perjantai 28. syyskuuta 2012

Papat jaksaa heilua

Tän päiväinen uroteko menee kyllä Rasmuksen piikkiin. Aikataulu (taas) vähän kusi, enkä muistanut että kasilta on ihan tosissaan jo pimeää. Tekaisin siis Merkille jäljen ja kun ajettiin sitä, ripottelin muutamia nameja matkalle & jätin krepit metsään, että pääsee Rasmuskin vähän hommiin. Siinä vaiheessa, kun Merkin jälki oli ajettu, alkoi olla jo melkoisen hämärää... Mutta no can do: krepit ja metsään jätetty maksisrasia on haettava pois. Autosta löytyi joku minimaalinen valotuikku, joten Rapsu narun nokkaan ja jäljelle. Niin se vaan 14 v 3 kk vaari vetäisi n. alo-mittaisen jäljen. Toki siellä oli vähän Frolicia apuna, mutta silti. Upeasta täysikuusta huolimatta oli niin pimeä, että loppumatka kompuroitiin molemmat autolle. On se aika super! *sydän*

Merkin jälki sitten, en tiiä... Olis ehkä jo aika oppia, että:
a) jos jälkeä ei ehdi kunnolla vanhentaa, niin jätä tekemättä
b) älä anna sen humpata alussa
c) ja jos annat humpata, niin kestä sitten seuraukset kuin nainen

Tämän kertainen seliseli on liika virta (koska 3 vk tossu jalassa ja naru"lenkit") ja liian tuore jälki. Oltiin Rekilän montulla, jäljellä oli pituutta ehkä joku 500-600 m, 6 keppiä ja vanheni vaan vajaan tunnin. Merkkasin sinne tänne, ettei vallan eksytä. Koitin laittaa kepit vähän oudompiin paikkoihin ja eläinkokeena yksi lyhyt (alle 5 m) paluuperä. Jana sentäs ihan ok, vaikka ekalla lähetyksellä lähti vähän vinoon (sai jo hajun?). Pyysin takaisin ja uudella lähetyksellä hyvin. Janaa ehkä reilu 5 m ja jälki oikealle. Eka keppi hyvin, toisesta ohi, paluuperän selvitti hyvin. Se oli tosin niin lyhyt, että kun jälki "katosi" niin aika helposti rengastamalla löysi jäljen uudestaan (ei siis palannut paluuperää pitkin takaisin). Alku kamalaa haahuilemista, poukkoili vaan ihan miten sattuu jälkeä ristiin rastiin. Jotenkin sellanen takki auki -meininki: kun pomppii jäljen hukkaan, niin sitten keskittyy etsimään sen uudestaan, löytää ja jatkaa pomppimista. Jossain puolen välin tienoilla rupesi yhtäkkiä keskittymään. Alussa oli kyllä korkeampaa varvikkoa -> tuore jälki, kostea ja tuuleton keli -> jälki haisee isolla alueella? Loppupuolisko ihan asiallisesti.

Eka keppi oli suht tavallisesti, toinen vähän sammalen seassa (tästä ohi), kolmas mättäällä vähän korkeammalla askeleen vieressä, neljäs kaatuneen puunrungon alla vähäsen (hajustin avuksi maata vähän kädellä), viides risun päällä irti maasta ja kuudes pienessä kuopassa. Etenkin se puunrungon alla ollut kiinnosti, pari muutakin pysähtyi & tarkensi ja etsi hyvin. Ilmaisut on ihan hirveitä muuten, mutta oon luovuttanut. Kunhan pysähtyy selvästi ja ilmaisee. Suurimmaksi osaksi menee maahan (hitaasti) ja pureskelee keppiä. Jos on ällöä, jää istumaan. Joskus ei malttaisi pysähtyä. 

Jos ollaan positiivisia: 5/6 keppiä löytyi, ei tuntunut väsyvän loppua kohti vaikka oli pisin jälki, mitä ollaan tehty.

Huomenna mudimarkkinointia, saas nähdä saadaanko Merkin kanssa ihminen vaihtamaan suunnitelmiaan... :D No tulee sinne muukin team-Kannus, ettei ihan masennu. ;)

Ei kommentteja: