Jatketaan nyt sitten samalla mieltä ylentävällä teemalla...
Ensimmäien ajatus oli, että ei pitäisi pätkääkään ahdistaa, kun ei ole kisatavoitteita. Ja sitten tietysti tajusin, että onhan meillä tavoite, mutta ei se liity mitenkään kisoihin. Meidän tavoite on treenata ja pitää hauskaa yhdessä! Kuulostaa tosi jalolta, mutta kyllä taustalla on ihan vaan mun henkilökohtaiset haluamiset. Ensinnäkin se, että mun mielestä koiranpidossa kaikkein kivointa on koiran opettaminen ja yhdessä puuhaaminen. Toisekseen Merkki on aika (totaalisen!) sietämätön tyyppi, jos sillä on liian vähän tekemistä.
Mutta sitten toisaalta ja toisalta. Voihan se ollaa niinniin, mutta voi se olla toisinniin... ;) Mun mielestä tärkeintä on, että koira on tyytyväinen elämäänsä ja että sillä on SE JUTTU, mitä se haluaa ja saa tehdä riittävän usein. Rasmuksen JUTTU löytyi helposti: se on ehdottomasti verijälki. Treenijälki on varsin bueno sen mielestä, mutta tositilanne saa sen liekkeihin. Rasmuksen ekaa oikeaa haavakkoa (takana vaan oikeestaan muutama kunnon pitkä treeni) se jäljesti n. 3 km ja kiljui suoraa huutoa ja kaatoi ison ukon mahalleen, kun raato lähtikin lopulta peräkärryn kyydissä karkuun... Seppo tietysti loistaa oikeassa metsästystilanteessa. Silloin se unohtaa edes osittain olevansa ohjaajapehmeä tossukka ja tekee omiakin ratkaisuja.
Entäs meidän Merkki? Se varmaan muuttaisi johonkin pustalle esi-isiensä maisemiin ja -töihin. Se nukkuisi peiton alla (ihan vaan siksi, että ihminen tarvitsee lämpöpatteria ;)), kävisi aamutoimikseen tarkistamassa tilusten rajat, lähtisi paimeneen, toisi elukat kotio, tarkistaisi tilukset jne. Sopivan tilaisuuden tullen voisi ottaa hengiltä muutaman rotan, käydä lintujahdissa ja purra persuuksista epäilyttäviä ohikulkijoita. :P Valitettavasti vaan mulla ei ole paimennettavia eläimiä eikä naapureitakaan voi purra nilkasta, niin Merkki joutuu tyytymään sijaistoimintoihin. Siis tokoilemaan, jäljestämään ja hukkuneita kamoja etsimään. Onnenpotkuna pääsee välillä paimentamaan, joskus taas pakotetaan hakuilemaan tai huijataan hyppäämään muutama este.
Merkin luontaiset jutut siis onnistuu ihan ilman ongelmia (jopa mun kielloista huolimatta...) ja niiden muiden kanssa sitten on ongelmia. Merkki on vahtikoira ja henkivartija jumalan armosta. Varmaankin viimeiseen hengenvetoon tarvittaessa. Onhan se ajatuksena tosi mieltä hivelevää, että toinen on tosissaan pitämässä mun puolia. Sitten taas käytännössä mää pidän itseäni sen verran justiinana, että pärjään omillanikin... ;) Merkin mielestä kuitenkaan kenenkään ei tarvis tulla mun lähelle. Sisältää tilaisuuden tullen mm. maailman rakkaimaan tyttiksen Lumen ja J:n, joka on sentäs Merkin maailmassa se toisiksi parhain tyyyppi.
Tästä tuntuu taas tulevan varsinainen valitusvirsi, eikä se ollut ollenkaan tarkoitus... Juttu lähti siis siitä, että miksi paskat treenit ahdistaa. Muistui mieleen mm. yksi koulutus, missä Merkki veti ihan totaalisen jumin ja kouluttaja tuumasi, että: "on tosi harmi, että toi koira on tollanen". Kouluttajan taka-ajatuksena oli tietysti se, että koira on "jo" puolitoista v., eikä pysty edes treenata vieraassa paikassa. Kisaamisesta puhumattakaan. Tietysti otti päähän käydä koulutuksessa, missä ei sitten saanut mitään tehtyä. Mutta taaskin potutus tuli paskoista treeneistä eikä siitä, että kisaaminen on mahdollisesti tosi tuskaa.
Mää jännitän ihan sairaasti kaikkia kisoja. Siis oikeesti jännitän niin ettei henki kulje. Minkä vuoksi en ole ikinä ajatellut mitään kisoja meidän tavoittena. Mun tavoitteena on treenata niin, että koiralla on kivaa. Sivutuotteena kun tulee sitten se mukava kotikoira, joka ei jaksa ihmeemmin häiriökäyttäytyä.Ja kun kokeet ei kiinnosta, niin huonot treenit sitten ahdistaa? Siksi, että Merkillä ei ole kivaa. Mää en halua treenata mitään lajia väkisin, jos koiraa ei kiinnosta. Mää haluaisin keksiä ne jutut, missä Merkillä on hauskaa ja jatkaa niitä.
Olikohan jo tarpeeksi ankeeta paasausta?!? Pitää nyt erikseen mainita, että Merkki-Erkki-Epätoivoinen-Sosiopaatti-henkivartija on maailman rakkain pikkumudi. Mulkosilmä ja palosireeni, jota en ikinä vaihtais pois. <3 ottaa="ottaa" saattaisinpa="saattaisinpa" samanmoisen.="samanmoisen." toisen="toisen" vaikka="vaikka">
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti