Toisetkin treenit

Mikäs meidän treenatessa, kun on hyvää seuraa ja lämpöinen halli. :) Merkki siis treenaili Lumen & lauman ja Kukan kanssa. Piti tehdä liikkuroituna jäävät ja luoksetulo kokeenomaisesti ja sitten sooloilla jotain omia. Hyvää oli kehääntulo & luoksepäästävyys, itse liikkeet ei sitten menny ihan kun Strömsössä...

• I teki "kehäänmenotarkin". Käveltiin ohi ja annoin Merkin hyppiä syliin... Hyvin meni, kun on Merkin kaveri muutenkin.

• Luoksepäästävyys muistaakseni I:n kanssa ok (en muista koskiko...). Sitten P, joka on vieraampi. Ei koskenut, mutta hengaili ihan lähellä. Nameja meni baari auki -meiningillä, mutta suu pysyi kiinni eikä näyttänyt ahdistuneelta. Ei kytännyt "tuomaria" tän jälkeen.

• Liikkeestä maahan meni hyvin, tässä ei moittimista. Jonkunmoinen apu mun mielestä kyllä, mutta tuomari ei huomannut... ;)

• Luoksetulo meni sitten tahkoamiseksi. Yrityksellä 1 meni moikkaamaan loppumatkasta I:ä... Komensin ja autoin loppuun. Yrityksellä 2 Lumi & co oli lähdössä ulos pissalle, joten loppu unohtui taas. Argh! Kolmas sitten sinnepäin. 

• Liikkeestä seis: olin palaamassa takaisin, kun nenä veti liikkeelle johonkin vieressä olleen esteen suuntaan. :x Kielsin ja käskin pakittamaan (kun tuli kohti). Uusintayritys sitten kunnolla. Eipähän ole tätä aikaisemmin nähty, että lähtee ok pysähdyksen jälkeen hiippailemaan.

• Tarvitaan siis edelleen roppakaupalla häiriötreeniä ja kokonaisten liikkeiden treeniä. Minäkö muka namiautomaatti...?!?!? Positiivista oli, että vire säilyi, annoin kyllä melkolailla hillua kehujen yhteydessä.

Ihan alussa tein pari noudon tapaista. Ensin hetsausta narupallolla ja pari sen heittoa. Sitten kapulan heitto (sai lähteä vauhdista perään) ja karkuun, kun otti kapulan suuhun. Vapautus hyvästä palautusvauhdista. Tein vielä toisenkin ja oli ok. Ei mitään valtavaa vauhtia, mutta kun nyt edes pysyis laukalla mennen tullen...

Paikkamakuu myös jossain välissä. Reunasta alkaen Merkki, Lumi, Kukka ja Saaga. Koematka ja noin 3 min. Kerran kielsin vinkumisesta, oli muuten rauhallinen, tarkkaavainen ja rento. :) Lopussa vaati toisen sivulle-käskyn. Kehuin ihan pienesti, käskin uudelleen maahan ja nyt kerralla ylös. Mentiin syömään vähän maksalaatikkoa. ;)

Itseksemme vielä lopuksi tehtiin hyppyä. Ei irtoa ei... Jos vaan hengaillaan ja naksuttelen, niin hyppii edestakaisin. Tai jos heitän lelun ja annan käskyn, kun se vielä vähän liikkuu. Jos odotan että pysähtyy & katsekontaktin, niin ei lähde. Nousee ylös ja jää sitten kysymään uutta lupaa. Ei kai voi osata, jos ei treenatakaan... Tars rakennella tuohon pihalle joku viritys ja ruveta hommiin.

Keinun alastulolla vähän kaukojumppaa takapalkalla (nami). Koira tekee just niin epämääräisesti, miten on opetettukin. Miten tää on niin tahmaista mun osalta. Ei tarvis kai, kun päättää systeemi ja pitää kriteereistä kiinni. Kuulostaa helpolta?

Alkoi olla jo vähän hyydyksissä, mutta kokeiltiin pari kertaa metallin nostoa maasta. Ei nyt mitenkään ihastuksissaan ole, mutta nosti. Ja sain jopa nostamaan laukan kapula suussa, kun oikein koitin juosta karkuun. 

Sellaiset vuoden viimeiset treenit. Hyvä mieli jäi noiden luoksepäästävyysjuttujen ja hyvän treeniseuran ansiosta. Lievästi ärsytti taas huomata, että keskittyminen ei vaan kestä... Tarvis päästä niistä miniminipätkien treenaamisesta joskus kokonaisiin liikkeisiin asti. 

Rasmus selvisi eilisistä syömingeistä tällä tietoa lähinnä pahalla ololla. Yöllä joi kai litran kupillisen vettä ja sen mukaisesti sitten käytiin pihalla reilun tunnin välein. Kovasti läähätteli pitkin yötä, joten oletettavasti oli jotenkin huono olo. Ei kuitenkaan oksentanut tai ripuloinut. Tavaraa sitten kyllä tuli melkoiset määrät, kun käytiin puolilta öin ja aamulla kuuden jälkeen vähän köpöttelemässä. Ja todella köpöteltiin, Merkillä meinas palaa vallan hihat. :D

Nyt ollaan sit otettu rennosti ja maattu vaan. Onneksi kumpikaan ei paukuista välitä, Rasmus ei taida enää juuri kuullakaan. Jopa Merkki-hattarainen on ihan rentona, pihassa ollessa vahtii häntä pystyssä, joten ei me siellä ylimääräisiä viitsitä hengata. Olis vielä 45 min loppuhuipennukseen... Jospa korkkais siiderin odotellessa ja sitten paukkeen hiljennyttyä iltapissalle ja nukkumaan.

Huippuhyvää vuotta 2013 kaikille!

Kopsattu tänään Off the Leash FB-sivuilta

Treenit :)

Ryhdistäytyminen aloitettu. Käytiin treenaamassa tokoa ja oltiin jopa kävellen liikenteessä. ;D Aiheena oli kisamaiset treenit ja paikalla oli kymmenisen ihmistä ja about saman verran koiria (6 koriaa "kisasi" ;)). Hallille mennessä ehdittiin ihan pikaisesti tehdä jotain perusasentojumppaa, mutta sitten tuli Lumi paikalle ja Merkin piti kytätä sitä... Vein vähäksi aikaa boksiin odottelemaan omaa vuoroa, kun en viitsinyt vääntää. 

• Jätettiin boksiin ruokapurkki ja kananen odottamaan.

• Hetkeksi aikaa "käy siihen", kun käytiin läpi mitä tehdään. 

• "Kehäänmenotarkastus" oli sellainen, että kävi hakemassa namin kyykyssä olevalta tuomarilta. Haki, mutta taisi päästä ihan minimaalinen mur... 

• Vähän piti vilkuilla sitten sitä epäilyttävää tuomaria kehään mennessä, mutta ei jäänyt jumittamaan.

• Seuraaminen: Alun pa hyvin, mutta kun sanoin valmis ehti pudottaa kontaktin ennen liikkurin lupaa. Lähti vähän hajamielisesti mukaan, mutta lähti kumminkin. Paransi sitten ihan muutaman metrin jälkeen ja seurasi kivasti. Oikealle käännökset kamalia (irtoaa sivusuunnassa ja jää kai vähän jälkeenkin), mutta muuten ihan asiallista. Parissa kohdassa kehuin ihan pienesti. Vapautukseen ja kehuihin liikkeiden välissä vastasi hyvin. Hetsailin vähän ja annoin hyppiä päin.

• Liikkeestä seis: Taas kontakti putosi "valmis" ja liikkeelle lähdön välissä. Nyt kuitekin lähti paremmin mukaan. Ihan ok meni kai. Ainahan voisi olla vielä parempi, mutta ei varsinaisia virheitä kumminkaan. Taas reagoi hyvin kehuihin.

• Kuunneltiin ihan hetkinen tuomaria ja sitten palkalle. Matkalla meni kuitenkin Lumia moikkaamaan, mutta palkkahan sekin on. ;) 

Sanomattakin on selvää, että nyt on otettava itseään niskasta kiinni ja tehtävä kunnollinen suunnitelma, miten treenataan tuo kehäänmenotarkastus ja luoksepäästävyys... Olis helpompaa, jos joku pähkäilis tän mun puolesta ja vois sitten vaan seurata suunnitelmaa. Mutta tarvii kai itse vääntää aivot päälle ja edes yrittää kehittää jotain fiksua, huoh. Ja liikkeiden alut kuntoon. Valmis = kontakti, ollaan kyllä joskus naksuteltu, mutta ei läheskään tarpeeksi (kestoa ja häiriöiden sietoa lisää). 

Seuraavalla kerralla uskaltaa varmaankin ottaa vielä kolmannen liikkeen mukaan, ei näyttänyt menevän mitenkään hämilleen, kun ei seuraamisesta saanut mitään sen kummempaa palkkaa. Ollaanhan me toki vähän tehty näitä kahdestaan, joten ei nyt ihan ihka uusi juttu ollut.

Kun kaikki oli tehneet, naksuttelin vielä vähän tötsää ja oikealle käännöksiä. Käännökset kyllä aina paranee noin, kun tekee irrallaan muusta, mutta ei näköjään vielä onnistu pidemmän pätkän keskellä. Töitä, töitä, töitä... Tötsälle löysästi ravaten, kun matkaa oli vähän. Mistähän tähänkin kaivais sen vauhtinapin? Alusta tötsän taakse, kun sille menee ruutuun jo ihan kivalla vauhdilla (kun on pisempi matka)?

Lopussa vielä tehtiin pa-jumppaa ihan ihmisten vieressä. Tää ei ahdistanut yhtään, kun ihmiset vaan jutteli keskenään. Sitten vielä Merkille ihan vieras ihminen vähän namitteli sitä. Istui lattialla ja tiputteli nameja lattialle lähelleen. Vähän aluksi arvelutti, että jos sittenkin vaan viritetään ansaa pienelle mudille, mutta rentoutui sitten ihan ok.

Voisiko jostain tilata sellaisen sosiaalisuus-päivityspaketin koiralle?

Toivottavasti ahneella ei aina ole paskainen loppu

Käytiin Merkin kanssa treeneissä (oli hyvät) ja viivyttiin kai Rasmuksen mielestä liian kauan. Oli pitänyt luvallisten herkkujen (ruoalla täytetty kongi ja pari pahvirasiaa) lisäksi murtautua koirien herkkukaappiin... Saaliina oli ainakin pari possunkorvaa, n. 5 dentasticksiä ja ehkä puoli pakettia koirankeksejä. Voihan perse!

Ei tässä muuten mitään hämminkiä olisi (tokihan lomalla mielikseen ramppaa ulkona yöt koiran kanssa), mutta hirvittää noiden munuaisten takia. :/ Just siellä lääkärissä oli puhetta, että munuaisvika rasittaa ruoansulatussysteemiä ja osa koirista saa hyvinkin pahoja oireita, jos poikkeaa ruokavaliosta. Kuulemma yks koira oli esim. joutunut ripulin takia nesteytykseen, kun oli varastanut puolikkaan leivän...

Mikä helevetin mielenhäiriö tääkin nyt oli??? Viimeksi on ruokaa varastanut joskus teininä, joten tokihan nyt sitten kannattaa aloittaa uudestaan. Eikä se kaapin ovi taatusti ollut auki, joten vähän ihmetyttää, miten sen on osannut avatakaan. Mitään murtautumisjälkiä ei näy. 

Että pidetään nyt peukkuja, että ahneen loppu ei koittais ihan vielä. Tossa se nyt nukkuu jalkapallon kokoisen mahansa kanssa. Sänkyyn piti kyllä vähän auttaa, kun ei ponnu riittänyt...

Joululoma ja hyvää uutta vuotta

Ollaan todellakin lomailtu. :) Kelitkin on ollut lievästi sanottuna vaihtelevat. Yli 20 pakkasta ja nyt sitten ihan vesikeli. Välissä on ollut tuulta, tuiskua ja muutama hienokin talvipäivä. Harmi vaan, että metsässä kävely ei enää lumen takia onnistu. :/ Pitää joko remmilenkkeillä tai sitten kävellä eestaas niitä muutamaa aurattua tietä. Nyt on kyllä pientä toivoa, että kelkkaurat jäätyis käveltävään kuntoon.

Rapsun kanssa oltiin porukoita "ilahduttamassa" pyhät ;) ja poikkesin sit mökillä hakemassa Merkin kotio. Olivatten poikien kanssa viettäneet rauhallista joulua. Mitä nyt Merkki pitänyt tienoot hanskassa ja vieraat pois. ;) Mm. J:n porukoitten naapurin koira ei saa kuulemma tulla omalta kuistiltaan pois... Onneksi se on sen verran tossukka, että tottelee Merkkiä eikä tappele takaisin. Ja appiukon mielestähän tää on maailman paras juttu, kun naapurin koira pysyy hiljaa omalla puolellaan. Henk. koht. olen vähän eri mieltä tällasen käytöksen hyväksyttävyydestä, mutta paha se on telepaattisesti puuttuakaan... Eikä M mun aikana moista juuri tee / en anna edes mahdollisuutta moiseen älyttömyyteen.

Jospa me nyt ryhdistyttäis ja alettais edes vähän ulkoilla ja puuhastella jotain? Tänä iltana jo lupauduttiin treeneihin. Muilla on mielessä jotain kisanomaista, ei tekis huonoa meillekään. Treenisuunnitelman teko olis kanssa erittäin suositeltavaa, mutta saas kattoa...

Rasmus on pysynyt suht hyvässä kunnossa. Jonkun kipuilukohtauksen se mökillä sai, mutta helpotti kun annettiin ruokaa. En tiedä ruokako auttoi (olisiko ollut liian pitkä väli ruokailuilla?) vai menikö ohi muuten vaan, mutta pääasia että meni eikä ole uusinut. Maha on edelleen löysällä, joten pitäisi testailla sitä toista ruokaa (nyt Specific ja ostin RC). Merkin kynsi on parantunut hyvin myös. Tai eihän siinä kynttä ole (ja tuskin kuulemma tuleekaan enää), mutta reikä on ummessa ja siisti.

Jouluntoivotus jäi laittamatta tänne, joten toivotetaan nyt sitten edes hyvää uutta vuotta:

Valoa tunnelin päässä?

Kyllä se tästä:

• Merkillä oli kivat viimeiset arkitokot
• Rapsun munuaisarvot oli parantuneet
• Enää kolme päivää ja päivä alkaa pidentyä
• Enää kolme työpäivää ja sitten lomalle
• Enää kuusi yötä jouluun... ;D

Että vois kai asiat paskemminkin olla? Niinkuin esimerkiksi ihan helevetin pimeää ja kylmää, joulujutut tekemättä, lahjarahat viety eläin- ja hammaslääkäriin jne... ;)

Maanantaina oltiin ties kuinka pitkästä aikaa arkitokoilemassa. Porukka oli yllättäen kutistunut n. kuuteen kappaleeseen, liekö kylmä halli & pakkaset ja joulukiireet verottaneet joukkoa. Merkki oli kuitenkin varsin esimerkillinen ja teki suurimman osan aikaa kivasti hommia. Välillä meinasi nenä liimautua maahan kiinni, mutta suhteellisen hyvin tokeni siitäkin, kun huomautti. Jopa taisteli lelulla suhteellisen ok ja onnistui tekemään vähän irtoamistakin vaatineita temppuja (kiertämistä, hyppyä, kosketusalustaa). :) Nyt sitten joulutauolle ja tammikuussa "oikeiden" tokoilijoiden sekaan. 

Eläinlääkärissä käytiin vaihteeksi tänään... Rasmuksen urea-arvo oli pudonnut viime kerran n. 30:sta jonnekin 15 tienoille. Ei normaalin rajoissa (yläraja 9), mutta selvästi parempi kuitenkin. :) Jotain muutakin oli, mutta kuulemma selittyvät tuolla munuaisongelmalla. Seuraillaan siis ja käydään parin kuukauden päästä taas kontrollissa. Ostettiin mukaan toisen merkkistä ruokaa (kokeiluun, josko maha olisi paremmassa kunnossa) & nivelainetta.

Merkiltä kurkattiin oikeaa silmää (ja vasentakin sitten samalla), joka tahtoo vuotaa jonkin verran. Jotain ripsiä / karvoja siellä näkyi, mutta kuulemma tosi pieniä ja hentoisia (distichiasis on diagnosoitu oikeasta silmästä virallisessa tarkissa). Silmä ei kuitenkaan näyttänyt ärtyneeltä eikä Merkkikään sitä ikinä hankaa tms. Jotain silmätippoja kuitenkin varuiksi, että voi laittaa jos / kun vuotaa. Silmäspesialisti tulee joskus käymään, kaipa me mennään sit sille räpyttelemään ripsiä vähän tarkemmin. Kannuskynnen paikkaakin katsottiin, kuulemma näyttää siistiltä, ei tarvi tehdä mitään. 

Viikonlopun treenit näyttää olevan kirjaamatta. Käytiin perjantaina illasta ja lauantaina aamusta, en enää muista mitä milloinkin tehtiin...

• Perjantaina oli ainakin yllättävän asiallinen, vaikka oli sakemanni treenaamassa yhtä aikaa. Loppuajasta tuli sheltti paikalle ja se oli ihan vastustamaton... Uros kyllä mun mielestä, mutta Merkki ei vaan saanu siitä silmiään irti. :D Tätä on tapahtunut ennenkin, joten pitääköhän Merkille ostaa oma karvanoppa?
• Leikki onnistui hienosti molempina päivinä. Sakemannin kanssa yhtä aikaa en oikein uskaltanu revitellä (heitellä lelua kovin kauas), kun Merkillä saattaa kuitenkin lähteä vähän lapasesta... Pelkään siis, että lähtee rähjäämään jollekin. Tai jos joku tulee liian lähelle Merkin juttuja, niin rähisee taatusti. 
• Kivoja kiertämisiä, vauhtia tuli varsinkin, kun lähettelin kahden tolpan ympäri. Ääntäkin tosin aluksi... 
• Kierroista tuli muutama hyvä stoppi. Myös se onnistui, että heitin ensin pallon (ja odotin hetken), sitten vapaa ja ennen palloa seis. :)
• Nyt on dilemma se, että onko seisomaan pysähtyminen suullinen vai käsimerkki. Poispäin juostessa toimii suullinen hyvin (käsimerkki ei kovin kätevä :D), mutta kohti tullessa tulee käytettyä käsimerkkiäkin. Siis tehosteen vuoksi tuppaa tulla molemmat, että pysähdys on oikeasti hyvä.
• Ruutuun muutama suht hyvä irtoaminen alustalle ennenkuin piti kyttäillä shelttiä.
• Hyppy saatiin taas lopulta onnistumaan. Aluksi ei irtoa sivulta, nykäisee kyllä, mutta ei lähde. Seuraavaksi lähtee ja pysähtyy, hyppää vasta kun odottelen. Pitäis siis tehdä paljon motivoituna.
• Paikkamakuussa kerran murrasi sakemannille :x, mutta muuten hyvin ehkä sen pari min.
• Perusasentoa, paikallaan käännöksiä ja sivuaskeleita. Sivuaskeleet vasemmalle on vaikeat, mutta muuten hyvin. 

Kaikista näistä viimeaikojen (monista...) treeneistä on jäänyt tosi hyvä mieli, joten on hyvä aloittaa joululoma. Neekeripojat lähtee J:n kanssa mökille, Rasmus pääsee viettämään laatuaikaa mun kanssa porukoitten luo. Taitaa olla setän viimeinen joulu, joten otetaan siitä nyt kaikki irti... :S

Itsepäisyyspäivä

Juhlan kunniaksi käytiin vähän kuvailemassa itsenäisyyspäivänä, mutta sain kuvat käsiteltyä vasta nyt. Oltiin Rasmuksen katoamismaisemissa, joten oli vähän vainoharhainen olo... :O Seppoa ei ole syrjitty kuvatessa, se oli toisaalla mökkeilemässä. ;P

Melkein talviunilla

Me ollaan oltu niin laiskoja... Vois vaipua talviuneen ja herätä joskus keväällä kun on enemmän valoa ja vähemmän pakkasta.

Merkin kynsi, tai se jäljelle jäänyt reikä, näyttäisi kuitenkin parantuvan hyvin (kop, kop), joten josko me pian päästäis vauhtiin. Kotona ollaan vähän hömppäilty naksun kanssa mielen virkistykseksi. 

Tänään kuitenkin ylitettiin itsemme ja käytiin hallilla pikaisesti, kun se oli sopivasti tyhjä. Ja hyvä, että käytiin, Merkki oli huippu! :)

Ruutua: Ensin muutama naksuttelu ihan läheltä alustalle ja sitten etäisyyttä. Meni ihan reippaasti ja heitin narupallon palkaksi. Kun etäisyys kasvoi ja mun heittotaito ei oikein riittänyt, pysäytin ensin ja sitten kehuen lähemmäksi heittämään pallo. Kerran vähän tuli ahnehdittua etäisyyttä (ja Merkki kyttäili jotain ja kai unohti koko ruudun...) ja Merkki ei päässyt ruutuun asti. Kävin näyttämässä alustaa ja sitten onnistui. Meni jopa laukalla joka kerran, ehkä max viitisen toistoa.

Seuraamista: Peilin edessä naksuttelua kontaktista ja lyhyistä pätkistä & käännöksistä. Pallolla yksi pisempi pätkä. Hyvin kaikki. :) 

Noutoa: Lainasin jonkun pientä puukapulaa, kiitos. :) Heittelin ensin pari kertaa narupalloa ja sitten kapula. Merkin piti pysähtyä tietysti tutkimaan sitä (dumma mig, olis pitänyt tehdä ensin pari nostoa), mutta otti sitten suuhun kuitenkin. Kun oli kunnolla suussa lähdin karkuun ja sain Merkin jopa suht reipasta laukkaa tulemaan perään. Tästä sitten vapautus ja pallon heitto. Mutta Merkkipä ei vaihtanut kapulaa palloon, vaan olis alkanut järsiä sitä. ;) Uudestaan sitten hetsausta kapulalla, heitto ja karkuun. Nyt nosti reippaasti, mutta ei taaskaan pudottanut... Toi mulle ja heitin pallon sitten. Hienohelma pelkää kai, että kapula tulee varpaille tms. hallitsematonta. :D Tää meni kuitenkin odotuksia huimasti paremmin, joten älysin lopettaa.

Kaukoja: Koitin ensin houkutella pelkällä tyhjällä kädellä (onnistui kotona eilen), mutta ei tää vaan toiminut. :S Ehtii tepsutella vaikka mitä, eikä jotenkin tunnu tajuavan pointtia (takajalat liikkumatta). Mentiin sitten A:n alastulolle, jalat ( = takajalat alustalle) ja siinä I-S-I -vaihtoja. Nyt onnistui. :) Pitäisi vielä saada varmemmaksi takajalkojen pito alustalla ja sitten pienentää alustaa niin, ettei seilaa sivuillepäin. Tai pitäis päättää miten tätä nyt alkaa tehdä. Pitäis.

Mutta olipas mahtava treeni pitkästä aikaa. :) Josko tästä viitsisi jatkaa edes kerran tai pari viikossa?

Rinkula

Kävin kuunteluoppilaana, kun tokorinkiläiset treenasi Päivi Kivelän ohjauksessa. Kivaa ja hyödyllistä oli. :) Josko tästä topistuisi Merkin kanssa hommiin lähiaikoina... Tuli tosi paljon hyvää asiaa, mutta tässä nyt jotain mitä jäi päällimmäisenä mieleen:

Seuraaminen

• Paljon kontaktitreeniä, perusasentotreeniä ja palkkaa paljon lyhyistä (max muutama askel) pätkistä ja perusasentoon pysähtymisistä. Seuraaminen on kuitenkin pohjimmiltaan perusasennossa pysymistä tapahtui mitä hyvänsä. Ja kun lyhyillä ja helpoilla pätkillä on kasvatettu koiran motivaatiota, niin se helpommin kantaa pidemmätkin pätkät. 
• Toki kestoakin pitää treenata, mutta koiralla ei saa kuitenkaan olla ennakko-odotusta siitä, että seuraaminen kestää aina tolkuttoman kauan ja palkka tulee vasta lopuksi. 
• Käännökset jne. pitää tietysti treenata ihan erikseen ja yhdistää sitten vasta muuhun. Ja treenata itse kävelemään kunnolla...

Nouto

• Kun koira pitää kapulaa tiukasti, se ei voi pureskella. Kapulaa voi koittaa tuupata eteenpäin, jos koira pudottaa niin voivottelut ja uusiksi. 
• Kapulaa ei myöskään pidä kiskaista koiran suusta! Ohjaaja ottaa kapulasta kiinni (ja koiran on pidettävä edelleen tiukasti kiinni), sitten irroituskäsky ja koiran pitää irroittaa kapulasta (ohjaaja ei liikuta sitä, vaan koira vetää päänsä poispäin). 
• Selkeys! Koiran homma on pitää tiukasti kiinni siihen asti, kun irroituskäsky tulee. Ohjaajan homma on olla painostamatta, sähläämättä ja antaa selkeä käsky.
• Kapula suussa liikutaan aina täysiä! Kapula annetaan koiralle / koira ottaa sen maasta ja sitten täysiä karkuun. Vapautus, kun koira liikkuu reipasta laukkaa. Ennen liikkeelle lähtöä pitää odottaa, että kapula on koiralla kunnolla suussa, ettei lähde ilman kapulaa.
• Pikkuhiljaa omaa liikettä voi vähentää.
• Jos koira on hyytyvää tyyppiä, kannattaa ottaa vauhtikuuri säännöllisesti (ennen kokeita).
• Jos luovuttaa eteen, kannattaa käyttää ohjureita, että koira oppii itse korjaamaan suoran asennon jo n. metri ennen ohjaajaa.

Ohjattu

• Koiralle, jolla on jo vahva nouto (tykkää noutaa) ja osaa suunnat (opetettuna esim. kupeilla tai muun harrastuksen yhteydessä).
• Koira istumaan ohjaajan eteen, vas ja oik kapula koiran tasalle sivuille. Ohjaajalla on keskikapula, se näytetään koiralle ja laitetaan maahan. Jalka päälle, koira ei missään nimessä saa päästä varastamaan keskikapulaa. Sitten käsimerkillä noutamaan.
• Kun tämä sujuu 100 % varmasti, keskikapulalla voi hetsata vähän enemmän ja koiran on silti luovuttava siitä & noudettava ohjaajan näyttämä esine.
• Kun taas varma, voi jättää jalan pois kapulan päältä. Sitten peruuttaa askeleen kauemmaksi kapulasta.
• Sitten keskikapulan voi heittää koiran yli sen taakse.
• Lopulta aletaan pikkuhiljaa siirtyä kohti merkkiä. Keskikapulalla edelleen hetsataan koiraa, heitetään sen yli jne. Eikä sitä ikinä koskaan noudeta. 
• Jos koira meinaa mennä keskikapulalle, pysäytys seis-käskyllä ja uudelleen ohjaus (kuten kokeessa). Pitää siis olla toimiva pysäytyskäsky.

Kaukot

• Ensin jumppaa namilla houkuttelemalla. Kun koiralla (ja ohjaajalla!) on liikeradat hallussa, voi houkutella tyhjällä kädellä ja antaa namin kiposta tms.
• Kun tämä toimii, siirry koiran eteen.
• Kun tämä toimii, kasvata etäisyyttä pikkuhiljaa. 
• Aina välillä kannattaa palata jumppaamaan ihan läheltä, että liikeradat pysyy muistissa oikein.
• Maahan jumittava koira: heitä nami sen pään yli taaksepäin, saa lähteä heti hakemaan. Toistoja niin kauan, että koira reagoi heittoliikkeeseen nousemalla (ei väliä, jos ei istu). Sitten ensin hämäysheitto ja istu-käsky (käsimerkki jää käskyksi) ja vasta sitten namin heitto.

Paikallaolo

• Levottomalle koiralle voi harkita leuan laskemista maahan, mutta vaatii Paljon töitä.
• Voi myös ottaa palkkion mukaan piiloon ja liikkeen lopuksi vapautus piilossa olevalle palkalle. Tehdään piilosta koiralle tärkeä -> tuijottaa sitä paikallaolon aikana.

Ruutu

• Kosketusalustalla
• Aina palkka koiralle ruutuun (kannattaa olla jo aluksi hyvä odotuskäsky, että koira osaa odottaa ruudussa palkkaansa, eikä juokse eestaas).
• Ohjaaja pysyy paikallaan niin kauan, että koira on ruudussa! Oppivat helposti etenemään vain silloin, kun omistaja kävelee perässä...
• Loppuosan treenaaminen: Kävele koira edestä poikittain ja kutsu se taakse (palkkaa pidetään tässä). Kun onnistuu, kutsu taakse, anna seuraa-käsky ja palkka. Opetetaan alusta lähtien, että koiran tultava taakse, jarrutettava kunnolla ja sitten oikea seuraamispaikka. Treenaa molemmat puolet (että koira tulee vasemmalta ja oikeasta). Koirat helposti rynnii ohi ja sitten vasta pysähtyy odottelemaan.

Luoksetulon pysäytykset

• Huonon stopin tehnyt koira ei saa tulla luokse ( = palkka)! Käske pois, jos osaa tai kiertämään tai kävele päin tms.
• Alussa vain palkan heittelyä koiran yli, että oppii pysähtymään & reagoimaan liikkeeseen.
• Jos koira tykkää juoksemisesta pelaa erilaisia pelejä! Yhden tolpan kiertäminen tai kahden tolpan välillä kahdeksikkoa, kun osaa tässä pysähtyä missä kohdassa vain yhtä hyvin, osaa todennäköisesti kokeessakin. Palkan heitto koiran taakse.
• Jätä takapalkka ja koira istumaan / maahan. Avustaja palkan viereen estämään sen varastaminen. Itsellä samanlainen palkka mukana. Käske koira luokse ja stoppaa. Hyvästä stopista vapautus takapalkalle. Ennen lelulle ehtimistä uusi pysäytyskäsky. Jos ei toimi, avustaja astuu palkan päälle tms. Uusi luoksetulokäsky, uusi pysäytys, vapautus, pysäytys jne. Kun toinen stoppi onnistuu hyvin, saa palkan.
• Kun koiralla palkka, kutsu luokse ja uusi pysäytys, jos toimii, heitä itsellä ollut palkka koiralle.
• Voi pelata pitkäänkin juoksematta itse tolkuttomasti. :) Kun pysäytys toimii varmasti poispäin juostessa, ei tarvita apparia.
• Osaavalla koiralla sekaisin seis ja maahan.
• Noin puolella kerroista vapautus ohjaajalla olevalle palkalle ja puolet takapalkalle. Vauhti pysyy molempiin suuntiin.
• Tee paljon läpijuoksuja, ettei vauhti hidastu.
• Luoksetulokäskyllä x voi tulla pysäytys tai sitten ei. Luoksetylokäskyllä y ei ikinä tule pysäytystä.
• Alussa HETI pysäytyskäskyn jälkeen vapautus, että koira oppii reagoimaan nopeasti.
• Jos koira ei leiki, voi takapalkan tilalla olla appari antamassa ruokaa purkista.

Kynttä köyhempi Merkki

Käväistiin näyttämässä Merkin revennyttä kannuskynttä (oikea etujalka) lääkärille ja irtihän se piti vetää... Rauhoitus ja Merkki tipahti suunilleen samantien, sitten vaan jollain pihdeillä kynsi irti. Siitä lähti kaikki mahdollinen (sen kynnen "kuoren" lisäksi sisuskin), joten kynsi tuskin kuulemma kasvaa takaisin. Tai ainakaan siitä ei tule samanlainen kunnollinen kynsi, mitä vanha oli. Vähän ällön näköinen, kun jäljelle jäi pelkkä reikä. Nyt sitten atb-kuuri ja kipulääkettä sen aikaa, kun on tarvis. Ja tassun suojaamista, jei. Johan siitä anturahaavasta jo ehti mennä vähän aikaa. Rasmus sai ruokaa: n. 80 € / 13 kg...

Kauluri pitäis laittaa ekaa kertaa ikinä Merkille... Oon koittanut kehittää mahdollisimman turvallista ratkaisua, kun on huomenna jätettävä työpäivän ajaksi, mutta tiedä sitten. Merkki kaikenlisäksi rakastaa ahtaita ja / tai korkeita paikkoja, joten saas nähdä miten se täällä törmäilee. Eteinen olis muuten hyvä, mutta en tähän lähtöön saa tukittua millään kulkua portaisiin. Keittiössä ja olkkarissa on mahdollisuus kiipeylyyn ja juuttumiseen huonekalujen alle.

Ajattelin olla valittamatta, mutta jospa vähän kuitenkin... ;P Millaista kuvittelette elämän olevan, kun on 20 astetta pakkasta, puulämmitteinen talo, yksi viluinen tassuvikainen ja yksi viluinen pissavikainen ja normaali 8 h työpäivä?

Vois tietysti kuvitella, että koirien pissatus olis pala kakkua omakotitalossa, jossa on aidattu piha, mutta ehei... Niksi on siinä, ettei kumpikaan halua tehdä juttujaan tarhaan. Ja kun varpaita palelee jo terassilla, niin ei niitä raaski siellä kauaa seisottaa miettimässä. Kunnon pukemiset siis ja tuohon tietä kävelemään edes takaisin.

Päivät menee lähinnä siinä, että alvariinsa rampataan pikapissalla yhden koiran kanssa kerrallaan (pitää ottaa huomioon takkien ja tossujen pukemiset, oma pynttääminen jne.). Erikseen on mentävä siksi, että Merkin kanssa kun pitää vauhtia, niin pystytään olla ehkä edes 10 min yhtäsoittoa remmi"lenkillä". Rasmusta taas saa moisessa vauhdissa lähinnä vetää perässään, joten erikseen on mentävä.

Lenkkien väliajat ollaan töissä, lämmitetään ja hyvällä tuurilla nukutaankin. Kotihommat on priorisoitu melkoisen alas listalla just nyt. Sokerina pohjalla: J lähti mökille (Sentin kanssa sentäs, vaikka se nyt aina vähiten harmia aiheuttaa) ja vei netin mennessään. :x

Loppuun pitää vielä ihmetellä tuota Merkin ajatuksenjuoksua. Kun sehän siis vihaa ja jännittää ja pelkää sitä, että vieraat ihmiset tulee ja koskee. Tai tututkin... Nyttenkin, kun mentiin lääkärin huoneeseen, Merkki meni ensimmäisenä mun tuolin alle maate ja kyttäili lääkäriä, joka siivosi paikkoja edellisen koiran jäljiltä. Sanoin tässä vaiheessa, että hoitaminen voi olla vähän hankalaa ja että mun puolesta voi laittaa kopan päähän.

Sitten kun nostin pöydälle, niin Merkki meinas tietysti ensiksi lähteä vaan vetämään. Otin kuonosta kiinni ja toisella kädellä "kainaloon". Siinä se sitten pönötti ihan hiljaa, kun katsottiin se kynsi. Ei rimpuillut, murissut, vinkunut tai mitään. Kun ell meni valmistelemaan rauhoittavaa & vastasi puhelimeenkin, annoin seisoa pöydällä ihan vapaasti. Merkki vaan painoi päätä mun kainaloon ja seisoi ihan hiljaa paikallaan.

Ja samalla lailla meni loputkin. Kun otin kuonosta kiinni, seisoi ihan hiljaa, kun pistettiin jne. Herätyspiikin jälkeen ehti tehdä kauhean loikan, vaikka arvasin sen tekevän niin ja koitin olla tosi skarppina. Kunhan sain kunnon otteen ja pyysin taas omiin jalkoihin maate, niin otti vielä tirsat.

Että mikä siinä on, kun tällanen oikeesti inhottava tilanne menee ihan muina miehinä ja sitten taas joku näyttelytuomarin kopeloitavana oleminen on ihan hirveää? Ihan sama, vaikka se "tuomari" olis kuinka tuttu hyvänsä... Muistaakseni tuo ei ole kertaakaan murissut lääkärille?!?

Anyway, hyvä kun kynsi on hoidossa. Toivottavasti en sössi mitään ja se paranisi nopeasti. Merkissä alkaa jo pikkuhiljaa näkyä pitkä treenitauko. Ruokaa ei vielä tänään saa, mutta taitaa pikukäkkyrä joutua hommiin ruokansa eteen. :) Pidetään tiukasti peukkuja, että keli lauhtuisi loppuviikkoa kohti, ei tätä jaksa kukaan kovin kauaa! Jonkun pitäis ommella tossujakin hukkuneiden tilalle...

Loppukevennys vielä: Tässä joskus männäpäivänä Merkki teki hyvää merkki- ja noutotreeniä. Naksuteltiin siis menemistä limsapullon taakse vastapäätä mua ja esineen palautusta eteen. Go Merkki! Nyt se ihan tokkurassa kerjäsi mun kanoja niin, että saatettiin löytää edes suht hyvä palkka. :) Tai ollaan me kanaa kokeiltu ennenkin ihan menestyksekkäästi, mutta tää nyt piti vaan mainita, kun Merkki ei koskaan kerjää.

Ei nyt oikein mene putkeen

Argh! Merkki teloi kannuskyntensä eilen metsässä, joten lääkäriin käy tiemme taas. Merkki on vielä oikein joka lääkärin ihannepotilas, can't wait... Saapahan samalla Rapsulle ihan hävyttömän kallista erikoisruokaa (joka haisee kamalata ja saa Rasmuksen mahan ihan löysälle).Kaiken tämän ihanuuden kruunaa 20 asteen pakkanen, joten ulkoilukaan ei oikein luonnistu.

Kyllä on ihanaa olla koiranomistaja. :)

Koitan kirjoittaa joskus jotain rakentavampaa... Treenitkin on ollut sisänykerrystä, joten jutun juurta on vähän vaikea keksiä.