Jumppa oli peruttu, joten piti keksiä muuta tekemistä sukkajalalle. Pyhistä puheista huolimatta sitten jälki nro 39 metsään (koska pellolla oli porukkaa). Varsinainen kuningasidea oli tehdä janatreeni, joten lähdin kävelemään tieltä viistosti vinoon metsään ja alkuun n. parinkymmenen metrin välein 2 keppiä. Sitten ihan normaalia jälkeä joku 200 m (?) ja loppukeppi. Jälki ehti vanheta ehkä tunnin verran ja siinä oli 2 tien ylitystä (ensin pienempi tientapainen ja sitten pieni hiekkatie, josta meni ainakin yksi autokin jäljen yli). Ensimmäinen jana vaan muutaman metrin, kun maastosta ei ollut apuja suoraan etenemiseen. Ei ihan viivasuoraan edennyt, mutta hyvä nosto vasemmalle. N. 20 m jälkeä ja keppi. Ilmaisi itse, mutta hitaasti (tuumasi hetken istuallaan maahan menoa, mutta meni). Purkista maksalaatikkoa palkaksi ja pois jäljeltä. Toinen jana vähän pidempi, ehkä viitisen metriä. Taaskaan ei ihan viivasuoraan, mutta meidän treeniin nähden hyvä. Taas pätkä jäljestystä ja parempi ilmaisu. Maksista ja pois jäljeltä.
Kolmas jana oli lähemmäs 10 m ja selvästi reippaammin eteni, mitä edelliset. Jossain 10 m kohdalla oli nami ja muutenkin jäljellä ehkä 10 kpl nameja satunnaisissa paikoissa. Koitin pitää liinan koko ajan tuntumalla, ettei pääse haahuileen. Pariin kertaan pysäytin, kun oli menossa jäljeltä pois (liekö fiksua vai ei?), mutta muuten ok. Teiden ylityksissä oli namit apuna, ja hyvin meni (viime aikoina törkeää haahuilua näissä). Loppukepin ilmaisi hyvin. :) Otin maksalaatikkoa syödessä valjaat pois ja päästin irti. Olin laittanut ehkä 5 m päähän vielä pienen namikasan, minne jäljestikin hyvin. Josko tää auttais siihen paniikkiin "apua, jälki loppuu, ei voi ilmaista"? Kokeillaan pari kertaa ja katsotaan, mitä onnistutaan sössimään... Pitkästä aikaa kuitenkin jäi ihan kiva fiilis. :)
Jäljen vanhenemista odotellessa päätin huvin vuoksi kokeilla tarkkuusruudun tapaista. Autosta löytyi pikkuinen valjaisiin kiinnitettävä muovinen valo, joten otettiin se esineeksi. Aluksi naksuttelin pari kertaa sen nostamista ja käteen tuomista. Sitten Merkki istumaan ja tallasin mahdollisimman tiheästi epämääräisen muotoisen n. 2 * 2 m alueen tasaiseen sammalikkoon. "Valepiilotin" pari kertaa ja sitten lähetin Merkin jollain epämääräisellä käskyllä... Se oli ehtinyt tuijotella jo lähellä pörrääviä mönkkäreitä, joten vaikutti olevan vähän pihalla.. Uudestaan istumaan ja piilotin uudestaan. Nyt katsoi ja lähti etsimään. Haahusi kuitenkin ensin alueen ulkopuolella (ei tietysti tajua pysyä tallatulla), mutta löysi kuitenkin ihan ok. Naks ja namipalkka, kun otti suuhun, en vaatinut käteen tuomista. Vielä pari piilotusta, oli jo enemmän hajulla asiasta ja palauttikin käteen. Tää on hyvää treeniä, kun ei voi tossu jalassa irrotella.
Ihmettelin, kun koirat läähätti jotenkin tosi helposti, mutta kylillä sitten selvisi, että lämmintä on 17 astetta. Kiva syyskeli. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti