tiistai 9. huhtikuuta 2013

Kuinka äkäpussi kesytetään

Merkkiä on siis koitettu kesyttää, että kehdataan mennä lauantaina Elisan toisiin treeneihin. :D

Maanantaitokoissa Leilan kanssa luoksepäästävyys onnistui muuten hyvin, mutta lopussa kävi pieni kämmi. Aluksi tehtiin siis maassa makailua ja L kävi vieressä kääntymässä, lopuksi kyykyssä. Sitten oikealla puolella hengailua. Ihan tunnin lopussa seisoskeltiin juttelemassa ja Merkki näytti oloonsa ihan tyytyväiseltä, joten annoin Leilalle namin ja pyysin antamaan Merkille. Namin antaminen meni ihan hyvin, mutta unohdin ohjeistaa, että pitää namin antamisen lähteä heti pois. Merkki jää nimittain itse noissa tilanteissa usein norkoilemaan ja sitten hirvittääkin yhtäkkiä ja sitten pitää sanoa... Tuli siis pieni mur, mutta ei mitään dramaattista.

Seuraavaksi tehtiin yksi virallinen paikkamakuu. Muuten hyvin (jopa alku ja loppu!), mutta vähän ennen loppua käänsi lonkalle. Sen on kyllä selkäkin taas jotenkin jumissa, mutta epäilen vähän, miten hieronta mahtaa onnistua... Pakko kai se on kokeilla kuitenkin (ja lainata koppa jostain...), että saadaan lihakset järjestykseen. Muuten en ainakaan itse huomaa mitään, mutta maassa maatessa taas toinen lonkka on alempana kuin toinen. Aina vasen alempana mitä oikea. Lauantaina nähdään hierojaa, joten pitää kysellä aikaa.

Luoksetuloa tehtiin kans, siinä ei pelitä vieraan pideltävänä oleminen. Jämähtää sinne, eikä lähde liikkeelle. Sitten kun lähtee, niin tulee ihan ok. Tehtiin sitten keskenämme pari, hetsaamalla ihan ok, ei loppuasentoja.

Mitähän me sitten humppailtiin? Ainakin seisomista, kun ei ilman namiapua (siis nami / kuppi edessä "kohteena") kestä taakse kävelyä. Nyt pääsi molemmille puolille suunnilleen kyljen kohdalle sivulle. Palkaksi namin heitto nenän eteen. Kaipa tääkin etenis, jos treenais.

Kapulan nostoja otettiin naksuttelemalla, nyt oli ihan pirteällä ilmeellä ja tarjosi hyvin luovutusta edessä. Tai hyvin ja hyvin, mutta ei jaksa ihan tolkuttomasti nipottaa. Tulee suht lähelle ja suht suoraan. Pirteästä ilmeestä huolimatta kuitenkin ravilla, kun koitin kerran heittää... Ärh!

Ja leikki yllättävän hyvin. :) Fleecelelulla taisteli ja hakikin, kun heitin. Sitten koitettiin juosta kuolleelle lelulle ja sekin sujui yllättävän hyvin. Ensin  hetsailin vähän, pannasta kiinni, heitto ja yhdessä juostiin lelulle. Josko tästä sais jotain jalostettua noutoa varten? 

Kokonaisuudessaan taas kivat treenit! :) Eikä Merkki edes murhannut yhtä kultsua, minkä omistajansa päästi Merkin persusta haistelemaan, kun olin käskenyt sen maahan odotteleen. Ikinä ei pitäis siis ihmisiin näköjään luottaa... Olivat menossa hallista pois, mutta piti oikein tehdä mutka, että pääsi haistamaan Merkkiä. Onneksi olin ihan vieressä ja ehdin kutsua Merkin pois ennen kuin vetäs herneen nenään (ja kultsua turpaan).

Tänään omassa pihassa luoksepäästävyyttä J:n kanssa. Merkki oli ihmeen rennonletkeän oloinen. Liekö syynä, että oli tulossa J:n kanssa lenkiltä (mää pysyin kotona niistämässä...). Hengaili siis oikealla puolella ilman käskyä, namia suurimmaksi osaksi katsekontaktista. Ensin muutamia kertoja (olisko vaikka 2 * muutaman toiston sarja) J kävi vaan vieressä seisomassa. Sitten muutama niin, että antoi namin. Ei uskois, mitä kaikkea sitä erilaisten koirien kanssa joutuu (positiivisena: pääsee) treenaamaan... ;D

Ei kommentteja: