Käytiin siis helletauon jälkeen taimiksen takana männikössä tekemässä jälki. Pituutta n. 300 askelta (150 m?), nami puuttui joka 3. askeleesta ja vanheni n. tunnin. Taas kerran aika kova tuuli ja helteiden jäljiltä tosi kuiva maasto (vaikka yöllä oli satanut vähän). Tarkoitus oli tehdä suora, mutta väkisin piti vähän puita ja isompia kiviä kiertää. N. puolessa välissä oli kasa frolicia välipalkkana, lopussa meidän kanakastikkeen jämät rasiassa.
Tosi hienosti meni! :-) Häiriönä isojen poikien karjunta takakontista ja ampumaradalta kuulunut kiväärin pauke. Hyvin kuitenkin keskittyi, taisi vaan kerran pysähtyä pieneksi hetkeksi kuuntelemaan. Yhdessä kohtaa mentiin jonkun sorkkaeläimen jäljen yli, mutta se ei häirinnyt yhtään. Kerran pyörähti ympäri, kun jälki meni kiven yli, mutta muuten pysyi hienosti jäljellä. Taitava pikkumudi! :-)
Unohdan aina ottaa aikaa, mutta nyt meni ehkä joku 10 minuuttia (18 minuutin kohdalla M oli jo autossa ja Sentin esineruutua aloittelin). Merkin kanssakin yksi tennispallon etsintä. Ekalla ei löytänyt, kun harmillisesti oli tuulen yläpuolella, vaikka irtosi tarpeeksi kauas. Uusi heitto ja sitten löytyi (istui siis taas odottamassa,kun kävin heittämässä n. 20 metriin). Vinkupallo tosin oli niin hieno, ettei sitä malttanut palauttaa... :-/ Miksihän kukaan ei ole opettanut otusta palauttamaan?!? Nyt tää olis laitettava edes jotenkin kuntoon!
Mutta jäljen osalta kivasti, koitetaan taas reipastua kun helleaalto loppui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti