keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Tokooo

Sunnuntaista ei ole mitään mielikuvaa... Toivottavasti me edes jotain kotona humppailtiin. Ei kun joo: metsälenkin päätteeks naksuttelin ensin kontaktia ja siitä sitten seuraamisen tarjoamista & vaihtelevan mittaisia lyhyitä pätkiä. Väleissä leikki nännärillä. Toimi kivasti kun heitin lelun, naksautin, kun lähti tulemaan kohti ja sitten heitin namin toiseen suuntaan. :)

Maanantaina tokot Päivin johdolla. 
  • Alkuun ihan kivasti luoksepäästävyyttä, Päivi kävi vieressä seisoskelemassa ja käveli ympäri. Ei namittanut, kun Merkki näytti vähän mulkoilevan. Mutta nämä mitä tehtiin, meni siis hyvin.
  • Paikkamakuu porukalla. Ei muistikuvia tästä, joten kaipa ihan ok.
  • Hyppyä: Näyttäis, että ei enää jumita, kunhan muistan viritellä. Seisomisesta edelleen istuu vinoon perusasentoon. Tarttis ottaa tehokuuri ja palkata johonkin vasemmalle irti musta. Seisomassa pysyminen on vähän parantunut (vrt. avon liikkeestä seis), mutta vaatii vielä paljon varmistelua. Paluuhyppyäkin kokeiltiin. Aluksi tosi epävarmasti liikkeelle, mutta sitten paransi.
  • Seuraamisessa oikealle käännöksiä. Ja ylläri: tarttis treenata... Ensin pitäis itse päättää, miten sen kävelen. Mutta testailin yhtä systeemiä ja ainakin paikallaan käännökset oli ok.
  • Ihan kivasti Merkki taas jaksoi, jossain välissä pelas vähän lelullakin. :)
  • Toisaalta sitten muutaman kerran ainakin hyppyä tehdessä jäi vähän jäykistelemään Päiville, jos jotenkin ajautui yksinään liian lähelle. :S Mutta kuunteli kivasti ja pääsin kehumaan & palkkaamaan tottelemisesta. Ei siis ehtinyt murrata, mutta selvästi muutaman kerran mietti asiaa.

Tiistaina omat pikkutreenit terppakeskuksen parkkiksella.
  • Ennen aloittamista siinä kävi joku hiippari pyörimässä, mutta ihmeen hyvin sain Merkin naksuteltua niin, ettei pahasti kyttäillyt (tai murissut jne.). Tyypällä oli siis taskulamppu (oli ihan valoisaa), minkä kanssa kierteli pitkin puskia kumartelemassa... Mutta Merkki ei siis huutanut sille. \0/
  • Oikealle käännöksiä. Ensin paikallaan, sitten yksi askel ja käännös, nämä hyvin. Pidempi matka ei vielä onnannut, joten pitää malttaa ottaa rauhallisesti. 
  • Perusasentoa tarjoamalla, että saisi siihenkin pirteämpää ilmettä. Teki ihan kivasti ja taisi jopa loppua kohti parantaa. :)
  • Muutaman kerran välillä heittelin lelua ja jopa pari kertaa palautti laukalla, kun oli wubba odottamassa. Muutenkin leikki kivasti vanhalla lapasella. ;)
  • Yritin pitää naksujutut mielessä: vahvistetiheys mahdollisimman korkea, ei liikaa toistoja, kunnon tauot välissä, "kuljetus" tehtävästä toiseen jne. Ainakin nyt vaikutti kivalta. Toki ehti tuijotella välillä, mutta en sortunut nipottamaan, vaan koitin korjata omia systeemeitä. 

Hallilla tänään Lumen kanssa, kevään eka pyöräily.
  • Oltiin just aloittamassa, kun halliin tuli porukkaa treenaamaan agia... Mutta sain namittamalla Merkin pitämään suurimmat mölyt mahassa. Järkkyä kyttäämistä ja pientä volinaa, mutta ei paskaraivaria. Hyvä me. :)
  • Vähän temppuiltiin, että pääsi yli järkytyksestä. Sitten I:n kanssa luoksepäästävyyttä. Oli ensin oikealla puolella ja I kävi vaan vieressä. Näytti kuitenkin hyvältä, joten muutama kerta namin syöttämistä. Sitten Ilse pääsi jo rapsuttelemaankin ihan reilusti. :)
  • Paikkamakuu, kun toiset aksasi kentän toisessa päässä. Pari pikkukommenttia taisi tulla ja kerran yritti haistella (oltiin matolla just siinä, mistä porukka kulkee sisään ja ulos), mutta pitkästä aikaa noin iso häiriö, joten kaipa pitää olla ihan tyytyväinen. 
  • Toinen setti luoksepäästävyyttä, nyt oli jo niin kivaa että ryysäs suoraa päätä I:n kimppuun. Mahtavaa! :) Toisella yrityksellä koitin käskeä vähän jämäkämmin istumaan (oikealla puolella) ja pysyi jotenkuten. Mutta näistä ei tulis mieleenkään nipottaa. 
  • Itsekseen tehtiin lähinnä pikkutemppuja kontaktin vahvistamiseen. Merkin kiertämistä, tasapainolautaa, peruuttamista, kuole-temppua jne. 
  • Oli yllättävän kiva, taisi leikkiäkin jossain välissä vähäsen.
  • Kotipihassa vielä J:n kanssa luoksepäästävyyttä. Aluksi näytti, että silmät pullahtaa päästä, mutta parilla toistolla onnistui jo namin syöminen hiljaa ja nätisti.


Kotona ollaan naksuteltu jälkikepin ilmaisua ja voihan vihne! Ei toimi, ei... Jos pidän käden / jalan kepin lähellä, menee maahan, muuten noukkii kepin suuhun (maahan menon kanssa tai ilman). Ajattelin ihan vaan pikaisesti fiksata jutun kuntoon, mutta jospa luovuttais? Mulle se on ihan herttasen yhden tekevää vaikka seisois päällänsä, joten jospa vaan alkais naksutella ihan mitä tahansa, mitä sattuu tarjoamaan? Pääasia olis jotenkin niitä keppejä löytää, eikä niuhottaa muotoseikoista.Tunnisteisiin pääsi siis jo jälki, jospa viikonloppuna tositoimiin... :O

Jossain välissä meinas taas hiipiä vitutus, kun mietin tuota luoksepäästävyyttä, Minnalle rähisemistä, Päivin kyttäilyä jne. Olis niin kiva vaan keskittyä joskus ihan treenaamaan ja miettimään liikkeiden rakentamista, eikä huolehtia aina ja jatkuvasti siitä, missä, miten lähellä ja millaisen oloisia vieraita ihmisiä tai koiria on liikenteessä... Tai riittääkö motivaatio. Sitten taas toisaalta, tänään pyöräillessä oltiin alikulussa, kun juna meni yli, mopopoikia kiilaili menemään, rekkojakin ihan vierestä, eikä Merkkiä hetkauta pätkääkään. Rakas pikku mörris. ♥ Näillä siis mennään ja aina oppii uutta...

Ei kommentteja: