Ennen lähtöä piti tehdä eläinkokeita J:n kanssa ja murisihan Merkki sillekin. Huoh. Paha juttu oli kyykyssä oleminen, ojennettu käsi ja kohti katsominen (ei tuijottaminen, vaan naama Merkkiin päin). Seisominen ja pois katsominen ei häiritse. Tuli vähän kiire, joten pitää jatkaa ajatuksella myöhemmin.
Varsinaisissa tokotreeneissä oli P:n koulutusvuorolla aiheena kisat. Tuohan on virallisesti kisaavien ryhmä, joten ihan loogista kokeilla tätäkin joskus. :D
- Merkki luonnollisesti ei suorittanut kehäänmenotarkastusta (seuruutin vaan ohi "tuomarista") eikä luoksepäästävyyttä (tuomari kätteli mut). Vähän silmät pyöri, mutta muuten ok.
- Paikkamakuu kisanomaisesti. Maahanmenossa taisi olla jotain hässäkkää, mutta en muista mitä. Oltiin reunimmaisena, sitten Lumi ja sen takana sheltti. Sheltti haukkui koko 2 min oikein kunnolla. Merkkiä selväsi häiritsi, joten koitin sille ilmehtiä ohjeita... En siis puhunut ääneen, mutta koitin kovasti hymyillä, kun makasi rauhassa ja piti kontaktia. Ja kurtistella kulmia, kun pää alkoi pyöriä. :D Mutta pysyi kuin pysyikin maassa. Perusasentoon nousua en muista. Mutta ei lähtenyt, eikä metelöinyt! :)
- Paikkamakuun jälkeen tauolle ja sitten sai omalle vuorolle valita 2 liikettä, mitkä onnistuu (oletettavasti) kisamaisesti.
- Seuraaminen oli just sellaista, minkä takia ei ole ollut kisoihin hinkua... 90 % ajasta seuras ehkä ihan suht asiallisesti alokasluokkaa ajatellen, mutta ajatukset oli ihan muualla. Asenteesta ja vireestä ei kannata puhuakaan. Musta tuntui koko ajan, että Merkki ei pysy mukana vaan hyytyy. Kyllä se kuitenkin mukana pompotti, mutta vähän sellaista ärsyttävää matkalaukkumeininkiä... :/ Kontaktikin pätki välillä. Kerran irtosi ihan kunnolla, kun piti tsiigata muiden tekemistä (tähän varmaan ylimääräinen käsky), ainakin yksi tai kaksi perusasentoa ihan törkeästi mun taakse vinossa (ennakoi vasemmalle käännöstä?), karmee täyskäännös jne. Ja ohjaaja opettelee a) kävelemään suoraan ja b) kääntymään.
- Liikkeestä maahan: Valmistelevassa seuraamisessa taas tuntui, että Merkki ei ole mukana yhtään. Ei se pahasti jätättänyt, mutta oli jotenkin tosi hajamielinen. Tästä sitten iski mulle epävarmuus ja piti antaa ihan järkky vartaloapu & katsoa vielä perään, että menikö maahan... Loppuosa kai hyvin.
Että ei tarvitse kisata ihan just, vaikka luoksepäästävyys jollain ihmeellä saatais fiksattuakin. En tykkää yhtään, kun en vaan saa virettä kohdalleen... :( Ja jos vire ei ole kohdallaan, niin tekeminen ei ole kivaa. Vaikka ei isoja liikevirheitä tulisikaan, niin tuntuu tahmaiselta. Ennemmin jotain tekniikkaongelmia, kun kateissa oleva vire.
Omaa vuoroa odotellessa kuitenkin temppuili ihan asiallisesti ja leikkikin. :) Että ei nyt mitenkään katastrofaalisen huonot treenit kuitenkaan. Ehkä me tästä vielä jatketaan... ;) I:n kanssa kehiteltiin ajomatkalla, miten hämätään Merkkiä luoksepäästävyystreeneissä, jännä nähä koska päästään kokeilemaan. :D
4 kommenttia:
Siis mä oon niin varma ku näkemättä voi olla, että se on vaan keksinyt ton kaavan luoksepäästävyyteen ja murraa ihan tavan vuoksi. Eikä se ole kivaa koirallekaan! Kertarytinä että nyt se pää kiinni, mutta kuka sulle sen osaa näyttää...?
Ihan varmasti oon kämmännyt jossain vaiheessa ja on oppinut murraamaan. Mutta tuohon kertarytinään en oikein siltikään usko. Merkkiä ahdistaa ihan oikeesti ja kieltämällä ahdistus ei yhtään vähene. :( Mutta eiköhän me joskus törmäillä, niin pääset näkemään ihan livenä.
Mutta kyllä siihen ahdistukseenkin auttaa se, kun ohjaaja on tyynen rauhallinen ja jämäkkä ja kertoo kädestä pitäen että nyt me tehdään näin ja sä jäät kyllä henkiin ja pääs kiinni nyt. Ei epävarma koira tartte loputonta ymmärrystä ja tukea ja pelleilyä, vaan se nimenomaan tarttee selvät säännöt ja tiukan kurin, jotta se voi huokaista helpotuksesta ja antaa vastuun jollekin muulle.
Ja jos ei ennen nähdä, niin pyydä viimeistään luonnetestissä Terhiä tai Iitua näyttämään mitä sille tehdään :)
Lähetä kommentti