Nyt menee laskut sekaisin, kun puhelimella ei jaksa tarkistaa monesko jälki oli. Korjaan otsikon myöhemmin. Piiitkä tauko jokatapauksessa takana.
Kuvittelin (!) että olis ollut viileämpi ja lähdettiin pyörällä liikkeelle. Koiviksen nurtsille reilu 200 askelta, joka 3 askel tyhjä, vanheni vaan vajaa 30 minuuttia. Tuuli pyöri aika epämääräisesti, joten koko matkaa ei menty myötätuulessa. Jäljelle tuli tuore harhakin, kun siitä käveli muutama ihminen yli...
Aikamoista säätämistä... :-/ Alku tosi hyvin, tultiin jäljelle melki 90 asteen kulmassa, nuuhkaisi vähän takajäljen suuntaan, mutta sitten reippaasti oikeaan suuntaan (nameja tietysti heti). Jäljesti hyvin, tarkasti ja rauhallisesti. Alku oli myötätuuleen, joten sekin varmaan auttoi. Puolessa välissä ollut loiva kaarroskin hienosti ja tarkasti. Vähän piti jossain jarrutella, mutta ei kummempia kiemuroita. Sitten harhat selvästi hämäsi, pysähdyttiin vähäksi aikaa ihmettelemään, mutta jatkoi ite, kun en päästänyt muuallekaan.
Loppu olikin sitten melkoista säätämistä... Sivutuuli meinasi viedä koiran sivuun jäljestä, en päästänyt ja sitten tarkensi ok. Kennelillä alkoi päiväulkoilut tms. -> kamala haukkuminen -> Merkki pysähtyi kuuntelemaan vähän väliä. Sitten pisti joku ötökkä, kun oikein pomppasi ympäri ja alkoi kirputtaa. Jne. jne. Eli aina pätkä hyvin, sitten joku keskeytys, odottelua, uudestaan jäljelle, keskeytys... Jos jotain hyvää, niin jatkoi aina itse, eikä meinannutkaan keskeyttää. Loppupurkista olis taas jäljestänyt yli, jos en olis pysäyttänyt. :-s
Jos noi helteet olis nyt vähäksi aikaa ohi, niin päästäis useammin jäljelle. Autoa tosin ei ole, joten näitä (Merkille) hankalia "puistojälkiä" vielä varmaan tää viikko. Raviradalta on niitetty heinä, oikein sormet syyhyää päästä sinne. :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti