Merkillä oli jännä ilta, ehdittiin tekemään lyhyt jälki ja sen päälle taas lampaita katsomaan. :-)
Jälki oli kyllä osittain sitä "ei näin" -osastoa. Kuvittelin treenikamarepun olevan autossa mukana, mutta eihän se ollut tietenkään... Ajettiin siis jälki panta kaulassa tavallisella remmillä ja leikkipalkkana joku autosta löytynyt narulelu. Jälki oli taas taimitarhalla ja joku 250 askelta, ajettiin heti kun tuli kiire... Ihan ok, ei mitään kummallista. Ei erityisen hienoa, mutta ei mokiakaan. Loppupalkka (kissanruoka) ei jostain syystä juurikaan kiinnostanut, mutta leikki kuitenkin kivasti.
Lampaista oli jo enemmän kiinnostunut mitä viimeksi. Sijaistoiminnoille (se paskan syöminen...) kuitenkin menee, kun ei ihan vielä pää kestä tilannetta. Tässä hommassa tietysti suurin apu olisi, jos omistajaan saisi asennettua jonkun paimennusohjelman... Tai edes muutaman lisäsilmän ja lisää reaktionopeutta... ;-)
Edelleen tulee ryntäilyjä, mutta uskoo kieltämistä hyvin. Kiellon päälle sitten tarvii aina tuumaustauon ennen uutta yritystä. Mutta paremmin jo, mitä viimeksi. Varsinkin, kun Mari siirtyi hetkeksi puikkoihin. Teki siis pikkupätkiä (todella pieniä!) jo ihan rauhassa ja ajatuksella. Vähän oli turhan pitkä treeni ja Merkki tuli jo vähän katselemaan, josko sen pelastaisi pois lapsityöstä. Annetaan nyt jutun hautua Merkin päässä vähän aikaa ja kokeillaan joskus loppuviikosta uudemman kerran.
Ihan ihme heppu tuo penska muuten. Tällaisten juttujen jälkeen se on tietysti aina ihan väsy, mutta parin tunnin latautumisen jälkeen tikittää menemään kuin ei mitään... Duracelit taitaa olla sisäänrakennettu mudiominaisuus? ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti