Juhannus

Reissussa kuulemma rähjääntyy ja pitihän se tälläkin kertaa paikkansa... Pääsiäisen leirille hommattu uusi ja hieno (ja kallis...) kevythäkki sai kyytiä Merkiltä: kulmassa reikä ja vetoketju hajalla, prkl! :-x Täytyy joskus kokeilla, jos sitä saisi paikattua. Laitoin siis häkin asuntovaunuun, kun pelkäsin Merkin syövän meidän kamat. Häkkikoirana oleminen ei Merkille passannut, vaan söi itsensä vapauteen... Sitten oli kai hyvä mieli, kun mitään muuta ei hajottanut.

Noin muuten meni odotuksia helpommin. :-) Tokihan doggitytöt oli melkoinen järkytys, mutta ajan kanssa tottui ihan ok (ei siis tarvinnut ihan joka liikahdusta rähistä...). Veetin 6 v. leikkeihin oli pakko aina välillä sekaantua, mutta onneksi poika ei pienistä säikähdä... Naapurit kyllä varmaan huokasi syvään helpotuksesta, kun ryhmärämä nosti kytkintä ja lähti kotia kohti... ;-)

Ääntä siis lähti ihan omiksi tarpeiksi, mutta muuten suht ok. Rasmus lomaili porukoilla ja varmaan nautti jakamattomasta huomiosta (ja hyvästä tarjoilusta). :-) Kotona oli hiljaisia poikia, jotka läsähti kaikki päikkäreille.

Ei kai jussilta muuta voi toivoakaan, kun hyvää seuraa, ruokaa ja juomaa? Ryhmärämä siis kiittää! :-) Ens vuonna toivottavasti taas uudestaan...