Eilen jälki nro 19 kuivassa mäntymetsässä Heinäjärven polkua vastapäätä. Pituutta oli lähemmäs 500 askelta, muutamia nameja lähinnä kulmien jälkeen, 6 keppiä, vanheni n. tunnin, kun oltiin uimassa. En tiedä kuvittelinko, mutta mun mielestä kettu katseli tieltä jäljen tekemistä. :) Muisti pätkii ihan kamalasti tämän kanssa... :/ Mutta ihan hyvin meni, pysäytin kepeille niin sitten ilmaisi (se siis ihan selvästi noteeraa kepin, mutta sitten jatkaisi usein matkaa). Jossain kohtaa taisi tulla vähän siksakkia, mutta pysyttiin jäljellä ok. Loppupätkä mentiin ekaa kertaa pitkällä liinalla (meidän liina on siis ehkä max. 5 m).
Tänään sitten synttärijälki nro 20 taimiksen takana nuotiopaikalla, taas kuivaa männikköä. Tällä kertaa pituutta ehkä 350 askelta, ei yhtään namia, 4 keppiä, muutama kunnon kulma ja yksi aika tiukka u-käännös, vanheni n. 2 h. Käytiin siis aika pitkä metsälenkki Lumin & co:n kanssa ja oli aika lämmintäkin, joten ylimääräiset oli juostu pois jäljelle tullessa. Liekö tuosta johtuen sitten tosi kivan rauhallista ja suht tarkkaakin työtä. Päästiin suurin osa matkasta löysällä liinalla sellaista sopivaa kävelyvauhtia, wau! Kepeistä ehkä 3 ilmaisi ihan itse (ts. liina oli löysällä). Mahtavaa! :) Palkkana oli broiskun filesuikaleita (voissa paistettuna...), jotka nekin näytti maistuvan. ;)
On se sitten vaan taitava jälkimudi! <3
Kotona ollaan nyt pari kertaa taas naksuteltu keppejä, pitäis muistaa (viitsiä...) jatkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti