tiistai 29. maaliskuuta 2011

Hiihtäjää mä metsästän

Tähän asti ollaan oltu tosi fiksusti (siis hiihtäjien suhteen ;-)), mutta nyt sitten vähän lipsahti... Tiedän kyllä tasan tarkkaan, missä hiihtolatu menee tien yli (meidän vakiopaikka, aurattuja metsäautoteitä on ihan tosi vähän), mutta tällä kertaa en vaan jaksanut olla tarkkana. Hiihtäjä siis pääsi yllättämään ja mitä tekee Merkki, kun ekana huomasi moisen tulijan? No tekee kunnon huutohyökkäyksen tietysti! :-x Ja mitä tekee Rasmus? No lähtee huutohyökkäykseen mukaan, ettei mene potentiaalinen hyvä rähinä sivu suun... ;-) Alkaa siis huomiokyky olla sitä luokkaa, että lähtee vaan summamutikassa mukaan huutamisiin. Entäs Sentti? Tietysti katselee rauhassa ja heiluttaa häntää kivalle hiihtäjäsetälle. :-D

Tässä kohtaa hiihtäjälle 10 pistettä ja papukaijamerkki. Eli hiljensi vähän vauhtia siksi aikaa, että sain tutkaparin karjuttua takaisin tielle (Merkki tuli ensin ja Rasmus kohta, kun piti tarkistaa että ihanko tosiaan rähinään ei liittynyt koiria tai muuta kiinnostavaa...). Ei siis mitään dramaattista, mutta muistinpahan takaisin päin tullessa komentaa ryhmärämän ojennukseen. Eikä sieltä tietenkään enää ketään tullut. Hiihtäjiä ollaan nähty toki aikaisemminkin, mutta isot pojat ei välitä ja Merkkikin on ollut nätisti, kun olen kerinnyt antaa toimintaohjeet ensin (ja kaivaa palkintonamit taskusta ;-)).

Lenkillä ollaan tehty liikkeestä seisomaan pysähtymistä (top) ja kyllä sillä jo idea alkaa olemaan hallussa. Kokeilin tänään käskyttää, kun lönkötteli edellä menemään ja hyvin pysähtyi. Kohti tullessa pysähdykset ei aina ole ihan niin napakoita, mitä voisi olla. Vauhtiakin tavallisesti vaan ravin verran ja pysäytän vasta aika lähellä (ehkä parin metrin päässä). Tätä täytyis joskus tehdä kunnolla lelun kanssa ja ehkä palata ainakin vähäksi aikaa pelkkään heittämiseen. Lelulla ei nyt vaan olla pelattu, kun kaikki koirat on mukana ulkoilemassa. Tähän täytyis kysellä viisaammilta siis vinkkejä. Mukana kävellessä (ei siis seuraa-käskyä) pysähtyy ihan näppärästi, ainakin sen verran mitä itse pystyy näkemään. Nyt ehkä vielä ihan aavistuksen hidastan tahtia ja palkka taaksepäin n. yhden askeleen jälkeen. Tätä silmällä pitäen kotona pitäisi jatkaa paikallaanpysymistreeniä.

Seuraamistakin ollaan vähän tehty, mutta jotenkin puuttuu jutusta juoni. Useimmiten vaan näpertelen jotain vailla sen kummempaa ideaa. Liikkeelle lähtiessä välillä pomppaa, namilla imuttamalla lähtee nätisti. Lisää näitä siis vielä namilla? Vas. käännöksissä työskentelee takapäällä välillä tosi hienosti (osaa paikalla käännöksen vasempaan useimmiten tosi pätevästi), välillä tulee pomppu. Ylipäätänsä koko konsepti on Merkille vielä vähän epäselvä, paikka seilaa vähän joka suuntaan. Ja matkatkin on vaan joitain askeleita. Pikkuhiljaa siis rakennellaan tätäkin.

Täytyy vielä mainostaa, että yhtenä iltana temppuili tosi pätevästi. :-) Ihan muutamalla naksulla keksi peruuttaa takajalat lattialla olevan tyynyn päälle. Täytyy korottaa sitä jollain ja siirtyä sitten rappusille. Myöskin nurinpäin olevan ruokakupin päällä onnistui "etuosankäännös" hienosti (no myötäpäivään takkuaa vielä). Peruuttaminenkin alkaa pikkuhiljaa onnistua. Hieno penska!

Nyt se sitten syö matosta kulmaa irti (Merkin oma matto, on jo kärsinyt vähän taisteluvammoja), joten kaipa sitä taas voisi temppuilla jotain ennen iltaruokaa ja pissalenkkiä. Nirppanokka tuo on muuten edelleen. :-/ Lihansyöjien sukua tosin eli luut, rustot, lihat ja sisäelimet maittaa oikeastaan aina. Ja herkut. Ongelmia tulee sitten, kun pitäisi koiran muutakin syödä. Pennusta asti tuttu liha-kasvismössö menee kovaan nälkään, mutta puurot ei ole missään muodossa (riisi, ohra, kaura, tattari, pasta jne.) mudia varten... Nappulat sentään maistuu vaihtelevalla menestyksellä. Jostain syystä tykästyi kamalasti isojen koirien JahtiVahtiin, joten sai nyt sitten omia juniorinappuloita. Ja ihme kyllä syö niitäkin, kun nälkä on.

Ai niin! Meillä alkaa vähän ajan päästä 5 kerran mittainen tokokurssi, joten ehkä sieltä saadaan joku järki näihin touhuihin. Ja pääsiäisenä mennään hengenheimolaisten (mudeja) kanssa opettelemaan jäljestystä pätevässä ohjauksessa. :-) Ihanaa, että talvihorros alkaa olla takanapäin. Lunta tuli tosin taas 10 cm lisää ja yöllä oli 20 astetta pakkasta, mutta kaipa tästä kevätkin joskus tulee?!?

Ei kommentteja: