Puuha-Pete

Ollaan oltu (meidän mittapuulla) tosi reippaita viikonloppuna. :-) 

Lauantaina ajeltiin Lohtajalle tekemään jälki ja käytiin päälle Duffy-tyttökaverin kanssa lenkillä. Jälki meni ihan hyvin ollakseen uudessa paikassa, tuore ja toinen ihminen mukana. Hieno Merkki! :-) Pellolla siis oltiin, aika pitkä ruoho, kova pohja, n. 200 askelta suoraa ja ehkä 1/2 askelista nami. Päälle tehtiin pieni kävely romanttisesti meren rannassa... ;-) Aivan mahtavan aurinkoinen päivä. Tuuli aika kovasti, mutta kylmä ei kuitenkaan ollut. Merkkikin oli yllättävän kiltisti. :-) Muutaman kerran piti huomauttaa, kun meinasi mennä isojen poikien leikeiksi. Vähän tietysti piti kärttyilläkin, kun annoin Duffylle namin... :-x Tuli vähän puun takaa, kun isojen poikien + Lumin lauman kanssa osaa olla namijonossa ihan kiltisti. Näköjään se on aika tarkka seurastansa... Ja tyypillistä: kamera jäi kotiin! :-x Mutta ehdottomasti joskus toiste uudestaan, luulisin osaavani paikalle ilman opastustakin. 

Tänään ensin jälki, sitten hakutreenit ja loppusilauksena tokoa hallilla. Päälle vielä saunaan ja syömään, on ollut aika hiljaista mudia nyt muutaman tunnin. :-D

Jälki: Taas vaihteeksi taimiksen pellolla, mittaa n. 250 askelta, vähän loivia kiemuroita ja namia oli tavoitteena laittaa ehkä n. 1/2 jäljistä, saattoi mennä vähän enemmänkin. Ajettiin heti tuoreeltaan. Hyvin tämäkin! :-) Usein koittaa kaahottaa tuoreilla jäljillä, mutta nyt oli hyvä. Nameja vois varmaankin vieläkin harventaa, saisi pisemmän jäljen ilman, että maha tulee täyteen... Täytyy kuitenkin jotenkin järkevästi tehdä, ettei sitten ala vauhti kiihtyä.

Sitten huristeltiin hakutreeneihin. Kolme pistoa, joista ekalla näki mm lähdön ja vein sitten pois. Mm meni aluetta n. puoleen väliin, toin Merkin lähetyspaikalle ja sitten pakenevan perään. Ihan ok, ei vilkuillut taakseen ja pysyikin maalimiehellä, kun menin kehumaan. Toinen oli mennyt valmiiksi puoleen väliin aluetta ja Merkki taas pakenevan perään. Alue oli ihan järkyttävän vaikeakulkuista ja Merkki-pieni juttui ensin vähän pahaan paikkaan (putosi johonkin syvään kuoppaan eikä meinannut päästä ylös, kun oli niin paljon hakkuutähdettä ympärillä...) ja tuli pois sen takia. Mentiin yhdessä vähän paremmasta paikasta joku metri alueelle ja sitten ihan hyvin. Viimeinenkin samalla kaavalla ok. Ei tuo nyt edelleenkään millään hullun raivolla sinne metsään lähde, mutta reippaasti kuitenkin eikä vilkuile enää taakse. Nälkä + kuivattu naudanmaha on nyt ollut hyvä resepti. Jokohan uskaltaisi ens kerralla kokeilla haamuja?

Pimeä pääsi vähän yllättämään (prkeleen kellojen kääntämiset!), joten lähdettiin hallille tokoa treenaamaan. Tää on nyt sitten vuorostaan se varsinainen murheenkryyni... Ei siis keskity hommiin ollenkaan, kun hallilla on tarpeeksi menoa ja meininkiä (ja ihania naisia). Täytyy pistää mietintämyssy päähän ja tehdä joku fiksu suunnitelma (ihan kun olisin ennekin haaveillut hyvistä suunnitelmista?!?). Nyt saatiin kuitenkin onneksi ihan ok pätkiäkin namilla palkaten, kun oli hiljaisempaa muiden osalta. Kunnon leikkimisestä ei sitten tullutkaan oikein mitään. :-/ Jäi vähän sellainen pikkunäpertelyn maku suuhun. :-s Ärsyttää lähinnä se, että tiedän koiralla olevan potkua vaikka miten, mutta en vaan saa sitä ulos silloin, kun haluaisin. Lopussa leikki kyllä ihan kivasti, kun muut koirat oli huilaamassa. 

Meidän täytyy siis käydä hallilla mahdollisimman paljon, kun siellä on muita koiria. Ja muistaa pitää jutut mahdollisimman hauskoina (unohdetaan vähäksi aikaa "oikeat" jutut ja temppuillaan) & lyhyinä. Leikkimässä pitää käydä erilaisissa häiriöissä (ei koiria aluksi) ja siedättää pikkuhiljaa. Ja täytyy ihan ajatuksen kanssa kokeilla onko lelujen välilä eroa / millainen leikki olis kaikkein kivointa (mun hihojen repiminen, käsien pureminen ja muu yleinen "tappelu" yleensä). Tarvis opetella siis leikkimään. Tokihan on mahdollista, että tää on (taas?) vaan joku teinivaihe, mutta ei oikein uskalla sen varaan laskea. Näin mitään ymmärtämättömänä sanoisin, että yhdistelmällä vilkkaus + terävyys + puolustusviettisyys (+ teinihormoonit) on jotain tekemistä tän asian kanssa... Pidetään peukkuja, että päästäisiin mukaan toko-koulutukseen parin viikon päästä.

Että kyllä se kotona osaa...! ;-p