Vaikka voisi luulla, että lomalla ehtii vaikka mitä, niin mää vajoan aina johonkin koomaan... Kun ei ole pakko mennä pää kolmantena jalkana, niin ei sitten tehdä mitään. Right? Viime päivityksen jälkeen tapahtunutta lyhyesti:
Hakua perjantaina 13. päivä, olis voinu jättää väliin... Nyt se Viksun juoksu varmaan pääsi Merkin tajuntaan asti, eikä tekemisestä tullut yhtään mitään. Hansullekin kävi lähinnä vaan vinkumassa ja pyöri nokka maassa. Saatiin sitten lopulta tiellä muutama edes jotenkin asiallinen haukku aikaiseksi ja lopetettiin siihen.
Paimentamassa käytiin myös pikaisesti hakutreenien päälle. Ja onneksi käytiin niin ei jäänyt ihan paska fiilis koko päivästä. Tuima oli pelastamassa tilannetta ja pitämässä lampaat meidän tumpeloiden ulottuvilla. Tänks Mari & Tuimis! Annettiin Merkin lähinnä hömpötellä itsekseen ja kuljeteltiin vaan edes takaisin. Ihan kivoja pätkiä (lyhyitä) välissä, joten ei mennyt pelkäksi Tuiman perässä huuhailuksi.
Lauantaina 14.7. oli Vaasassa MH-testi, mihin päästiin peruutuspaikalta, kirjoittelen tästä joskus oman jutun. Valitettavasti ketään ei ollut kuvaamassa, mutta ihan oma itsensä Merkki oli. Pelottavat asiat on pelottavia, mutta uteliaisuus voittaa sitten kuitenkin eikä mitään traumoja jää. Vieraat oudosti käyttäytyvät ihmiset on kamalia ja niistä ei meinaa päästä yli. Laukauksia ei pelkää. Kiva kokemus. :)
Sunnuntaina ajeltiin Sammattiin lampaita ja muita Takkutukkia tapaamaan. Väki oli huomattavasti vähentynyt eilisestä (mitenniin me aina missataan parhaat bileet), mutta kivaa meillä oli silti. Päästiin paimentamaan ja saatiin hyvää ruokaa. :) Taas mentiin teemalla "itsenäistä hömpöttelyä"... Käveltiin edes takaisin ja annettiin Merkin kuljetella ihan itsekseen. Vieläkin se jumittaa (haistelee, maistelee ruohoa jne.), joten lisää puhtia kaivattaisiin edelleen.
Viikko meni sitten mökkeillessä ja kattoon syljeskellessä. Merkki oli raksa-apulaisena ja kulunvalvojana osa-aikaisesti. Virkainto ja reviiri tosin kasvoi siihen malliin, että loppuviikosta joutui narun nokkaan suorittamaan tehtäviään... Vähän naksuteltiin jotain tokojuttuja ja treenattiin J:lle haukkumista. Ja voihan vinetto, että haukkuikin hyvin! :) Hetsaukset piti jättää heti pois, kun meinasi tulla haukkua jo menomatkallakin... Että Merkki olis hyvä peli, jos se ei ottais vieraista sellaista painetta mitä se useimmiten ottaa.Viikon kohokohta taisi olla se, että Merkki oppi itse noukkimaan mustikoita. :D Meinasin silmäni tiputtaa, kun näin että nirsoperse etsii itse mustikoita ja vieläpä syö ne. :O Ilo saattoi tosin olla ennenaikaista, ks. seuraava jälkijuttu... Kaupungissa käytiin shoppaamassa Ikeasta ruutumerkkejä (50 snt kappale) ja råttia + Biltemasta 15 m jälkiliina (alle 10 €). Vink vink... ;)
Sunnuntaina jälki nro 29 taimikselle kuivaan mäntymetsään. N. 300 askelta, 4 keppiä, vanheni tunnin, loivia kulmia muutamia. Muuten hienosti, mutta loppumatkasta olis jäänyt syömään mustikoita...! Piti ihan useampaan otteeseen kovistella jatkamaan matkaa. Ekalla ja kolmannella kepillä oli namipurkki, viimeisellä kananen valmiina (löydetiin yksi stuntman kanaselle, lisää on työn alla ;)) -> hyvät ilmaisut.
Ollaan vähän myös temppuiltu tokoa kotona ja lenkkien varrella. Kotona noudon loppuasentoa naksulla, alkaa hiffata. Lisäksi jotain turhia temppuja ja kaukojumppaa niin, että takajalat pitää pysyä kynnyksellä. I-M-I vaihdot onnistuu jo käsimerkillä edestä. Lenkeillä muutama vauhtiluoksetulo, loppuasentoa ei osaa edelleenkään. Sitten sitä basics-osastoa, eli perusasennossa kontaktista naksuttelua (sanon seuraa ja vaihtelevan ajan päästä sitten naksu). Myös seuraamaan lähtöjä, niin että naksu satunnaisella askeleella (nyt max 6 askelta). Aloitetaan alusta, jos kontakti tippuu kertaakaan. Leikitty on vaihtelevalla menestyksellä. :s Oon tehnyt niin, että treenin lopuksi pikkupätkä leikkiä, asiallisesta yrityksestäkin (saalistaa lelua, koittaa aktiivisesti tarttua kiinni) heti lopetus ja matka jatkuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti