Ensimmäinen vieraan tekemä jälki ikinä Merkille. Tai "vieraan", J sen joutui tallomaan. ;) Oltiin Rekilässä montulla, pituutta oli ehkä parisen sataa metriä ja keppejä 5, muutama kulma ja loivia kiemuroita, ei nameja. Aika kuiva metsä, ehti vanheta ehkä 1,5 h. Kepeistä nousi jopa sekin, mikä oli unohtunut merkata. Hienosti meni siis, jäi tosi hyvä mieli. :)
Autoon huilaamaan ja sillä aikaa Rasmuksen jälki ja Sepon hakuruutu. Sitten esineruutu, mikä menikin jo ihan perseelleen... :/ Kuvittelin tekeväni helpon treenin, kun oli apparikin kätevästi mukana. Tallottiin siis max 10 m leveä ja 50 syvä suikale ja J jäi lähelle oikeaa takakulmaa esineen (frisbeelelu) kanssa. Merkki katsoi tarkasti, kun esine heitettiin, mutta sitten jotenkin jumuitui pyörimään ehkä n. 40 metriin. En käsitä mikä siinä oli, haisteli maata ympäriinsä eikä edennyt syvemmälle. En käskenyt mitään, koska ei meillä ole mitään oikeaa käskyä siihen, että ymmärtäisi edetä syvemmälle. Oli myötätuulikin, joten haju ei varmaan juuri tullut esineestä. Kävelin sitten lähemmäs esinettä ja jossain vaiheessa Merkki sen bongasikin.
Uusi yritys samalla lailla. Tällä kertaa löysi esineen suht ok muistaakseni, mutta sitten se piti pudottaa kesken matkan... Eikä millään löytänyt (halunnut löytää?) sitä uusiksi. Kävelin taas vastaan ja patistelin hakemaan, tuli se sieltä lopulta.
Sitten tietysti vielä kerta kiellon päälle, että olisi saatu a) löytämään itse ja b) palauttamaan. Tässäkin oli jotain järkyttävää säätöä. Taisi löytää ok, kun heitto tuli vähän lähemmäksi, mutta sitten pudotti (pitää narupalloa siitä narusta -> tallaa pallon päälle ja pudottaa sen -> EI narupalloa esineruututreeniin jatkossa!!) eikä taaskaan lähtenyt hakemaan sitä. Tässä vaiheessa alkoi sitten jo aavistuksen *tuttaakin. Käskettiin Seppo hakemaan hukkunut lelu (ja Merkkiä ei edes mitenkään ihmeesti näyttänyt kiinnostavan...). Ja kerran vielä pojat... Tämä sitten varmaan lopulta meni ihan normisti kaavalla heitto, etsiminen ja palautus käteen.
HUOH! Jos jotain positiivista, niin ei lamautunut totaalisesti vaikka vähän piti kovistellakin. Vauhti ei päätä huimannut, mutta ei sentäs poistunut kokonaan paikalta. Sen nyt vielä ymmärrän, että etsiminen oli vaikeaa. Ollaan voitu tehdä sittenkin liian lyhyttä matkaa liian paljon (mun 50 m voi olla aika kaukana totuudesta...), ihan uusi tilanne (ei viety esinettä yhdessä & ei ollut tallaamassa aluetta, lisäksi Merkki ei osaa markkeerata, on huomattu aikaisemminkin) ja tuulikin kävi selän takaa. Sen sijaan se pitäisi jo olla hanskassa, että niitä kamoja ei tiputella matkalle. Tai jos tippuu, niin se pitää pysähtyä noukkimaan samantien kyytiin.
Noin muuten oli kiva reissu. Löydettiin uusia hienoja maastoja, Merkki ui tomerasti pikkupätkiä (välillä jopa räpiköimättä!), oli hyvät picknic-eväät ja jälki oli oikeasti hieno. :)
Muuten juhannus meni kotona maatessa, vähän retkeiltiin & syötiin hyvin. Ja nukuttiin koko porukka kun tukit ihan hävyttömän pitkään. Kiva miniloma siis. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti