Jälkiteoriaa

Sitten vielä muita leirillä tulleita jälkijuttuja. Jos joku kuulostaa ihan pähkähullulta, niin vika on kirjoittajassa eikä kouluttajassa! Myös Laura on kirjoitellut samasta leiristä omassa blogissaan

JÄLKILEIRI 21.-22.4.2012 TUUPOVAARA / Keijo Rautanen

Noin yleisesti ottaen ajatuksena on antaa koiran jäljestää itsenäisesti ja oivaltaa asioita. Oikeista ratkaisuista palkitaan ja koitetaan estää väärät. Koiraa ei siis rankaista virheistä.

Jälkimaastot ;)

Ilmaisut & esineet

• Ns. ”esinerauha” on tärkeä! Koira ilmaisee esineen --> ohjaaja menee rauhassa koiran luo --> tutkitaan yhdessä esinettä (esine on se oleellisin ja palkitsemisen arvoinen asia, ei ilmaisu!), on hyvä jos koirakin uudestaan kiinnostuu esineestä --> palkka otetaan rauhassa esille ja annetaan koiralle etujalkojen välistä maasta ts. ”vaihdetaan” esine palkkaan (palkan suunta vaikuttaa aina)
• Jos palkkio tulee liian nopeasti pelkästä ilmaisusta (eikä kepistä), on vaarana että koira lakkaa ilmaisemasta keppejä ollenkaan (ne ei ole tärkeitä, koska ilmaisusta saa palkan) tai tekee valeilmaisuja palkan toivossa / vaikeissa kohdissa
• Rauhallisesti liikkeelle ohjaajan luvalla
• Jos reagoi keppiin / esineeseen edes jotenkin, EI saa päästää ohi ilmaisematta! Jos koira saa jatkaa esineeltä ilman ilmaisua = palkitaan esineen jättämisestä --> jatkossa esineet kiinnostaa vähemmän ja vähemmän
• "Esinerauhan” myötä niistä tulee koiralle mukava lepotauko jäljellä, kuumalla ilmalla voi esim. juottaa tai pitää muuten vaan pienen tauon, jos koira vaikuttaa väsyneeltä.
• Koiralla pitää olla myös ”jälkirauha” eli esineitä / kulmia liian tiuhaan

Kaahailusta

• Tyhjillä askeleilla EI saa kiihdyttää (ohjaajan oltava tarkkana tahdin kanssa!)
• Kerran ohitettuja nameja EI saa palata noukkimaan (ohjaaja astuu namin päälle tarvittaessa) --> jos koira saa kaahata nameista yli ja sitten palkkioksi kääntyä noukkimaan niitä, vahvistetaan kaahailua!
• Kaahailua voi aiheuttaa sekin, että tehdään liian pian vastatuuleen jälkiä (ja sitten päästetään etenemään nenä ylhäällä ja/tai liian kovaa...)
• Jos koira saa rynnätä kepille / loppupalkalle --> taas vahvistetaan kaahaamista, jälki on mentävä nenä maassa viimeiseen askeleeseen asti
• Myös kulmien oikominen = lupa hutiloida ja kaahata
• Ohjaajan liikkuminen koiran mukana on erittäin voimakas vahviste (myös rintamasuunnan muutos, pään kääntäminen jne. vahvisteita) --> oltava tarkkana!
• Tässäkin asiassa saat sitä mitä vahvistat!

Kulmat

• Kulmiin ei nameja, tyhjää muutama askel ennen ja muutama jälkeen (kokonaan namitetulla kulmalla koira ei opi ts. ei välttämättä tajua ollenkaan, että suunta muuttui)
• Kulmissa muistettava kääntyä koiran taakse, muuten kiskoo koiraa sivullepäin --> oikomista (yleensäkin se, että ohjaaja on kohtisuoraa koiran takana tarkoittaa koiralle sitä, että se tekee oikein)
• Ei saa päästää oikomaan --> kaahailua jatkossa
• Alussa mieluiten kulma myötätuuleen (ettei saa hajua etukäteen --> ei oio niin helposti)
• Alussa hyvä laittaa kulman jälkeen muutaman askeleen päähän keppi = palkka selvitetystä kulmasta

Jana

• Aluksi lähetys jäljelle ihan läheltä, niin että tuulee jäljeltä päin
• Alkuun lähestyminen viistosti --> auttaa koiraa oikeaan suuntaan
• Ei namia heti ensimmäiseen askeleeseen (koira oppii vain kääntymään namia kohti), vaan vasta muutamien askeleiden päähän --> palkka tulee vasta, kun koira on tehnyt oikean valinnan
• Päästä korkeintaan pari koiran mittaa takajäljelle, ei enempää ja palkkaa heti (omalla liikkeellä), kun lähtee oikeaan suuntaan
• Metsäjäljellä koira oikeastaan opetetaan vaihtamaan jälki. Useimmiten janan tekijän jälki on vielä koiralle helposti haistettavissa --> menee sitä pitkin ja vaihtaa sitten oikealle jäljelle.
• Takajälki on usein opetettu koiralle! Jopa pään tai rintamasuunnan kääntäminen koiran mukaan voi toimia vahvisteena --> koira saa palkkaa takajäljen valitsemisesta. Koiralle riittää puoli metriä jäljen suunnan analysointiin (vrt. jäljen löytävä metsästyskoira tietää hyvin nopeasti mihin suuntaan lähteä), joten ei tarvitse (eikä kannata) päästää pitkälle takajäljelle. Tarkkana siis taas, mitä vahvistaa!
• Toisaalta pitää huomioida tuuli, voi tuoda jäljen hajun kauempaakin. Toisaalta taas ei pitäisi olla ongelma, jos koira on opetettu ottamaan jäljen haju vain maasta...
• Harjoitus: tee jana lähtemään viistosti tieltä --> voi tehdä monta jäljen nostoharjoitusta niin, että "jana" pitenee pikkuhiljaa; samalla myös jälkeä voi vanhentaa (1. jana 1 h vanhana, 2. jana 2 h vanhana jne.); muista tuulensuunta (myötätuuli vaikeampi, vastatuuli helpompi)

 
Kovalla pinnalla jäljestys

• Opettaa koiraa seuraamaan jäljen tekijän ominaishajua (vrt. metsäjäljellä useimmiten seuraa rikkoutuneen maanpinnan hajua, koska se on voimakkain) --> ei tule metsässäkään ongelmia teiden ja kallioiden ylityksissä jne.
• Kannattaa tehdä ainakin kauden alussa ennen maastoon menoa, muistuttaa koiraa siitä, että kannattaa pysyä tarkkana. Kovalla pinnalla on myös itse helppo katsoa koiran taso (malttaako olla tarkkana myös kulmissa, ilmaiseeko esineet täsmällisesti, onko motivaatiota jäljestää jne.)
• Namit ja esineet kannattaisi olla mahdollisimman näkymättömiä. Toisaalta näkyvämmillä voi opettaa koiralle sen, että näköaistin (tai ilmavainun) avulla ei edetä, vaan maasta löytyvän hajun perusteella.
• Varsinkin kovalla pinnalla koiran on ”tyhjättävä nenänsä” riittävän usein. Kuuluu ohjaajallekin, kun puhaltaa voimakkaasti ilmaa ulos nenästä. Jos vaan nuuskuttelee tasaisesti, sama ilma kiertää nenässä ja koira ”turtuu” hajuun, eikä välttämättä huomaa edes jäljeltä poistumista (kun siis se jäljentekijän haju tuntuu nenässä koko ajan).
• Varsinkin asfaltilla lähdettävä jäljestämään heti jäljen teon jälkeen (kokeneet koirat selviävät muutaman tunnin ikäisistäkin jäljistä, mutta silloin eteneminen tosi hidasta, kun hajua on hyvin vähän)
• Alussa koiraa autetaan nameilla + hajustetulla vedellä (tulppa lavuaariin & pesulle ja vettä suihkupulloon).
• Ensin nameja n. 20 kpl, sitten nami + vesiTIPPA, sitten pelkkää vettä jne.
• Alussa tyhjiä (siis pelkkä vesi) askeleita voi olla esim. max 5. Pääasia, että koira tajuaa olevansa tyhjillä askeleilla ja haistelee ne tarkasti. Palkan (namitettu askel) pitää kuitenkin tulla ennen kuin ehtii alkaa pyöriä tms.
• Tyhjien määrää lisätään vähitellen ja jossain vaiheessa voi vedenkin jättää pois.
• Esineelle isompi ruiskaus vettä, että erottuu jäljeltä. Kokeneet käyttää esineinä esim. kolikoita, avaimia tms. pientä, mikä ei erotu maasta.
• Ennen esineitä ja kulmia muutama askel ilman namia, että koira tarkentaa työskentelyä ja myös huomaa, että jotain erilaista tapahtuu (koira saattaa olla niin kiinni nameissa, ettei tajua suunnanmuutosta)
• Uusillakin kengillä menee vain minuutteja, kun ominaishaju on tullut niistä läpi. Jos haluaa helpottaa koiraa (tai vaihtelua) voi jäljen tehdä sukkasillaan / paljain jaloin, koirat usein reagoivat tähän selvästi verrattuna kengillä tehtyyn jälkeen.
• Alussa annetaan koiralle sen tarvitsema aika eli hitaudesta ei kannata olla huolissaan. Vauhti kasvaa (kaahaamiseen asti...), kun koira saa kokemusta ja varmuutta.
• Asfaltille laitettu vesitippa leviää niin, että varsinkin lämpöisellä ilmalla sen halkaisija on jo n. 5 cm muutamien minuuttien jälkeen.

”Jälkitarha”

• Tehdään vähän samantapainen tallaus alueelle, mitä hakualueellekin (myös jäljen tekijät voi olla tallaamassa mukana, tietysti helpompi jos eivät ole)
• N. 5 min ero tallauksen ja jäljenteon välillä tekee jo jutusta koirille suht helpon. Kokeneella koiralla muutaman kymmenen sekunnin ero on ok (pystyvät selvittämään muutaman askeleen matkalla jäljen kulkusuunnan, joten kyse on vaan oppimisesta)
• Aluksi namitetaan jälkitarhaan tehdyt jäljet, että koira saa palkkaa omalla jäljellä pysymisestä
• Koiran annetaan rauhassa tarkistella harhoja, on vaikeaa aloittelevalle koiralle. Kokenut koira tarkistaa usein harhat vain päätä kääntämällä, kokematon tarvitsee enemmän aikaa & ”tilaa” (ei kuitenkaan kannata päästää koiraa etenemään harhaa kuin n. oman mittansa verran)
• Treenejä voi tehdä kovalla alustalla tai metsässä (esim. hakutreenien jäljeen)

Muuta sekalaista

• Annetaan koiran ratkoa tilanteet itsenäisesti. Estetään väärät ratkaisut (sammuttaminen) ja palkitaan oikeat. Jäljellä eteneminen on voimakas ja usein paras vahviste, ei siis tarvitse kehua tms. Myös kulmien jälkeen tulevat namit, esineet jne. on hyviä vahvisteita.
• Kauden ensimmäinen jälki jää usein koiran mieleen vahvasti (ja ehkä omistajankin?!? ;)) ja leimaa usein koko kautta --> pidä huoli että menee tarkasti ja syvällä nenällä, jälki on motivoiva jne.
• Jos tekee pitkän jäljen --> voi ajaa erimittaisia pätkiä eri-ikäisenä
• Omistaja päättää aina milloin jälki loppuu, koiran voi ottaa pois kesken jäljenkin (kehut, kun jäljestää hyvin, sitten namilla / lelulla pois jäljeltä)
• Normaalisti namikoulutetulla koiralla menee n. 200 m ennen kuin leimautuu jäljen hajuun, ominaishajukoiralla jopa muutama metri riittää
• Kun tekee harhoja, ensin riittävän pitkästi "puhdasta" jälkeä (namit auttaa myös, vrt. "jälkitarha" -treeni), että koira ehtii leimautua jälkeen
• Jos koiralla ei tehdä ikinä kovalla alustalla --> voi oppia jäljestämään vain rikkoutuneen maan hajua --> esim. riistan jäljellä tai muulla harhajäljellä on myös rikkoutunutta maata, joten koira jäljestää periaatteessa ihan oikein, vaikka vaihtaakin jälkeä.
• Jos koira keskeyttää jäljen tuijotellakseen jotain muuta --> käsketään heti hommiin uudestaan
• Jos tulee vaikea paikka ja koira tarkistelee muita hajuja / pyytää apua, annetaan rauhassa ratkoa ongelma / ei missään nimessä auteta. Odotellaan hiljaa paikallaan, että koira ratkaisee ongelman ja jatkaa itse (liinalla estetään lähtemästä kovin kauas jäljestä).
• Myös tuoreella jäljellä, vastatuulessa, ennen loppupalkkaa jne. pääsee eteenpäin vain nenä maassa
• Tuoreella jäljellä esineet eivät juurikaan erotu muun jäljen hajusta --> koiralle vaikea
• Jo 5 min ero eri jälkien iässä (harhat) riittää koiralle hyvin / on suht helppo pysyä oikealla jäljellä
• Paluuperät: ensin vain muutama metri, annetaan koiran selvittää itse (tavallisesti rengastamalla). Jos pidemmissä ei tajua, peruutetaan vähitellen lähemmäs jälkeä (ettei koira saa apuja ihmisen rintamasuunnasta). Opettaa myös ohjaajan tulkitsemaan, milloin koira on hukannut jäljen.
• Talvella voi jäljestää, mutta ei kovalla pakkasella. Ehdoton pakkasraja -15 (koira tekee intensiivistä haistelua --> hajuepiteelit voivat tuhoutua jopa lopullisesti
• Kokeneelle koiralle:
• jäljeltä pois vetäminen: koiran on laitettava hanttiin ts. pidettävä itse huoli jäljestä
• esineeltä lähetys väärään suuntaan, koiran on taas ”vastustettava” ja mentävä jälkeä pitkin
• rinnakkain menevien ja risteävien jälkien harjoittelu (mitä jyrkemmin risteävät, sen helpompi)Jäljellä ohjaaja määrää aina vauhdin, koira suunnan! Useimmiten kannattaa vain rauhassa jarruttaa.
• Kokeneelle / suht kovalle koiralle voi antaa pienen hihnapakotteen, mutta yleensä sille ei ole tarvetta. Oltava kuitenkin varovainen, ettei koira luule, että jäljestämisestä rankaistaan. Jäljellä edetään aina maavainuisesti ja tarkasti, muuten ei pääse eteenpäin!
• Pienet koirat usein jäljestää vain toisen puolen askeleita tai sitten askeleiden välissä ja tämä on ihan ok. Muuten joutuisivat kiemurtamaan hassusti askeleelta toiselle.
• Koira kannattaisi kuljettaa jäljelle suht puhdasta aluetta pitkin tai pitää ainakin huoli, ettei se jäljestä. Saattaa etenkin tallatulla alueella napata jo jonkun jäljen ja kiinnittyä siihen --> varsinaisen jäljen alku hankalaa ja voi helpommin pyrkiä vaihtamaan jälkeä varsinkin alussa.
• Jälkiliina olisi hyvä laittaa tulemaan koiran alta (selän päältä / kyljeltä tuleva liina vetää koiraa pois jäljeltä), mutta huolehdittava ettei se häiritse koiraa. Pienellä koiralla on kuljettava niin kumarassa, että liina tulee suoraan.
• Koiralle voi antaa jäljentekijän hajun (kovalla pinnalla jäljestettäessä) ennen jälkeä: Laitetaan jäljen tekijän hajuinen esine esim. pussiin ja annetaan koiran haistaa sitä. Usein koira luonnostaan tulee tutkimaan pussin, mutta sen voi laittaa koiran nenän eteen tai opettaa koira laittamaan nenänsä pussiin. Hommaa voi jatkaa niinkin, että ominaishajun antamisen jälkeen koiran pitää itse valita oikea jälki.
• Lämpöiseen keliin sopeutuminen voi viedä kauankin (jopa juhannukseen), joten ei kannata vaatia koiralta liikaa.

Kaikenkaikkiaan oli kyllä ihan mahtava leiri, vaikka lumi esti maastoon pääsemisen. :) Eipä tällaisia treenejä olisi arvannut omin päin aloittaa. Majoitus saatiin lopulta toimimaan, evästä oli riittävästi ;) ja seura oli hyvää, joten eipä sitä paljoa muuta tarvitse. Keijo on kouluttajana aivan loistava, tietoa on aivan käsittämättömät määrät ja suhtautuminen koiriin todella mukava. Ohjaajia muistaa myös kehua tasaisin välein. ;) Toisaalta aiheellista kritiikkiäkin tulee, että on mahdollista kehittyä. Asiaa tuli niin paljon, että kaikkea ei millään muista. Ja treenimotivaatio nousi myös melkoisesti. Toivottavasti päästään taas joskus uudestaan!