tiistai 29. maaliskuuta 2011

Hiihtäjää mä metsästän

Tähän asti ollaan oltu tosi fiksusti (siis hiihtäjien suhteen ;-)), mutta nyt sitten vähän lipsahti... Tiedän kyllä tasan tarkkaan, missä hiihtolatu menee tien yli (meidän vakiopaikka, aurattuja metsäautoteitä on ihan tosi vähän), mutta tällä kertaa en vaan jaksanut olla tarkkana. Hiihtäjä siis pääsi yllättämään ja mitä tekee Merkki, kun ekana huomasi moisen tulijan? No tekee kunnon huutohyökkäyksen tietysti! :-x Ja mitä tekee Rasmus? No lähtee huutohyökkäykseen mukaan, ettei mene potentiaalinen hyvä rähinä sivu suun... ;-) Alkaa siis huomiokyky olla sitä luokkaa, että lähtee vaan summamutikassa mukaan huutamisiin. Entäs Sentti? Tietysti katselee rauhassa ja heiluttaa häntää kivalle hiihtäjäsetälle. :-D

Tässä kohtaa hiihtäjälle 10 pistettä ja papukaijamerkki. Eli hiljensi vähän vauhtia siksi aikaa, että sain tutkaparin karjuttua takaisin tielle (Merkki tuli ensin ja Rasmus kohta, kun piti tarkistaa että ihanko tosiaan rähinään ei liittynyt koiria tai muuta kiinnostavaa...). Ei siis mitään dramaattista, mutta muistinpahan takaisin päin tullessa komentaa ryhmärämän ojennukseen. Eikä sieltä tietenkään enää ketään tullut. Hiihtäjiä ollaan nähty toki aikaisemminkin, mutta isot pojat ei välitä ja Merkkikin on ollut nätisti, kun olen kerinnyt antaa toimintaohjeet ensin (ja kaivaa palkintonamit taskusta ;-)).

Lenkillä ollaan tehty liikkeestä seisomaan pysähtymistä (top) ja kyllä sillä jo idea alkaa olemaan hallussa. Kokeilin tänään käskyttää, kun lönkötteli edellä menemään ja hyvin pysähtyi. Kohti tullessa pysähdykset ei aina ole ihan niin napakoita, mitä voisi olla. Vauhtiakin tavallisesti vaan ravin verran ja pysäytän vasta aika lähellä (ehkä parin metrin päässä). Tätä täytyis joskus tehdä kunnolla lelun kanssa ja ehkä palata ainakin vähäksi aikaa pelkkään heittämiseen. Lelulla ei nyt vaan olla pelattu, kun kaikki koirat on mukana ulkoilemassa. Tähän täytyis kysellä viisaammilta siis vinkkejä. Mukana kävellessä (ei siis seuraa-käskyä) pysähtyy ihan näppärästi, ainakin sen verran mitä itse pystyy näkemään. Nyt ehkä vielä ihan aavistuksen hidastan tahtia ja palkka taaksepäin n. yhden askeleen jälkeen. Tätä silmällä pitäen kotona pitäisi jatkaa paikallaanpysymistreeniä.

Seuraamistakin ollaan vähän tehty, mutta jotenkin puuttuu jutusta juoni. Useimmiten vaan näpertelen jotain vailla sen kummempaa ideaa. Liikkeelle lähtiessä välillä pomppaa, namilla imuttamalla lähtee nätisti. Lisää näitä siis vielä namilla? Vas. käännöksissä työskentelee takapäällä välillä tosi hienosti (osaa paikalla käännöksen vasempaan useimmiten tosi pätevästi), välillä tulee pomppu. Ylipäätänsä koko konsepti on Merkille vielä vähän epäselvä, paikka seilaa vähän joka suuntaan. Ja matkatkin on vaan joitain askeleita. Pikkuhiljaa siis rakennellaan tätäkin.

Täytyy vielä mainostaa, että yhtenä iltana temppuili tosi pätevästi. :-) Ihan muutamalla naksulla keksi peruuttaa takajalat lattialla olevan tyynyn päälle. Täytyy korottaa sitä jollain ja siirtyä sitten rappusille. Myöskin nurinpäin olevan ruokakupin päällä onnistui "etuosankäännös" hienosti (no myötäpäivään takkuaa vielä). Peruuttaminenkin alkaa pikkuhiljaa onnistua. Hieno penska!

Nyt se sitten syö matosta kulmaa irti (Merkin oma matto, on jo kärsinyt vähän taisteluvammoja), joten kaipa sitä taas voisi temppuilla jotain ennen iltaruokaa ja pissalenkkiä. Nirppanokka tuo on muuten edelleen. :-/ Lihansyöjien sukua tosin eli luut, rustot, lihat ja sisäelimet maittaa oikeastaan aina. Ja herkut. Ongelmia tulee sitten, kun pitäisi koiran muutakin syödä. Pennusta asti tuttu liha-kasvismössö menee kovaan nälkään, mutta puurot ei ole missään muodossa (riisi, ohra, kaura, tattari, pasta jne.) mudia varten... Nappulat sentään maistuu vaihtelevalla menestyksellä. Jostain syystä tykästyi kamalasti isojen koirien JahtiVahtiin, joten sai nyt sitten omia juniorinappuloita. Ja ihme kyllä syö niitäkin, kun nälkä on.

Ai niin! Meillä alkaa vähän ajan päästä 5 kerran mittainen tokokurssi, joten ehkä sieltä saadaan joku järki näihin touhuihin. Ja pääsiäisenä mennään hengenheimolaisten (mudeja) kanssa opettelemaan jäljestystä pätevässä ohjauksessa. :-) Ihanaa, että talvihorros alkaa olla takanapäin. Lunta tuli tosin taas 10 cm lisää ja yöllä oli 20 astetta pakkasta, mutta kaipa tästä kevätkin joskus tulee?!?

perjantai 25. maaliskuuta 2011

Tärkeintä on välineurheilu...

Käytiin vähän Merkin kanssa shoppailemassa. Varsinainen asia oli ostaa arkilenkkeilyyn kunnollinen puolikuristava panta, mutta tarttuihan sieltä muutakin mukaan, kun halvalla sai... ;-) Tuossa lähellä on Jokken tehtaanmyymälä, missä myydään paljon myös kakkoslaatua halvalla. Piti oikein kuvata tämän kertaiset heräteostokset. Ensin uusi nahkainen puolikuristava pyhäpanta, oli pakko ostaa, kun oli niin halpa (ja hieno!) :-P



Joku mystinen mutruhuulikin osui tuohon kuvaan... Mukaan tarttui näyttelyvermeetkin (ohut kuristuspanta ja nahkanaru), vaikkei me edes näyttelyitä harrasteta. ;-)


Kaupassa oli mannekiinina muutama iso lelukoira ja voi pojat, miten ne pikkumudia pelotti. Jampat kaikenlisäksi vaan istuivat rivissä tuijottamassa, vaikka kuinka koitti rähistä. :-D Muutaman Frolicin voimalla niitä sitten moikattiin lähempää ja ihan pienesti purtiinkin... Ohi kulkiessa niille piti kuitenkin ihan varmuudeksi aina vähän pärrätä.

Noin muuten ollaan laiskoteltu perinteiseen malliin. Kotona ollaan harjoiteltu paikallaan pysymistä (maassa, istuen ja seisten). Seisten on vaikein, mutta pikkuhiljaa paranee koko ajan. Ulkona ollaan sitten otettu vähän seuraamisia, kun onnistuu jostain syystä paljon paremmin mitä hallilla. Hallilla on joskus vähän aneeminen (ei keskity, vahtaa muita koiria?), ulkona löytyy sitten jo ihan oikeaa asennetta. Eilen pihassa koitettiin hioa vähän käännöksiä. Lelulla tuppaa pomppaamaan vasemmalle käännöksessä, joten otettiin namilla sitten. Ihan kivojakin saatiin, lisää vaan treeniä.

Lenkkeilläkin ollaan koitettu, mutta vaihteeksi kelit taas vastustaa. Kadut on joko liukkaita tai märkiä, joten vähän hankalaa on ollut. Autolla ei välillä meinannut päästä metsään, kun tiet pettää. Nyt on taas pakkasta, joten siltä osin helpottaa. Nyttekin paistaa komeasti aurinko, taidetaan lähteä ulkoilemaan. :-)

Ai niin: ollaan sen yhden episodin jälkeen lenkillä ohitettu tasan yksi koira (mitenniin täällä on aika hiljaista?) ja hienosti meni. :-) Vastapuolikin tosin käyttäytyi hienosti ja oli autotien toisella puolella. Ohituksia täytyisi harjoitella paljon enemmän, mutta mutta... Miksi niitä ei ikinä tule vastaan silloin, kun haluaisi? Oon sitäpaitsi koirien kanssa tulevan viikon yksinäni, joten tuskinpa jaksan Merkkiä kovasti yksinään ulkoilutettua. Ja noita kolmea yksinään kuljetellessa vältän toisten koirien ohittamista kuin ruttoa... Todennäköisesti siis metsäillään ensi viikko, on kaikkien kannalta paras ratkaisu.

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Tallikoira eikä mikään näyttelyfifi

Pitkästä aikaa taas viikonloppuna hevosenhoitovuoro ja Merkki on tietysti osallistunut kovasti. :-) On käyttäytynyt ihmeen fiksusti, ei tunge karsinaan kun viedään ruokaa jne. On toki kiinni sen aikaa, kun heppa on liikkeellä, mutta silloinkin odottelee nätisti. Ja antaa lammasneitien olla rauhassa, eikä häiriköi. Tallilla on siis vaan tuo yksi heppa ja lampaat, joten saadaan puuhastella rauhassa kahdestaan.

Kuten otsikosta voi päätellä niin mätsärissä meni sitten vähän vähemmän hienosti... Varmaan niinkuin kaikki tosiharrastajat, valmistauduttiin näyttelyyn tekemällä aamutalli ja käymällä lenkillä. ;-) Merkki näyttikin ihan joltain puuhkalta, kun oli pakko karstata suurimpia puruja siitä irti just ennen lähtöä- :-D Paikkana oli siis meidän oma tuttu treenihalli, mutta vastoin (ainakin mun) odotuksia koiria tuli tosi paljon ja tungos oli melkoinen. Merkkiähän siis ylipäänsä ahdistaa, jos vieras koira tulee liian lähelle ja niitä pitää sitten murista kauemmaksi. Pari kertaa oli pakko komentaakin vähän tomerammin, kun meinasi mennä ihan överiksi. Muuten hengailtiin ihan rauhassa vähän sivummalla, mutta sitten kuitenkin piti kehän laidalla tungoksessa odotella aika pitkään, kun melun yli ei tahtonut kehäihmisten ääni kuulua.

Merkki oli siis jo kehään mennessä saanut touhusta melkolailla tarpeekseen (ja tietysti nyt vasta jälkeenpäin tajusin reppanan olleen varmaan aika väsynytkin) ja seisoi korvat ja häntä lerputtaen. Herne meni lopullisesti nenään, kun tuomarin piti haarovälikin tutkia... ;-) Istui siis ensin ja sitten koitti väistää. Antoi kuitenkin ihan nätisti kopeloida, kun pidin kiinni. Tästä kuitenkin seurasi se, että kyttäili tuomaria silmäkulmastaan ja kääntyili niin ettei tuomari päässyt jäämään selän taakse. Siinä seisoessa sitten tajusin, että eihän tuon palleja kai kukaan vieras ole koskaan kokeillut. Pikkupentuna joku aina joskus kurkkasi hampaat, mutta tuo on unohtunut.

Lisätään siis harjoiteltavien juttujen listalle vieraiden kopelointi seisomisen aikana. Virallisiin ei juuri kannata rahaa hukata ennen kun esiintyminen onnistuu edes jotenkin. Lisäksi seuraaviin moisiin pippaloihin on ehdottomasti raahattava oma mökki mukaan, että saa huilata rauhassa. Ja täytyy kyllä sanoa sekin, että tokokisoissa hengaavat koirat (ja ihmisetkin!) käyttäytyy keskimäärin aika eri lailla mitä näissä näyttelytouhuissa...

Lenkkeiltiin illalla vielä tallilla ruokkimassa otukset ja kyllä sen jälkeen kotona oli harvinaisen huomaamaton mutiainen. Väsynyt mudi on onnellinen mudi. :-)

Tänään piti sitten vielä sattua sekin, että lenkillä vastaantuleva koira onnistui päästä meidän "kimppuun" (tosi jäinen tie ja ihminen kai liukastui tjtn). Katselin jo ohitusvaiheessa, että koira murisee ja taluttaja pitelee kaksin käsin pannasta kiinni. Ja niinhän parivaljakko sitten tuli perässä, kun päästiin nippa nappa ohi. Merkki onneksi väisti, joten pääsin irti ja nappasin vierasta koiraa pannasta kiinni. Käskin vielä Merkkiä varmuudeksi pois, joten sille ei fyysiesti käynyt kuinkaan. Ihminen pyysi ihan fiksusti anteeksi ja jatkoi koirineen matkaa kun ensin pääsi jäisellä tiellä kunnolla tolpilleen.

Nyt sitten saadaan taas ohitusten suhteen ihan varmasti palata monta pykälää taaksepäin. :-( Johan ne alkoi jo mennä ihan kivasti. Koitetaan päästä tänään käymään illalla hallilla, jos siellä vaikka olis joku tuttu leikkikaveri. Ja että Merkki muistaisi, että yleensä vieraatkin koirat on ihan hallinnassa & käyttäytyy fiksusti. Nyt on kuitenkin hieno auringonpaiste, joten lähdetään koko porukka päästelemään vähän höyryjä.

***

Prkl! Tällä välillä ipana narskutti melkein poikki mun ainoan nahkavyön! Mitäs jätin housut sohvalle kaksistaan Merkin kanssa...

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Kotona puuhastelua

Eilen ihan sisällä puuhasteltiin lähinnä paikalla pysymistä eri asennoissa. Aloitettiin maasta, kun se on kaikkein varmin. Nopeasta maahanmenosta ensin yksi nami maahan tassujen väliin ja sitten namikäsi vähän matkan päähän koiran kuonosta. Jos kurkottelee tai meinaa nousta --> käsi nyrkkiin --> palaa maahan --> käsi auki jne. niin monta kertaa, että pysyy maassa kurkettelematta, sitten vapaa ja namin heitto vähän matkan päähän. Merkki on fiksu poika ja ihan aluksikin riitti kun pari kertaa laittoi nyrkin kiinni. Näitä ehkä joku viitisen toistoa peräkkäin, pieni tauko ja sama uudestaan. Toisella kerralla ei enää yrittänyt kurkotella, joten lisäsin vaikeutta ja tiputin namin maahan. Pari kertaa jouduin laittamaan käden eteen, sitten ei enää mennyt tähänkään lankaan. Istuminen muuten samalla lailla, mutta ilman namin pudottelua. Seisominen oli kaikkein vaikein, mutta lopulta siinäkin lakkasi kurkottelemasta. Jatketaan näitä joskus myöhemmin.

Sitten vielä leikkimistä. Tavoitteena on, että tarttuu leluun heti, kiskoo kunnolla ja jos päästän irti / lelu putoaa palauttaa mulle. Tässä vähän katkesi ajatus ja treeni meni vähän sekavaksi... Kuitenkin naksuttelin hyvästä kiskomisesta (Merkki mieluiten tappelisi hihan / käden kanssa ja lisäksi vielä raapii & hakkaa tassuilla...) ja pienen tauon jälkeen lelun palauttamisesta (annoin lelun suuhun peruuttaessa ja naksautin, kun tuli lelun kanssa vähänkin kohti). Tässä onnistuin pari kertaa naksauttamaan lelun pudottamisesta, mutta Merkki paikkasi hyvin... Palauttamiseen liittyen lopuksi vielä käsikosketuksia (koskee nenällä kämmentä), tästä olisi hyötyä arkinoudoissa.

Nyt ensin Lumin kanssa riehumaan ja sitten hallille katsomaan muiden tottelevaisia koiria. Ehkä mekin joskus...?!?

tiistai 15. maaliskuuta 2011

Treenejä

Viime viikon lopulla poikettiin joku päivä hallilla, mutta muisti pätkii. Vähän aikaa ainakin oltiin ihan kahdestaan, joten päästiin kunnolla revittelemään. :-) Leikki hyvin, kun ei ollut häiriöitä ja kivaa oli. Vähän aikaa häiritsi, kun treenaamaan tuli toinen koira, mutta Merkki kuitenkin tokeentui suht äkkiä. ;-) Aiheuttaa siis aina jotain pörinöitä, jos ollaan ensin kahdestaan tyhjässä hallissa ja sitten Merkin "omaan halliin" kehtaa tulla ylimääräisiä koiria... Mutta itse treeneistä ei sitten niin mitään mielikuvaa... :-S

Sunnuntaina illasta käytiin uudestaan ja ihan ok treenit. Tein lyhyitä pätkiä ja Merkki oli väliajat boksissa (rupeaa siis nykyään tuuskaamaan hajujen perässä eikä keskity). Alkuun leikittiin vähän ja otettiin muutama perusasento + parin askeleen seuraamista. Ihan kivoja ja keskittyi ok, vaikka oli muitakin treenaamassa ja koiria palkattiin leluilla jne.

Pienen tauon jälkeen sitten liikkeestä seisomisia. Aluksi istui ihan väkisin, mikä oli outoa, kun sitä ei yleensä tarjoa. Yksi seisominen siis reilulla avulla ja sen jälkeen alkoi onnistua. Nyt mennään siinä vaiheessa, että kävelen rauhassa (Merkki ei käskyn alla) ja pyydän siitä seisomaan. Onnistuu jo ihan hyvin koiran paikasta riippumatta (Merkki voi olla oikealla tai vasemmalla puolella, takana tai mun edessä kun peruutan). Voin myös jatkaa liikettä pari askelta, kun M on paikallaan. Toinen versio on nameilla pelaaminen. Heittelen siis nameja maata pitkin ja M jahtaa niitä. Aina välillä kun Merkki tulee kohti pysäytän seisomaan. Nämä on vielä ihan alkutekijöissään. Kun vauhti ei ole liian kova ja Merkki sopivan lähellä (ehkä max pari metriä), onnistuvat tavallisesti hyvin. Palkkana näissäkin useimmiten lelu (heitän koiran taakse). Tällä kertaa jostain syystä jahtasi nameja (nakin palasia muistaakseni) tosi hienosti. Kun tuo on nirso, niin joskus menee namien perässä vähän laiskasti. Hyt hommassa oli kuitenkin ihan saalistuksen makua. :-)

Taas tauon jälkeen otettiin "paikallaolo" muiden kanssa. Lainausmerkit siksi, että joku ei ole saanut aikaiseksi alkaa opettaa kisamaista paikallaoloa... :-/ Arkikäskynä on odota ja se toimii ihan hyvin, mutta silloin asento saa olla mikä milloinkin. Paikallaolossa tökkii se, että tuo kellahtaa tosi helposti lonkalle. Tällä kertaa ensin ei meinannut onnistua pa:sta maahan meno, oli hidas ja kyynärpäät jäi ylös. En viitsinyt hinkata, joten menin eteen seisomaan ja siitä hyvin maahan. Palkkasin tiheään (ehkä 1-5 sek välein) ja pysyin itse aika lähellä koiran edessä. Kerran nousi istumaan, kun liikuin kai liikaa sivullepäin. Käskin uudestaan maahan ja toisella yrityksellä onnistui hyvin. Yhteensä maassa ehkä vajaan minuutin. Kokeilin vielä sivulta maahan menoa ja nyt onnistui hyvin ekalla.

Lopuksi humputeltiin vielä agipuomilla alastulon kontakteja, kun halliin tuli uusi koira. Vaihteeksi keskittyminen lopahti siihen, joten vein boksiin hetkeksi. Lopuksi ihan periaatteen vuoksi hetki leikkiä ja pari maahanmenoa, että saatiin molemmille hyvä mieli. :-)

Maanantaina hallilla näytti niin hiljaiselta, että poikettiin lenkin varrella ihan pikaisesti. Lelua ei edes ollut mukana, mutta namipalkalla tehtiin muutama liikkeestä maahanmeno (ovat aika samassa vaiheessa, mitä seisominenkin) ja pieniä seuraamispätkiä. Ihan kivasti siihen nähden, että hallissa oli pari muutakin koiraa eikä meillä ollut lelua mukana. Oltiin vaan ehkä 10 min ja jatkettiin sitten lenkkiä. Lenkin varrella vielä pari seuraamista (ehkä nyt jotain max 5 askelta tms.), palkkana lapasen repimistä kun muutakaan ei ollut. Tosi hienoja pätkiä. :-) Merkin mielestä ehkä ihan parasta on tapella joko lapasen tai takin hihan kanssa... Tähän asti on lopettanut hienosti "riittää" -käskyllä, mutta saas nähdä kaduttaako tämä vielä joskus rankastikin... ;-)

perjantai 11. maaliskuuta 2011

Lisää kuvia Merkistä

Hansu otti taas läjäpäin hienoja kuvia Merkistä, löytyvät täältä: KLIK

torstai 10. maaliskuuta 2011

Lomat lusittu

Talvilomat on pidetty. Merkki ja Sentti lähtivät J:n mukana viettämään poikamieslomaa mökille, Rasmus jäi mun kanssa kotio. Että osasikin olla hiljaista kuin huopatossutehtaassa! Vietettiin siis laatuaikaa kahdestaan sohvalla ja köpöteltiin kaikessa rauhassa ulkona. Kylpyläänkin päästiin minilomalle kaverin siivellä ja Rasmuksella oli huisin hauskaa. Vaihtelu pitää terrierin mielen virkeänä. :-) Merkki oli päivät anoppilassa hoidossa, kun J oli hakkuulla, eikä kai mitään laajamittaisempaa tuhoa tehnyt... ;-)

Keväisiä kuvia ennen lomaa:

Tosi tylsä pönötys, mutta sainpahan ryhmärämän pysymään rivissä (ja kova tuuli teki Rasmuksesta hörökorvan)...

Kukkulan kuningas kovin reteänä.

Camelbootsit vie setää yhä edelleen...

Kivaa!

Lapset ja lapsenmieliset leikkii, toisia ei kiinnosta pätkääkän... ;-)

Riehumisen päälle on vähän vilvoiteltava. :-)

Ei siis olla tehty mitään rakentavaa pitkään aikaan, mutta eiköhän me tästä reipastuta. Huomenna olisi hallilla vapaavuoro, taidetaan lenkkeillä katsomaan kiinnostaako temputtelu pitkän tauon jälkeen. Ja jos ei kiinnosta niin ei sitten. Opetellaan uusia juttuja kotosalla ja koitetaan käydä hallilla vain muistelemassa miten ihmisten ilmoilla käyttäydytään. ;-) Kieltämättä jo sormet syyhyää päästä tekemään Merkin kanssa jotain. Tarttis ehkä kehittää joku suunnitelma, että homma joskus etenisi johonkin. Sitä odotellessa humputellaan jotain, ei kai meillä mihinkään kiire ole...?

Ai niin, Merkillä on tänään 9 kk synttärit! ;-) Josko viikonloppuna uskallettaisiin puntarille taas.