Ahkerana

Kun nyt alettiin päivittää, niin laitetaan samointein tämän päiväiset treenit kans. Lumi & co oli seurana koulun kentällä.

• Luoksepäästävyyttä I:n kanssa. Ehkä ainoa ihminen, jonka lähestyminen on Merkin mielestä iiihanaa. :) Koskeminen on tässäkin sitten vähän sii och soo... Otin sitten taas pitkästä aikaa silmän käteen ja unohdettiin sivulla oleminen, koska se nyt vaan on kamalaa. Istumaan siis ihan tavallisesti mun eteen, käsky on "tuomari", I kävelee Merkin luo ja tipauttaa namin maahan. Tää oli Merkin mielestä kuitenkin niin kivaa, että parin namin tiputtamisen jälkeen otti kädestä. Häntä heilui. :) Ehkä viitisen toistoa?
• Vähän rally-temppuja, seuraamisesta eteen tulemista ja "saksalaista" (?) täyskäännöstä. Käsiavuilla ihan ok. 
• Leikki kivasti patukalla, mutta sitten toisen heiton palautuksessa meinasi kompastua patukkaansa (iso lelu pienellä koiralla...) -> katkesi ajatus ja lähti haistelemaan, huoh.
• Toisella kierroksella käsikosketusta ja siinä I:n lähestymisiä. Taas oli niin ihkupihkua, että lähti vastaan... Käsikosketukseen tarvitaan siis lisää kestoa ja häiriöiden sietoa. Ensin taas namin tiputtaminen maahan ja sitten suoraan kädestä, mun vapautuksen jälkeen. Mutta ei takerruta pikkuseikkoihin, pääasia että Merkillä oli kivaa. :)
• Paikkamakuu, kun Saga humputteli kentällä tokoa. Olin lähellä ja palkkasin pari kertaa. Nousi ekalla käskyllä, mutta jäi vähän könöttämään. Mikä *vetti tässäkin on, kun namin saa kuitenkin aina niin, että joutuu kurkotella / jopa pompata ylöspäin? Luulisi, että ei kannata jäädä kyyryyn, kun palkka tulee aina ylhäältä?
• Toinen paikkamakuu Lumen kanssa. Ja karkasi perkele moikkaamaan, kun selkäni käänsin. :O Ei IKINÄ ole moista tehnyt (tai joskus minipienenä ehkä?). Motkotin ja uudestaan. Pysyi hyvin, oltiin kolmisen minuuttia, välillä piilossa ja välillä näkyvillä. Lonkalle meni kyllä taas, mutta en jaksa ruveta säätämään. Meidän ura ei tähän kaadu... ;) Lopussa taas ekalla ylös, jes. :)

Metsälenkki onnistuttiin lopulta tekemään aivan mahtavassa säässä ja Merkki pääsi revittämään tyttöjen kanssa. :) Tosin ekassa paikassa oli hirvimiehiä. Ja toisessa paikassakin oli hirvimiehiä, tyylikkäästi tarkistettiin koko passiketju... Kolmannessa paikassa vaikutti hiljaiselta, mutta Merkki piti "täällä on ollut joku" -mölinää. Otin sen kiinni hetkeksi, kun mitään ei näkyny ja mölinäkin loppui, niin laskin irti. Ja tokihan jonkun ajan päästä koko porukka lähti karjuen tietä eteenpäin. Karjuttiin otuksille takaisin :D ja herrasväki palasi ihan kohtuullisessa ajassa... ;) Mutkan takaa näkyikin auto, joten se siitä suunnitelmasta... Tunti saatiin kuitenkin hommaan tuhrattua ja koirat juoksutettua, joten hyvin sujui lopulta. Mutta onhan se nyt markkinat, että kun marjastajista just pääsee, niin tulee metsästäjät tilalle. Meidän lenkkimaastoihin, hävytöntä! :P 

Luoksepäästävyys jatkossa:

• Istuen, ei sivulla. Tuomari pudottaa namin maahan. Vasta kun alkaa näyttää suht ilahtuneelta asiasta, voi antaa kädestä.
• Käsikosketukseen aikaa ja häiriöitä. Ensin vaan ympärillä kävelyä niin, että minä palkkaan. Kun kestää kävelyn, niin sitten tuomari voi tiputtaa namin maahan. Minä silitän samalla, että koskettaminen yhdistyy hommaan mukaan. 
• Käsikosketusta pelinä vieraan kanssa. I:n kanssa varmaan menee ihan näin, mutta muut tarvii kyllä kosketuskepin aluksi helpottamaan asiaa. 
  => Voi taivas, mikä savotta edessä! Ja mistä ihmeestä löydetään joku I:n lisäksi treenaan tätä. :/ Toistoja tarvitaan satoja ja satoja...

Rallytoko:

• Eteen istumaan tuleminen sujuvammaksi sivulta. Asennon suoristaminen mun liikkumisen mukaan. Näitä on vähän aloiteltu, mutta pitäis keksiä fiksumpi systeemi (ei houkuttelua!)
• Rally-temput olis sopiva treenikohde koittaa vihoin tehdä jotain operantisti (torstain treeneissä meni pelkkään houkuttaluun), yritetään edes!