuitenkin ottaa esineen ja tuo. Kolmannen esineen jälkeen nenä vei jollekin tarkistuslenkille, mutta en viitsinut nipottaa. Tuli hetken päästä ja hienosti reagoi, kun sai hajun tennispallosta. Se olikin vahingossa vinkuva, joten palautus oli vähän niin ja näin... ;) Mutta pääasia, ettei muistanut panikoida. Näitä vois tehdä jokusen ennen lunta.
  • Iltaruoalla vielä metalli: sivulle, vein kapulan sen verran kauas, mitä meillä mahtuu (eli ei kauas, viitisen metriä, max?) ja nouto. Lähti ekalla ja palautti ihan asiallisesti, jes. :)


Tänään on myös puuhasteltu:

  • Aamulenkillä muutamaan kertaan kontaktin naksuttelua. Meinaa olla edelleen hankalaa... :/ Mutta saatiin me hyviäkin pätkiä. 10 sek jälkeen pitää pidentää suht varovasti.
  • Töiden päälle pikaisesti koulun kentälle Lumen kanssa. 
    • Luoksepäästävyyttä I:n kanssa. Tää on kyllä hassu, kun Merkki on niin kovasti innoissaan. ♥ Istui taas mun edessä (koitan olla ahnehtimatta), kosketus I:n käteen ja palkka toisesta kädestä. Hyvin meni, häntä vispasi. Näitä joku 2 * 5 toistoa, pikkutauko välissä.
    • Sivulla kontaktin pitoa häirittynä. I käveli ympärillä jne. 2 * vajaan minuutin pätkä, useampia nameja. Muutaman kerran onnistuin naksuttamaan kontaktin putoamisesta, mutta Merkki oli kyllä paljon parempi mitä ajattelin. Luultavasti, koska I ei ole pelottava, niin voi keskittyä kontaktiin. Hyvä kuitenkin. :)
  • Taas pienelle metsäkävelylle (koska nuha). Matkan varrella seuraamista, myös oikealla puolella. Koitin parhaani mukaan tehdä vaihtelevan mittaisia pätkiä. Muutama nami kerrallaan ja sitten vapautus. Oikealla puolella ihmeen hyvin, perusasentoon pysähtyminen on kyllä hankala. 
  • Autolla muutama naksu alustalle menoa. Sitten Merkki istumaan n. 15 m päähän ja itse muutaman metrin päähän alustasta. Tästä lähetys alustalle mun ohi, naksu ja nami. Kolme toistoa, siirryin aina vähän kauemmas alustasta. Meni hyvin laukalla. :) Ruutua varten näitä siis, en vaan viitsinyt viritellä sitä...
  • Noutokapulan palautusta muutaman metrin päästä (4 kertaa?). Sitten pätkä naudan kurkkutorvea (nam!) taskuun, Merkki sivulle, heitto, karkasi (!), meno laukalla, nosto vois olla nopeampi ja paluu laukalla, luovutus. Jes! :) Karkaaminen ei tietysti käy päinsä, mutta en usko sen fiksaamisen olevan vaikeaa. Nyt on hyvä, jos edes jonkunlainen vauhti pysyy. Laukka käy, en saa sitä menemään oikeasti täysiä.


Vielä sellaisiakin urotekoja, että Merkki on onnistunut nyt viimepäivinä ottamaan muutaman kopin heitetystä namista! Pieni askel useimmille koirille, mutta iso Merkille. :D Tähän astihan se on siis lähinnä silmät kiinni ja korvat luimussa väistellyt, kun paiskotaan ties millä ruoalla...

maanantai 14. lokakuuta 2013

Pyykkipoikana

Sunnuntaiaamu aloitettiin tervehenkisesti pienellä jumpalla. Koira, ei omistaja. :D Sitten eteentulon naksuttelua rally-tokon ja Facen inspiroimana:

  • Ensin kosketusalustan muistuttelua muutama 5 naksun sarja. Erittäin epätyypillisesti meinaa tässä hosua. Jos koitan viivyttää naksua, tarjoaa takajalkoja tai steppailee muuten. Oon alunperin onnistunut naksutamaan tassulla alustan läppäämisestä, mutta ei pysähdy etutassut alustalle (vaan liikkuu kohti, palkan suunta...) ilman apuja. Ei otettu tästä isoa päänsärkyä, kun näyttää kädellä meidän epämääräistä odota / rauhoitu / älä tule -merkkiä, niin tassut pysyy yleensä alustalla. Tai sitten voi ihan reilusti käskeä "top". :D
  • Seuraava vaihe oli lähteä liikkeelle mun sivulta (tehtiin vain vasenta puolta!) ja mennä seisomaan suoraan mun eteen. Tässä sovelsi ihan näppärästi etutassut korokkeella -pyörimistemppua. Taas jokunen n. 5 naksun sarja. Suoraan pysähtyminen ei nyt ihan 100 % ole, pitää tehdä lisää.
  • Testasin kuitenkin, että kun seisoo suorassa mun edessä, kehu ja sitten vielä "kom". Eli eteen istumaan. Vaati apuja tähän, mutta muutama hyväkin toisto. 
  • Jatketaan näitä siis, auttaa rallyssa, mutta myös suoraan palautuksissa eteen. Rallya ja yleistä kehonhallintaa varten myös oikea puoli mukaan, se on aina vaikeampi meille.


Iltapäivällä kentälle taas Lumen kanssa treeneihin.

  • Alkuun pieni pätkä rallya, oli vähän kuutamolla / vaati aika paljon muistuttelua kontaktin pitämisestä. Huoh. Muistaakseni meni niin, että ensin 270' vasemmalle, eteen istumaan ja takakautta sivulle, 270' oikealle, perusasento ja 1-2-3 askelta eteenpäin, spiraali vasemmalle. Spiraalissa seurasi kivasti, kun koitin kehua jne. auttaa muuten. Olis taas pitänyt tehdä paljon enemmän virittelyn eteen...
  • Kehätarkkia käsikosketuksella. Nyt silittelin itse ja palkkailin, kun I käveli ympärillä. Kerran karkasi moikkaamaan ja muutaman kerran irtosi kosketus, mutta ihan hyviä nämä. :) Tauko.
  • Luoksepäästävyyttä taas vaan istumalla mun edessä, I kävi antamassa namia. Hyvä. :)
  • I:n kanssa myös käsikosketusta, oli kovin tohkeissaan tekemässä. Merkki ensimmäinen rohkea... :D Tauko.
  • Wubballa leikkiä ja suuntia. Lähtee vaan tosi nihkeästi kuolleelle lelulle. Tehtiin vaan pari toistoa oikealle, pitää miettiä mistä tähän(kin) kaivaisi vauhtia. Ruoalle lähtee yhtä nihkeästi. :/ Jos lähtis juoksemaan kilpaa ja varastamaan palkat? 
  • Edelleen wubballa tötsän kiertämistä. Ekalla kerralla vein lelun tötsän taakse, mutta ei se nyt mitään valtavaa ryntäystä saanut aikaan. Argh! Meni kuitenkin kai laukalla, joten palkaksi mulla olevan toisen lelun heitto. Tästä piristyi sen verran, että lähetin vaan lennosta kiertämään, meni reippaasti, joten taas palkka ilman pysäytystä ja lopetettiin tähän. 
  • Kahden lelun leikkiä palkaksi, tehtiin pitkästä aikaa ja M leikki hyvin. Kun nyt vauhtia oli, niin tehtiin kerran yksi kokonainen nouto (palautukseen käsiapu, että tulee varmasti suoraan). Meni ja tuli laukalla, joten tähän lopetettiin. Vähän leikkiä ja maksalaatikkoa lopuksi. 
  • Luoksepäästävyyksien ja noudon osalta tosi kivat treenit. :)


Illalla sitten se pyykkipoikana osuus, kun Merkki auttoi pesukoneen tyhjäämisessä. Aika tomerasti osaa jo kiskoa isompiakin vaatteita koneesta. Kyllä se vielä joskus täyttää Rapsun paikan avustajakoirana. ♥

lauantai 12. lokakuuta 2013

Ahkerana

Kun nyt alettiin päivittää, niin laitetaan samointein tämän päiväiset treenit kans. Lumi & co oli seurana koulun kentällä.

  • Luoksepäästävyyttä I:n kanssa. Ehkä ainoa ihminen, jonka lähestyminen on Merkin mielestä iiihanaa. :) Koskeminen on tässäkin sitten vähän sii och soo... Otin sitten taas pitkästä aikaa silmän käteen ja unohdettiin sivulla oleminen, koska se nyt vaan on kamalaa. Istumaan siis ihan tavallisesti mun eteen, käsky on "tuomari", I kävelee Merkin luo ja tipauttaa namin maahan. Tää oli Merkin mielestä kuitenkin niin kivaa, että parin namin tiputtamisen jälkeen otti kädestä. Häntä heilui. :) Ehkä viitisen toistoa?
  • Vähän rally-temppuja, seuraamisesta eteen tulemista ja "saksalaista" (?) täyskäännöstä. Käsiavuilla ihan ok. 
  • Leikki kivasti patukalla, mutta sitten toisen heiton palautuksessa meinasi kompastua patukkaansa (iso lelu pienellä koiralla...) -> katkesi ajatus ja lähti haistelemaan, huoh.
  • Toisella kierroksella käsikosketusta ja siinä I:n lähestymisiä. Taas oli niin ihkupihkua, että lähti vastaan... Käsikosketukseen tarvitaan siis lisää kestoa ja häiriöiden sietoa. Ensin taas namin tiputtaminen maahan ja sitten suoraan kädestä, mun vapautuksen jälkeen. Mutta ei takerruta pikkuseikkoihin, pääasia että Merkillä oli kivaa. :)
  • Paikkamakuu, kun Saga humputteli kentällä tokoa. Olin lähellä ja palkkasin pari kertaa. Nousi ekalla käskyllä, mutta jäi vähän könöttämään. Mikä *vetti tässäkin on, kun namin saa kuitenkin aina niin, että joutuu kurkotella / jopa pompata ylöspäin? Luulisi, että ei kannata jäädä kyyryyn, kun palkka tulee aina ylhäältä?
  • Toinen paikkamakuu Lumen kanssa. Ja karkasi perkele moikkaamaan, kun selkäni käänsin. :O Ei IKINÄ ole moista tehnyt (tai joskus minipienenä ehkä?). Motkotin ja uudestaan. Pysyi hyvin, oltiin kolmisen minuuttia, välillä piilossa ja välillä näkyvillä. Lonkalle meni kyllä taas, mutta en jaksa ruveta säätämään. Meidän ura ei tähän kaadu... ;) Lopussa taas ekalla ylös, jes. :)


Metsälenkki onnistuttiin lopulta tekemään aivan mahtavassa säässä ja Merkki pääsi revittämään tyttöjen kanssa. :) Tosin ekassa paikassa oli hirvimiehiä. Ja toisessa paikassakin oli hirvimiehiä, tyylikkäästi tarkistettiin koko passiketju... Kolmannessa paikassa vaikutti hiljaiselta, mutta Merkki piti "täällä on ollut joku" -mölinää. Otin sen kiinni hetkeksi, kun mitään ei näkyny ja mölinäkin loppui, niin laskin irti. Ja tokihan jonkun ajan päästä koko porukka lähti karjuen tietä eteenpäin. Karjuttiin otuksille takaisin :D ja herrasväki palasi ihan kohtuullisessa ajassa... ;) Mutkan takaa näkyikin auto, joten se siitä suunnitelmasta... Tunti saatiin kuitenkin hommaan tuhrattua ja koirat juoksutettua, joten hyvin sujui lopulta. Mutta onhan se nyt markkinat, että kun marjastajista just pääsee, niin tulee metsästäjät tilalle. Meidän lenkkimaastoihin, hävytöntä! :P 

Luoksepäästävyys jatkossa:

  • Istuen, ei sivulla. Tuomari pudottaa namin maahan. Vasta kun alkaa näyttää suht ilahtuneelta asiasta, voi antaa kädestä.
  • Käsikosketukseen aikaa ja häiriöitä. Ensin vaan ympärillä kävelyä niin, että minä palkkaan. Kun kestää kävelyn, niin sitten tuomari voi tiputtaa namin maahan. Minä silitän samalla, että koskettaminen yhdistyy hommaan mukaan. 
  • Käsikosketusta pelinä vieraan kanssa. I:n kanssa varmaan menee ihan näin, mutta muut tarvii kyllä kosketuskepin aluksi helpottamaan asiaa. 
    => Voi taivas, mikä savotta edessä! Ja mistä ihmeestä löydetään joku I:n lisäksi treenaan tätä. :/ Toistoja tarvitaan satoja ja satoja...


Rallytoko:

  • Eteen istumaan tuleminen sujuvammaksi sivulta. Asennon suoristaminen mun liikkumisen mukaan. Näitä on vähän aloiteltu, mutta pitäis keksiä fiksumpi systeemi (ei houkuttelua!)
  • Rally-temput olis sopiva treenikohde koittaa vihoin tehdä jotain operantisti (torstain treeneissä meni pelkkään houkuttaluun), yritetään edes!




Rally-tokon aloitus

Easy Dogin Tytti aloitti treenit Kannuksessa, joten me heti ängättiin alkeiskurssille. Viime talvena (tai joskus?) käytiin Kiltan rallytreeneissä, joten laji on pienesti jo ennestään tuttu. Alkeiskurssille kuitenkin siksi, että meillä taas eniten treeniä vaatii ihan muut asiat, kun ne varsinaiset temput...

  • Halliin meneminen oli Merkille ehdottomasti vaikein osuus koko hommasta. Meitä ennen treenaavat pennut oli myöhässä, joten porukka parveili oven ympäristössä -> haukkuvia koiria, sähläämistä, hihnassa kiskomista -> Merkin mielestä kamalaa, pitäis karjua kaikki ojennukseen. Olin kuitenkin fiksu ja pidin omat hermot kasassa. Oltiin aluksi aika kaukana ja vaan naksuttelin koirien katsomisesta nätisti & kontaktista. Päästiinkin pikkuhiljaa lähemmäksi, mutta Merkin mielestä on kyllä ihan älyttömän vaikeaa vaan olla tekemättä mitään. Käskyn alla on ihan suht asiallisesti, mutta jos vaan antaa hengata, niin välillä pitää rähähtää jollekin. Koira on 3 ja meillä on tällasta...
  • Koska oli eka tunti, juteltiin läpi teoriaa yms. Pistin Merkin ensin boksiin odottelemaan, ettei tarvi menettää hermojaan sen takia. Sitten hengaamaan kentän reunalle ja katsomaan muiden tekemistä. Tässäkin yllättävän vaikeaa vaan hengata. Aluksi tuijottelisi muita ja murrailis -> kontaktista naksuttelua -> M alkaa rentoutua / lopettaa kyttäilyn, mutta alkaa kerjätä multa tekemistä (piippaa, tönii tassulla, tarjoilee juttuja jne.) tai haistella.
  • Tehtiin pieni radanpätkä ja tyhmänä sitten taas vaan houkuttelin namilla. Silti ehti ihan lopussa rähähtää kentän reunalla odottelevalle labukalle (nuori sähläävä uros). Teki kuitenkin tosi kivasti, kontakti piti jne. Aina tää ei onnistu edes namilla imuttamalla, joten hyvä Merkki. :) Seuraamisen käännökset ei kyllä ole tokonillittäjän silmiin mitenkään sielua hiveleviä, mutta ehkä se pitää nyt jättää tässä kohtaa huomaamatta. 
    • Nyt oli lähinnä vaan eri suuntiin käännöksiä seuraamisen yhteydessä, spiraali oikealle. 
  • Mukana oli kyllä kivasti erilaisia koiria: Lumi, labukka, pihakoira, parson, collie.
Ens viikolla sitten ei houkuttelua, vaikka seuraaminen etenis vaan askel kerrallaan. Väliajoilla makoilua, ilman murraamista tai temppujen tekoa. 


Illalla kotona vielä yksi "metallinouto". Annoin kapulan suuhun olkkarissa, sitä piti kantaa jopa keittiöön asti, luovutus (piti varmaan vähän auttaa käsillä?) ja iltaruoka. Koitetaan nyt vaan tehdä metalliin mukavampaa asennetta. 

2. Toko

Maanantaina järkyttävällä kiireellä töistä tokotreeneihin. Ehdittiin käydä vaan vähän pissalla koulun alueella ennen treenejä, ei hyvä. Merkin pitäis vähän päästä päätä tuulettamaan ennen treenejä.

  • Nyt oli mukana uusina koirina tervupentu & aussie. Merkki huomasi kyllä heti, että mukana oli uusia naamoja. Tervu piti välillä jotain mörköhaukkua ja Merkin mielestä siihen olis tietysti pitänyt osallistua. Tai ainakin silmä kovana kytätä, missä se vaara oikein on. 
  • Kentälle tulo oli kuitenkin parempi mitä viimeksi, naksuttelin kontaktista. Murrauksesta käännyttiin takaisin. Päästiin suht hiljaa ja järjestyksessä kentälle. Namit oli kyllä pahoja, kun en ehtinyt kokkailla mitään. 
  • Aloitettiin rivissä paikallaololla. Oltiin rivin päässä, mutta tässä ei ollut mitään ongelmia muistaakseni. Ei tehty kylläkään koko liikettä, vaan sitä paikalla pysymistä. Meni kyllä jossain välissä lonkalle => selkä?
  • Maahanmenot oli suurimmaksi osaksi järkyttävän hitaita. Varsinkaan kohti tullessa (luoksarin maa) on tooosi hidas. Vaikka en edes kutsu luokse, vaan namien heittelyn yhteydessä. Liikkeestä maa on paljon parempi. Muutenkin oli aika koomassa taas, kun paljon vieraita koiria sählää ympärillä.
  • "Kehäänmenotarkastus": koitettiin käsi-tempulla (pitää kuonoa mun kädellä), mutta vähän liian hankalaa. Ehti väistää Krisseä ja murisikin ihan pienesti. Saatiin kuitenkin onnistunut toisto loppuun. Kukaan ei edelleenkään koske.
  • Luoksepäästävyys molempien kouluttajien kanssa. Krisse selvästi vaikeampi, kun just äsken oli pelottava... Mutta istui sivulla hiljaa ja kouluttajat pääsi ihan viereen.
  • Palkat oli tällä kertaa Merkistä syvältä... Viikonloppuna oli jo ehtiny kyllästyä broileripulliin ja sit oli vaan Froliceja tms. kuivahkoa. 


Luoksepäästävyyttä jne. pitäisi siedättää, vastaehdollistaa ja treenata muutenkin PALJON. Mutkun se on hankalaa ja mun mielestä tyhmää. :/ Lomien takia on nyt 2 vk tauko, pitää sinä aikana edistyä tässä reilusti. Ja kokeilla miten toimisi parhaiten. Tosin J on mökillä koko seuraavan viikon, joten treeniä ei tule kovin paljon.

Omia treenejä

Taas on pitkät pätkät kirjoittelematta ja joku ei ole täyttänyt treenikalenteriakaan. :/ Viikosta 40 ei ole oikein mitään mielikuvia. Kalenteri kyllä näyttää töiden osalta siltä, ettei paljoa mitään tehtykään...

Viikonlopuksi lähdettiin porukoitten mökille. Siellä vähän jotain epämääräistä virrantappotreeniä:

  • Luoksetulon stoppeja vaihteeksi marjapuskia kiertämällä. Muistaakseni teki ihan napakoita pysähdyksiä. Välillä niin, että kierrä, top, kierto toiseen suuntaan ja siitä palkka. Tai kierrä, top ja back. Tarkoitus siis saada pysähdyksen jälkeen ajatus taaksepäin. Peruuttaminen ainakin toimi niin hyvin, että tarjosi sitä pyytämättäkin. 
  • Maahanmenot on kohti tullessa hitaat, pitää miettiä mitä niille tekis.
  • Jättöliikkeiden odotukset: Nyt kun jättää (istumaan, maahan tai seisomaan), niin alkaa heti vilkuilla ympäristöä, kun menen kauemmaksi. Tää oli tosi vaikea! Tehtiin nyt istumisen yhteydessä. Jo pelkkä istu käsky sai pään pyörimään... :/ Päästiin muistaakseni siihen, että peruutin kaksi askelta ja kontakti pysyi. Sillä kuuluisalla seuraavalla kerralla teen tän alusta asti kunnolla, ettei tarvi paikkailla. 
  • Kontaktitreeniä taas jotenkin epämääräisesti...
  • Mummulassa käytiin ja treenattiin taas ihan vaan olemista. Se meidän vaikein juttu... Mummu on pelottava, kun liikkuu ihan kumarassa (ja rollalla useimmiten). Rauhoittui kuitenkin eteiseen maate omalle paikalle ja kommentoi vaan silloin tällöin. Nyt ei myöskään sitten iskä sais sisällä tulla mun lähelle. Huoh, rasittavaa!


Keskiviikkona 9. pv temppuiltiin kotona, kun oli pimeää ja väsytti:

  • Kontaktiin kestoa listan mukaan. Nyt onnistui 2. tasolla 100 %. :) Mutta kylläpä tuntuu pitkältä 10 sekuntia, kun pitää seistä suolapatsaana ja koira tuijottaa. :D
  • Kaukojumppaa: ihan edessä i-m -vaihdot menee hienosti hissinä. Mutta koska on tehty houkuttelemalla -> on liian kiinni kädessä ja jos lisää matkaa, ylös noustessa etenkin liikkuu eteenpäin. Eli jatkossa jalat jossain alustalla, palkkaus pois kädestä. 
  • Metallia: aluksi 4 * kapulan ottaminen kädestä. Nyt niin, että joutuu itse kurkottamaan kapulan suuhun. Vois toki ottaa paljon reippaamminkin, mutta ihan ok. 4 * kapulan nosto maasta meidän välistä ja luovutus edessä. Sitten sivulle, kapulan heitto n. pari metriä ja nouto. Iltaruoka palkaksi tästä. Vauhti tietysti mallia etana, mutta lähti ekalla käskyllä, ei muistaakseni vinkunut kapulalle ja palautti suht suoraan.
  • Oli tosi tomerana koko ajan ja teki hyvällä ilmeellä. Kiva. :)

Ollaan me kyllä jotain muutakin kotona humpattu, mutta aikalailla noita samoja juttuja varmaan. Täytyis (taas) skarpata treenien kirjauksen kanssa.