sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Venyy, vanuu, punnertaa...

Merkki oli siis taas jumppatunnilla ja kivaa oli. :) 

Vähän mörrimöykyn kesytystäkin mahtui mukaan, kun teki Minnan kanssa kahdestaan punnerruksia. Minnahan ei siis saa koskea Merkkiin (varsinkaan, jos Merkki on mun kanssa). Mutta temput onnistuu niin, että Minnalla on namit ja mää oon vähän kauempana. :) Sekin oli Merkin mielestä ensin outoa, kun porukka tuli ihan Merkin oman häkin viereen ja piti kiivetä agipöydälle esiintymään... ;) Ensin siis pälyili ympärilleen ja hyytyili, kun ihmiset oli ihan lähellä katselemassa, mutta teki lopulta ihan hyvin ja rentona. 

Kehuja saatiin siitä, että koira liikkuu tasapainoisesti eikä vaikuta toispuoleiselta. Myös maassamakuuasento (onko toi sana??) on parantunut ainakin takapään osalta. Etupääkin ehkä vähän parempi, jopa saanut vähän lihaksia?

Tehtiin siis:
  • Maassa oloa. Pitää katsoa, ettei jää kasaan, takavarpaat ei harota ja etupääkin pitäisi olla kasassa. Huh. Saatiin kuitenkin ihan ok onnistumaan, eniten töitä vaatii etupää. Parhaiten menee maahan, kun pysäytän ensin (kunhan pysähtyy jalat tasan jne.) ja käsken siitä maahan. Sivulla ollessa menee helposti kieroon ja jos hetsaa vauhtia, on usein kasassa. Selvästi kuitenkin on rankkaa opetella uutta asentoa, pitää aloittaa jostain 30 sek ja pidentää sitä.
  • Punnerruksia. Tää vois olla hyvä etupäätä ajatellen. Merkki siis makaamaan ja siitä namilla houkuttelua niin, että kyynärpäät nousee ilmaan. Raskasta tämäkin näytti olevan, joten pitää tehdä lyhyissä pätkissä.
  • Peruutuksia ja erilaisia kieputteluja. Pitää seurata, että onnistuu molemmat suunnat yhtä hyvin. Peruutuskin menee aina välillä vinoon, pitää koittaa korjailla.
  • Selän venytystä. Onnistui nyt parhaiten, kun takajalat pienellä korokkeella.

Varmaan oli jotain muutakin... Ainakin "pohkeenväistö" oikealle ei tahdo onnistua. Skeittaamista kokeiltiin ja se näytti ihan jo oikealta meiningiltä. :) Hallissa oli meidän lisäksi 3 muuta koiraa, mutta Merkki keskittyi hyvin ja leikkikin kivasti suolistetulla plussapallerolla. Matto kyllä haisi taas hyvältä. Kun noukki namin maasta, nenä juuttui ihan väkisin sinne... Hmph. Mutta ehdottomasti hyvät treenit. :)

Tän päivän hienot suunnitelmat meni päin pyllyä, koska a) työt ja b) auton rengas rikki. Se siitä jäljestä ja esineruudusta. :/ Ja huomenna työreissuun, joten Merkki saa kyllästyä kotona J:n kanssa perjantaihin asti.

perjantai 19. lokakuuta 2012

Sisätreenejä

Sitten maanantain ei olla kyllä saatu aikaiseksi mitään rakentavaa. Töissäkin niin kiire, ettei meinaa kotiin ehtiä... Kun lisätään vielä ainainen (tuntuu siltä ainakin) vesisade ja aikaisin tuleva pimeä, niin liikuntakin vähän kiikunkaakun. :/

Pikkuesineen etsintää ollaan vähän naksuteltu sisällä, tietää jo mitä ollaan tekemässä. :) Nyt pitäis vaan jostain tarkistaa, miten se esine pitäisi oikeasti ilmaista. Nyt Merkki tökkää esinettä (kolikko) nenällä ja saa naksun. Jos naksua ei ala kuulua, koittaa ottaa suuhun. Jos lähden liikkumaan lähemmäksi, niin tietysti katsoo mua. Osaa kyllä sitten näyttää uudestaan, kun pääsen lähelle. Epäilen, että tää ei ole ihan virallinen tapa. ;) Tuskin me sitä virallista tapaa ikinä tarvitaan, mutta olis kiva ihan kouluttamisen vuoksi kokeilla.

Pari kertaa ollaan tehty kaukojumppaa "alustan" avulla. Nyt kotona siis niin, että takajalat pitää pysyä kynnyksen päällä. Tämän alkaa pikkuhiljaa tajuta, mutta vähän takajalat vielä tepsuttaa. :) Seuraavaksi täytyis ehkä keksiä pienempi alusta, missä ei mahdu steppailemaan. Tänään oli takapalkka pitkästä aikaa. Nythän se lähinnä sotkee kuvioita, mutta eiköhän se tästä. Ja itse oon siis tietysti vielä ihan lähellä.

Varsinainen älynväläys oli tänään opetella kiertämään ruokapöytä. Hauskaa meillä kuitenkin oli. :D Vasen (myötäpäivään) oli taas tosi paljon vaikeampi, mutta saatiin kyllä onnistumaankin.

Perusasentojumppaa ollaan tehty kans. Mun pitää oikaista itteni! Hienoinen ongelma vaan on se, että jos mää seison ihan oikeasti suorassa ja M on oikealla paikalla, mää en näe sitä yhtään. Ja sitten taas on aavistuksen vaikea tietää, koska palkkaa... Ja selvästi Merkin kuviot menee vähän sekaisin, kun on tottunut mun könöttämiseen. Shit! Noin muuten on kyllä tehnyt tosi hyvää työtä, oikealle käännöksetkin alkaa olla jonkinlaiset ja askeleet vasemmalle hahmottua. Peruutus lähtee vielä helposti vinoon.

Maahanmenoja ollaan kans koitettu nopeuttaa, mutta tässä ei oikein vielä edistystä. Tai tietyissä tilanteissa on ihan ok (mun mittapuun mukaan), mutta joskus hidas. Sekä tässä että seisomaan pysähdyksissä näkyy se, että M ei kummassakaan tee sellaista varsinaista "lukkojarrutusta". Rupeaa tekemään kyllä heti, kun käsky tulee, mutta tekee sillain "siististi" -> hitaasti. Ei varsinaisesti hiippaile kuitenkaan. Tarvis avustajan tai sitten hyvän takapalkan. Tai jotain muuta.

Että sellainen laiskamatoviikko, Merkki on taas virtaa piukassa. Mutta jospa viikonloppuna paremmalla onnella? Ainakin me mennään taas jumppamaan ja jospa sunnuntaillekin jonkun treenin sais aikaiseksi. :) Jos vedenpaisumus ei iske ennen sitä, tänä aamuna kastuttiin taas läpimäräksi... Rasmusta ei kiinnosta pätkääkään, sitä saa vetämällä vetää perässä, kunnes pissalenkillä saavutetaan se kaukaisin paikka. Sieltä kyllä kipittelee häntä sojossa kotiin. :D Pakkohan se on mukaan silti raahata tarpeilleen, kun omaan pihaan ei voi tehdä ja ruokkikselle asti pitäis kuitenkin pidätellä.

tiistai 16. lokakuuta 2012

Vedenpaisumus

Mistä tota vettä riittää? Tänäänkin taas kaatamalla melkein aamusta iltaan ja nyt kuuluu tuulevan ihan riittävästi. Tänään siis vaan pikainen metsäreissu ja pikatreeni kaupan pihalla. Pimeästä ja kaatosateesta johtuen ei kylläkään kovin ihmeellisiä häiriöitä ollu, muutama onneton teini pyöräilemässä. :D

Yllättävän kivasti lähti mukaan muuten, mutta ensin piti nuuhkia mun housunpuntti, kun kävin kaverilta hakemassa hirvenluita ja moikkasin sen koiraa. :) Kunhan tästä selvittiin, niin kivaa seuraamista, pari luoksetuloa (ekassa vino perusasento lopuksi), maahanmenoja hetsaamalla (pari ihan näppärääkin) ja vähän leikkiä. Tosi hyvin siis. :)

Jos nyt kävis hakemassa niitä luita, niin olis raukkaparoilla edes jotain näpertämistä. Kunnollinen raaka luu muuten voisi toimia Merkin megapalkkana, mutta on vähän epäkäytännöllinen... Ainakin täällä sisällä aiheuttaa täpinää ja vinkumista esim. seuraamisessa ja paikkamakuussa. ;) Mutta nyt on muovipussillinen treenimateriaalia.

Ja apinalauma sai eilen matolääkkeet, laitetaan sekin tänne niin muistaa joskus.

maanantai 15. lokakuuta 2012

Voihan luoksepäästävyys!

Ei sillä, että me muutenkaan ikinä kokeisiin asti päästäisiin, mutta alkaa ihan tosissaan vituttaa tuo luoksepäästävyys. :S Tänään tokoryhmässä oli käynyt kato ja me oltiin Merkin kanssa kuokkimassa siellä (meille siis uusi kouluttaja). 

Aloitettiin luoksepäästävyydellä ja pyysin, ettei koske Merkkiin. Muutaman kerran kävi pyörimässä ihan lähellä -> ok. Sitten yksi kerta niin, että ihan vähän silitti kaulasta -> ok. Tässä vaiheessa siis hienosti, hyvä Merkki! :) Mutta sitten... Kouluttaja tuumasi, että hyvinhän tuo meni ja juteltiin jotain. Sitten en tajunnut ajoissa ja kouluttaja kyykistyi  juttelemaan Merkille & ojensi kätensä haisteltavaksi, murinahan siitä tietysti tuli... Perse! Sitten odoteltiin ja odoteltiin... Merkki kävi ottamassa pari namia nätisti, ehti murista taas jne. Kun hiljeni, niin lopetettiin siihen. 

Voi ristus, että mun pitää olla tyhmä! Jotenkin tuntuu, että tää on taas pahentunut ihan huomattavasti. Voiko tää olla taas joku kausi, vai treenataanko me niin pieleen, että homma vaan pahenee? Kiellänkö mää nyt siltä kaikki vieraiden ihmisten moikkailut, kun tuntuu olevan ihan arpapeliä, kenet moikkaa siististi ja kenelle murisee? Aikaisemmin ei kyllä murissut sellaisille ihmisille, jotka Merkki itse muuten vaan kävi moikkaamassa. Tämän päiväisessä voi tietysti olla se, että kouluttaja oli jo muuttunut epäilyttäväksi, kun tehtiin sitä luoksepäästävyyttä ensin. Ja Merkillähän on norsun muisti, joten myöhemminkin piti kouluttajaa mulkoilla, jos tuli liian lähelle...

Seuraavana paikkamakuu. Täysi matka, lyhyempi aika, jättö ja loppu kokeenomaisesti. Ei haistellut eikä kai piipannutkaan (välillä kyllä aika älämölö, joten en vanno). Ei reagoinut "liikkurin" käskyihin ja lopussa ei ennakoinut. Oli vielä ihan rennon ja tarkkaavaisen oloinen. Hyvä Merkki. :)

Lopuksi saatiin kehuja meidän perusasentotreenistä. Tulee hyvin oikealle paikalle ja tekee pienet korjaukset hyvin. Treenattavia: mun pitää suoristaa itteni, oikealle käännöksiä paikallaan + askeleita vasemmalle. Nää oli kyllä tiedossa (etenkin mun könöttäminen on tosi tyhmää), joten treeniä vaan.

Väliajoilla humppailtiin jotain omia temppuja, välillä jopa ihan kivalla ilmeellä. Se varsinainen Asenne on vielä hukassa, mutta nyt ei sentään ihan toivottomalta tuntunut. Meitä oli vaan 3-4 siinä samassa hallinpuolikkaassa, missä arkitokossa on reilu 10 koiraa. Tästä johtuen varmasti paljon rennompaa menoa ja pari ihan minipätkää leikkiäkin. :)

Lopuksi piipahdettiin hetki arkitokopuolella ja tehtiin kontaktitreeniä. Että se on vaikeeta! Varsinkaan kontaktikävely ei onnistu sitten millään tuolla tungoksessa. Ja sekin, kun ollaan paikallaan ja muut pujottelee ohi, saa vähintäänkin silmät muljahtelemaan... Merkki tekee kaikenlisäksi sellaisia pikavilkuiluja, että jos koitan kieltää, niin on jo ehtinyt kääntää katseen takaisin. JOS olis joku megahyvä ruokapalkka, niin vois naksutella. Mut kun ei oo, niin Merkin mielestä on vähintään yhtä palkitsevaa vilkuilla niitä muita kuin tapittaa mua. Liian vaikea paikka siis, mutta ei me oikein voida siellä hallin ulkopuolella näitä treenata... ;)

Kokonaisuutena siis ehdottomasti paras reissu tähän mennessä, mutta noi murraukset ottaa niin päähän. Enkö mää ikinä opi?!? Jotain katumusharjoituksia pari päivää...

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

No nyt!

Olipas kiva jälki pitkästä aikaa. :) Päätin, että rohkea rotan syö, ja tehtiin suunnilleen alo-jälki: pituutta n. 500 m, 6 keppiä, muutama kulma, en merkannut ollenkaan, vanheni n. puolitoista tuntia. Helppo pohja (Rekilässä) ja kostea, tuuleton keli.

Jana meni jokseenkin huonosti, meni vähän vinoon ja lähti sen takia takajäljelle (ei siis tullut jäljelle 90' kulmassa, vaan kaarsi sinne taaksepäin). Olin kutsumassa takaisin ja ottamassa uusiksi, mutta sit käänsi itse oikeaan suuntaan.

Jäljestys meni hyvin, kun itse sain skarpattua hyvin. Eli mitään häröilyjä ei vaan sallita! Nyt ei kiihdytellyt (en päästänyt) ja muutenkin heti liinasta jarrua, jos alkaa siksakata tai nostaa nenää ylös. Muutamia kertoja pysäytin, mutta hyvin ymmärsi yskän ja laittoin nenän alas ja tarkensi kunnolla.

Kepit meni siis muuten hienosti, mutta nro 5 tien ylityksen jälkeen jäi nostamatta. Kun en ollut merkannut mitään, niin en pystynyt puuttumaan. Ja vaikka kuinka mietin, niin en kyllä huomannut, että olisi mitenkään merkannut. Mutta ottaen huomioon meidän säätämisen keppien kanssa, 5/6 on kyllä jo tosi hyvin (kun en voinut auttaa mitenkään). Ilmaisutkin ihan ok. Ei se mitenkään lätsähdä maahan, mutta nyt sentäs pysähtyi itse tarkentamaan eikä yrittänyt jatkaa matkaa. 

Kepeistä palkkasin vaan nopeasti taskusta niillä herkkunappuloilla (RC:n jotain "for small fuzzy dogs" :D), joten ei tullut pitkiä katkoksia jäljestykseen. Toimiskohan tää jatkossakin? Loppupalkkana taskusta purkki niitä samoja nappuloita höystettynä kananrasvalla, nam. :D Jopa Merkki vaikutti tosi tyytyväiseltä. :) Aikaa meni koko touhuun n. 13 min, eli yllättävän hyvin ehdittiin. 

Meni melkein niin hyvin, että tekis mieli päättää jälkikausi tähän. Mutta eiköhän me ens viikonloppuna kokeilla, oliko tää joku onnenkantamoinen...

Loppuviikko ollaan melkolailla koomailtu vaan. Torstaista ei mitään mielikuvaa? Perjantaina meni töissä iltaan asti, joten vaan pieni remmilenkki. Eilenkään ei ollut inspistä lenkkeilyä kummempaan, vaikka olis pitänyt. Alkaa vissiin jo nyt painaa syksy päälle... :S

Tänään lenkille lähtiessä ihan vaan pikkupätkiä seuraamista, vire oli tosi kohdillaan. :) Nyt alkaa tulla vasemmalle kääntymisissä (ja varsinkin täyskäännöksissä) pomppuja, mutta en jaksa huolestua. Jos vire on yhtään matalampi (taatusti lässähtää, jos joskus päästään kisoihin), niin ei pompota. 

Jossain välissä oon tehnyt luoksetulon maahanmenoja ihan vaan vapaamuotoisesti ja ne on hitaita. :/ Nyt sitten vähän hetsailtiin ja saatiin asennetta paremmaksi. En tehnyt liikkeessä, täytyy saada ensin muuten kuntoon. Pentuna pelailtiin lelulla ja siinä lomassa maahanmenoja. Nyt se on vaan jäänyt ja maahanmenot hidastuneet. Dumma mig! Tai kyllä liikkeestä maahan on ihan asiallinen (kai?), mutta ei osaa yleistää kunnolla. Satuin sitäpaitsi juutuupista näkemään tosi makeat pysäytykset, tahtoo osata samanlaiset! Meidän treenattavien lista alkaa olla aikamoinen...

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Tokottelua

Vääntäydyin koulun kentälle treenaamaan (toko). :O Viereisellä hiekkakentällä oli muutama koira treenaamassa, joten me puuhasteltiin nurtsilla. Mielummin Merkin kanssa yleensä meen hiekalle, kun nurtsilla "joskus" hajut vetää ihan vastustamattomasti puoleensa... Mutta nyt oli aika inhimillistä, välillä joutui huomauttamaan, mutta ei ihan totaalijumitusta kuitenkaan. Keskittyminen ei edelleenkään (tuskin koskaan Merkin kanssa) ollut 100 %, mutta teki kuitenkin suurimmaksi osaksi ihan reippaalla asenteella. Ei pahoja laamailuja. Jopa leikki ihan mukavasti. :)
  • Liikkeestä maahan tökkii nyt jostain syystä. :( Nimenomaan kokonaisena liikkeenä, peruuttelemalla ja muuten pelaamalla onnistuu ok. Tämä siis myös kunnon treeniin. Pitäis miettiä, miten ja milloin sanon käskyn jne., kun epäilen vian olevan omassa käytöksessä (taas). Saatiin sitten kuitenkin ihan kelvollisiakin pari, joten lopetettiin. Tässä on ahterista se, että hinkkaamalla saa maahanmenot onnistumaan, mutta valmistelevan seuraamisen huonoksi... Ja ongelmat nimenomaan liittyy tuohon kokonaiseen liikkeeseen.
  • Aluksi seuraamisessa putoili kontakti, kun piti kaikkea liikennettä kuikuilla... :/ Huomauttelin hihnasta nyppäämällä, mutta jotenkin tuntuu vaan, että se ei pysty. Heti kun pää kääntyy, niin Merkistä näkee että "o-ou, ei olis pitäny". :( Suostui sitten kuitenkin leikkimään, joten lelulla paljon parempi. Vire täytyy olla tosi korkealla (ja palkka näkösällä), että pystyy jättää yhtään isommat häiriöt huomiotta. Mua sitten syö ihan sikana kontaktin katkeilu. Alokkaassa tosin tuntuu katkeilevan useimmilta koirilta, mutku mää haluan että M keskittyy alusta alkaen kunnolla. Tuo ympäristön tsekkailu on Merkille niin iso ja tärkeä juttu, että siitä tulee ihan taatusti tapa (on jo, kun huonoja treenejä) mitä on vaikea / mahdoton kitkeä. JOS saisi edes treeneissä pelittämään, koe on Merkille taatusti paljon vaikeampi... Mutta saatiin sitten lelun kanssa (kainalossa, vas. ja oik. kädessä) ihan hyviäkin, pitäis jotenkin osata häivyttää lelu niin, että kontakti pysyy silti. Ilman häiriöitä onnistuu, mutta on ihan älyttömän vaikea arvioida mikä häiriö on niin pieni, että vielä onnistuis hyvin.
  • Kiertämistä ja siitä seisomisia. Tässä rupesi jo vähän vauhti hyytymään, mutta sain kuitenkin laukalla menemään. Luoksetulossa (siis kun pysäytellään) en tuolle edes halua kiitolaukkaa, en osaa opettaa siitä riittävän nopeaa pysähdystä. Hyviä stoppeja tuli kuitenkin. :) Aluksi heitin lelun pari kertaa yli, minkä jälkeen pari tosi täpäkkää pysähdystä. Välimatkaa pitäisi kasvattaa, mutta siihen tarvis apparin heittäjäksi. J ei mitenkään liian innokkaasti osallistu meidän treeneihin, jotain motivointikeinoa pitäis keksiä... 
  • Paikallamakuu muuten hyvä (2 min, täysi matka), mutta puolessa välissä kellahti lonkalle. Lisää jumppaa siis, että lihakset vahvistuu. Korjaaminen pitää myös opettaa, kun nyt menee ihan säätämiseksi aina. Ei kuitenkaan piipannut tai haistellut ja kontaktikin pysyi muhun paria pikkuvilkaisua lukuun ottamatta. :)
  • Leikki siis nurtsilla hyvin, kun oltiin vähän kauempana muista. Taisi jopa lähteä kuolleelle lelulle ihan hyvin. :) Ollaan kyllä taas ihan hävettävän vähän treenattu tätä, Vapulle luvattiin tehdä joka päivä pikkupätkä... *nolo*
  • Sitten vähän aikaa käppäilyä ja hiekkakentälle muiden mukaan. Tai no, kentän toiseen päähän, että saatiin vähän hajurakoa. ;) Ensin ihan vaan temppuilua, onnistui hyvin eikä juuri kytännyt muita. Sitten hyvä seuraamispätkä ja vähän leikkiä. Leikki tosi nihkeästi, kun piti taas ruveta kyttäämään (kentälle tuli uus koira)... Meinasi mennä räksyttämiseksi, mutta lopulta sain kiusattua sen verran, että nappasi leluun kiinni ja kiskoi -> kiireesti lopetus tähän.


Ihan ok treeni kaiken kaikkiaan, pitäis jaksaa ruveta taas käymään enemmän kentällä. Vaiks halliin joutuu kuitenkin kohta pakon edessä, joten siellä saa sentäs häiriötreeniäkin säännöllisesti.

tiistai 9. lokakuuta 2012

Vaihteeksi ihmisten ilmoille

Maanantain arkitokot käytiin taas tauon jälkeen pyörähtämässä ja jotain pientä edistystäkin oli ilmassa. :) Aika paljon paukkuja menee edelleen haisteluun (voihan arse!) ja muiden kuikuiluun / jumitukseen, mutta nyt oli ehkä enemmän hyviä pätkiä välissä. Ja murrauksia tuli vaan aika pienesti yhdelle, jonka rikoksena oli kai mennä liian lähelle Merkin treenikassia ja toiselle, joka muuten vaan oli epäilyttävä ja tuijotti. :D

Alussa tehtiin luoksepäästävyys, jossa pieni mur, kun kouluttaja tuli lopulta ihan liki seisomaan. Mur oli joko koutsille tai sitten vieressä haukkuneelle koiralle. Hiljeni kuitenkin itse ja otti kontaktin. Loppuajasta sitten vielä uusiksi, nyt oli jo hiljaa, vaikka kouluttaja tuli taas ihan viereen. Silmät kyllä pyörii villisti, kun ei vaan pysty pitämään katsekontaktia... Paranee tää kuitenkin (kai? toivottavasti?) jatkuvasti. Ja kumpi on tollaselle pöntölle helpompi: tuijottaa vaan ja ainoastaan mua vai antaa katsoa mitä se lähestyvä pahis tekee?

Noin muuten edelleen ahdistaa olla vieraiden koirien ympäröimänä, mutta on se helpottanut. Nyt teki ihan kivoja minipätkiä seuraamista ringin keskellä. Nami oli kyllä vas. kädessä apuna, mutta silti Merkiltä ihan hyvin. Lisäks tehtiin jotain temppuja (näissä on rennompi), jääviä (hyviä, kun on vire kohdillaan) ja lopuksi hyvä paikkamakuu lyhyeltä matkalta (ei mennyt lonkalle, ei piipannut eikä haistellut :)). 

Merkki yleensä rentoutuu hyvin, kun pääsee vähän reippaammin liikkumaan ja humputtelemaan. Hallissa on vaan niin ahdasta, ettei kovin hyvin onnistu. :s Kun kuitenkaan hömpötelläkään ei voi liian lähellä toisia. Jatketaan siis harjoituksia, ehkä joskus me voidaan ihan tehdä hommiakin tuolla. :)

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Sunnuntaitokot

Taas kerran lenkille lähtiessä ihan ylhäisessä yksinäisyydessä mahtavat hyvänmielen tokotreenit. :)

Pitkästä aikaa ruutua:
  • Aluksi vähän naksuttelua alustalle. Hyvin toimi, alkaa jo varastaa ennen käskyä.
  • Sitten vähän lisää matkaa ja palkaksi kangasfrisbee. Ekalla vissiin vähän haki paikkaa, mutta muuten hienosti. Ja frisbee oli kiva, rallatti ympäriinsä, mutta palautti kun mulla oli toinen samanlainen. ;) Muutama toisto tätä jostain 10-15 m matkalta. 
  • Pari kertaa jäi ilman palkkaa (kehuin silti vähän, ettei hyydy), kun meni merkin kautta ja kerran ravilla (kun karkasi ennen käskyä, eikä ollut varma mitä tekee). Ei kuitenkaan ottanut nokkiinsa, vaan jatkoi hommia hyvin. :)
  • Viimeistä toistoa varten iso pallo ruutuun ja sille jostain 20 m päästä, hienosti meni!
  • Jatkossa pitää vahvistaa ruudun hakemista katseella (missä ruutu) ja vartaloavut pois lähetyksestä.

Luoksetulon stoppeja:
  • Frisbeet palkaksi molempiin päihin (takapalkka maassa ja toinen mun taskussa).
  • Aluksi jätössä vähän hetsaamista mulla olevalla frisbeellä, tuli ihan hyvin laukalla. Naks ja palkka, kun oli vähän yli puolenvälin.
  • Toinen samanlainen vähemmällä hetsauksella ok.
  • Tähän väliin muistaakseni sitten pysäytys n. puolessa välissä. Ihan valtavan iso vartaloapu ja stoppi vähän venähti siltikin (ei tee sellaista kunnon lukkojarrutusta, vaan "siististi" hidastaa, ei kuitenkaan varsinaisesti hiippaile kohti). Vauhtikin oli normaalia kovempi. Palkkasin kuitenkin, kun on uus asia. Muistaakseni muisti hyvin takapalkan ja lähti sinne.
  • Vielä pari läpijuoksua ja lopuksi yksi pysäytys. Ensin mukamas heitin lelun ja heti perään oikea heitto. Taisi kuitenkin ehtiä pysähtyä, joten oli ihan skarppina.
  • Tarvii vielä paljon treeniä. Pitää tajuta, että luoksetulo laukalla, mutta ei täysiä. Hyvästä etenemisestä sitten palkaksi pysäytys. Ja jättökäsky tarvitaan! Saas nähdä mitä tästä tulee...

Merkin naksuttelua:
  • Mulla on tässä jotenkin itsellä ajatus hukassa. Pitää kehittää systeemi... 
  • En oikein tiedä haluanko käyttää "kierrä" -käskyä. Osaa tän ihan ok, ja lähtee kiertämään hyvin (eikä härki sitä tötsää), mutta sitten pysähdys tulee aina johonkin päin vinoon. Jos kiertää myötäpäivään, niin pysähtyy n. klo 1-2 kohdalle. Jos kiertää vastapäivään, niin pysähdys klo 10-11. Paimennuksen takia osaa jo jotenkin vasen ja oikea, joten periaatteessa vois kierrättää aina niinpäin, että jää "oikeaan suuntaan" vinoon (siis tuolta klo 1-2 olis helppo lähteä vasemmalle jne.). Liian monimutkaista? 
  • Jos vaan naksuttelen merkin taakse menoa, alkaa melkein samantien läpsiä tötsää tassulla, koittaa ottaa suuhun jne. Tää olis tietysti toimiessaan simppeli, koira menee käskystä merkin taakse ja pysähtyy suoraan. Mutta en tiiä saanko mun taidoilla sheipattua kuntoon.
  • Nyt siis vähän testailua ja Merkki teki hyvällä ilmeellä. Lopetin kuitenkin, kun en osannut päättää miten jatkan hommaa.

Mutta olipahan mahtavaa treenata, kun Merkki oli täysillä menossa mukana. :) Leikki tosi mahtavasti, rallasi lelujen kanssa, mutta palautti, kun mulla on vaihtarilelu. Meidän leluarsenaali alkaa olla aika mittava, kun kaikkea pitää olla kaksi. :D Lisää näitä treenejä!

Syyspönötykset

Vihdoin!



Kerrankin siis jotain muuta kuin vesisadetta ja pimeää, joten nappasin kameran mukaan. Ensin herrasväen passikuvat. ;)







Sitten niitä muita pönötyksiä, kun valo ei oikein riittänyt muuhun...






















Ja pakollinen luonto-osasto lopuksi.










Lauantain treenit

Jalka taas teippiin ja menoksi. Tein ensin jäljen vanhenemaan, sitten pieni lenkki, esineruutua ja jäljen ajaminen. Teipit jalasta katosi johonkin (lievästi sanottuna märkää joka paikassa), mutta tassu oli ehjä, kun kotiin päästiin. Joko uskaltais ajatella, että se on oikeasti kunnossa?

Esineruutu tallattiin yhdessä Merkin ja Sentin kanssa. Oli ehkä n. 50 m syvä ja 30 m leveä (oli niin ryteikköistä, etten halunnut Merkkiä vielä juoksuttaa oksakasoissa). Tallaamisen jälkeen molemmat puuhun kiinni ja vein 5 esinettä. Takakulmiin, aika keskelle taakse kiven päälle, keskelle aluetta kuoppaan ja vas. etureunaan. Sentti hakemaan ensin 1 esine, toi oikean takakulman. Sitten Merkki hakemaan 2 esinettä, toi kiven päällä olevan (namipalkka ja kehut) ja etureunan (kananen). Nyt oli vauhtia ja lähti toisellekin esineelle hyvin. Sentti sitten tyhjensi loput. Laitoin vielä Merkin kiinni ja vein oikeaan takakulmaan esineen (ääniapu) --> lähti hyvin, mutta kääntyi vasemmalle ennen takakulmaa. Annoin etsiä ja teki töitä hienosti! Oikeasti etsi reippaasti (eikä haistellut jotain muita hajuja)  varmaan toista minuuttia (mikä  on meille paljon ;)) ja lopulta löysi ilman apuja. Hieno miäs! :) Palautuksetkin tuli hienosti käteen (autoin sanomalla "tuo").

Jälki oli ehkä reilu 500 m laatikko taimiksen takana tien varressa. 5 keppiä + namipurkkia suorilla (namipurkki piiloon sammalen alle ja keppi siihen päälle), maasto oli aika helppoa, 3. suora vähän korkeampaa varvikkoa ja hakkuutähdettä. Ehti vanheta n. 2 h ja ilma oli kostea ja metsässä suht tuuleton. Tokan purkin ja viimeisen kepin olis jättänyt. :x Tokaa haisteli, mutta jatkoi matkaa. Pysäysin ja kysyin "mitä sää teet?" --> palasi takaisin ilmaisemaan. Viimeisellä sama juttu. Kyllä sillä siis idea on, mitä pitäis tehdä, mutta jäljestäminen on vaan edelleen kivempaa. Voihan perse! Muuten ihan siistiä menoa, aikaa meni liki 20 min, mutta kepeillä syötiin hartaudella maksista. ;) Liikaa vauhtia ei kyllä ole, joten pitää olla tarkkana, että homma etenee. Taas jäi johonkin kohtaan haukkailemaan mustikoita ja piti käskeä jatkamaan...

Raps teki myös oman jäljen ja löysi pussillisen kissanruokaa. :D

Tauko tekee välillä hyvää

Edellisen episodin päälle piti käydä pari päivää työreissussa ja sen jälkeen oli ihan kiva taas aloittaa temppuilut Merkin kanssa. :) Aika aneemista on ollut, mutta:
  • Remmilenkit menee ilman tossua. Jei! Kehittelen suunnitelmaa, miten uskaltaisi päästää narusta irti...
  • Lenkin päätteeksi seuraamista melko pimeässä. Tosi kivaa muuten, mutta hidas käynti oli ihan tyystin mahdotonta. Ei me sitä toki olla treenattukaan, mutta jotenkin oletin sen vaan menevän "itsestään". No ei mennyt, vaan Merkin mielestä hidastus tarkoittaa vas. käännöstä --> kiepsauttaa takapään mun jalkojen väliin (kumpikaan ei kompastunut, kiitos kysymästä). Treeniä siis.
  • Sisällä on naksuteltu pikkuesineen (kolikko) ilmaisua. Pikkuhiljaa alkaa nenällä tökkääminen onnistua. Epäilen, että vielä joudutaan ulkona painimaan tassulla kaivamisen kanssa... Sisällä kun turhautuu (ei siis vielä oikein etsi nenällä), niin alkaa noutaa kaikkea irtotavaroita. :D
  • Kai me jotain muutakin ollaan tehty, mutta nyt ei pysty muistamaan...

Torstaina oli meininki kokeilla varovasti irti olemista ilman tossua --> meni ehkä puoli minuuttia, niin seisoi jalka ylhäällä ja vähän ontui... En kuitenkaan nähnyt jalassa mitään (hämärää ja likainen), mutta varuiksi sitten naruun ja takaisin autoon. Kyllä otti päähän! Kun ulkoilusta ei tullut mitään, lähdettiin hallille katsomaan tokokisoja.

Nyt ei taas hallilla vieraiden koirien kanssa jänskättänyt yhtään (oltiin toki vähän sivussa). Teki kivasti temppuja ja leikki jopa pikkupatukalla (kamalasti ei voinu riehua). Rauhassa odottelu sen sijaan oli vähän vaikeeta. Piippailee tylsyyttä ja koittaa kerjätä jotain tekemistä. Mutta kiva, ettei ollut mitään jumituksia tällä kertaa. Ostin jotain nirsoille pikkukoirille tarkoitettuja herkkunappuloita ja ne olikin Merkin mielestä vallan herkullisia. :) Toivotaan, että kelpais jatkossakin. On niin rasvaista tavaraa, että oksat pois...

Tassu oli kuin olikin kunnossa, joten perjantaina sitten uusi yritys. Koitin teipata tassun mahdollisimman hyvin ja kestikin n. 15 min rallittamisen pellolla / metsässä. Yritin parhaani mukaan hillitä menoa, mutta eihän se ihan onnistunut, kun takana on 3 vk lepoa... Tokihan tuo on siis saanut fleksissä olla jne., mutta irti-irti ei.

Koitettiin tehdä vähän eteenpäin luoksetulon pysäytyksiä. Oon siis tehnyt aika paljon niin, että lenkillä pysäyttelen satunnaisesti, kun menee poispäin / tulee kohti. Nyt kun kuvioon lisättiin takapalkka & "virallinen" lähtöasento, ennakoi tietysti pysähdystä. Joten tehtiin lähinnä vaan läpijuoksuja avuilla. Jos vaan kutsun ja odottelen, niin pysähtyy itsekseen. Yhden tällaisen kokeilin ja kun hetken odottelin, niin lähti tulemaan uudestaan ravilla kohti. Kehuin heti, mutta ei muuta palkkaa. Jatketaan nyt tätä sen aikaa, että lakkaa tekemästä pysähdyksiä itsekseen. Kriteerinä on, että laukalla pitää tulla perille asti. Tässä on eri käsky, kun suorassa luoksetulossa. Tule-käskyllä tulee ihan liian kovaa, eikä pysähdys sitten enää toimi.