Merkki on pysynyt sisäkoirana viimeajat. :-p Vieläkin mua kyllä vähän ihmetyttää tapahtumien kulku, mutta ei se taida selvitä ennen kuin Merkki oppii puhumaan...
Viikonloppuna oltiin taas opiskelemassa. Tällä kertaa aiheena "kisakoiraksi pk-lajeissa" ja luennoitsijana Paavo Rapila. Ihan ok reissu, mutta ei kyllä mitään mullistavan ihmeellistä. Vähän oon kyllä eri mieltä käytettävistä konsteista, mutta noin muuten ihan ajattelemisen arvoisia asioita. Töitä pitäis tehdä paljon ja ajatuksella. Pilkkoa jutut pieniin palasiin, ketjuttaa takaperin, yhdistellä kokonaisuuksiksi jne. Viikonlopun parasta antia taisi olla Merkin ihkauuden tyttöystävän tapaaminen. Kelpietyttö Duffylla ja Merkillä synkkasi yllättävänkin hyvin, sovittiin jo uusia treffejä. :-) Oli kyllä niin mainio otus, että ottaisin vaikka heti! <3
Jäljestetty on parin jäljen verran muistaakseni. Molemmat taimiksen pellolla, toinen n. 300 askelta ja toinen 250. Ajettiin ihan tuoreeltaan molemmat. Ruokaa samalla lailla, mitä aikaisemminkin. Jotenkin noi tuoreet jäljet on hankalia, Merkki koittaa kiihdytellä, enkä mää osaa sitä sitten oikein hidastaa. Menee just sellaiseksi "vääränlaiseksi" vetämiseksi ja sitten alkaa molempia ottaa päähän. :-/ Taidan tehdä perinteiset ja kiertää ongelman vanhentamalla jälkeä... Tosin alkaa olla vähän kiiru töitten jälkeen, kun tulee pimeä niin äkkiä. :-(
Esineruutuakin tehtiin vaihtelevalla menestyksellä. Hyvää oli se, että bongasi tuulesta hajun mun etukäteen viemästä esineestä. Huonoa oli sitten se, että vaikka vietiin yhdessä toinen esine, haki sen ekana mistä oli saanut hajun, eikä sitten enää muistanut sitä yhdessä vietyä esinettä... Mun kuningasidea oli se, että viedään yhdessä kauas esine --> hakee sen ja voin sitten lähettää valmiiksi viedylle, joka on suht lähellä ja koira saa helposti hajun. Ei menny kun strömsössä... ;-) Hyvää oli se, että nenä oli auki ja selvästi yli leluja etsimässä. Harjoitus oli vaan taatun typerästi suunniteltu... Palauttamisen kanssa oli kanssa vähän niin ja näin, kun olis ollut niin hienoa kaahottaa ympäriinsä lelun kanssa. Otettiin sitten muistin virkistykseksi vähän 2 lelun leikkiä ja sen jälkeen vielä yksi esine. Tuli hienosti ihan käteen asti. :-) Täytyy siis muistaa viedä vielä ruutuun vaan tylsiä esineitä ja pitää palkkana kivemmat. Ja tahkota palauttamista muuallakin.
Ai niin: meidän kylille muuttaa uusi ihku mudikakara! Vähänkö hienoa päästä palluttelemaan pikkumudia sitten aikanaan. <3 Merkkikin niin helppo otus, että kyllä tänne voisi toinenkin mahtua (ei kerroja J:lle)... ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti