Miten tää nyt on niin vaikeeta?

Blogin päivitys ja vähän kaikki muukin. :S Syyskuun tekosyy vois olla vaikka reissaaminen, kahden viikon aikana ollut kuutisen päivää reissussa. Mää oon paikkaeläin, rähjäännyn reissussa. ;) Edellinen päivitys näköjään 3 viikkoa sitten, sen jälkeen on tullut syksy:

Jotain pientä ollaan koitettu puuhastella sen verran, ettei Merkki ole ihan mahdoton. Onnistunut vaihtelevalla menestyksellä... Jos nyt sitten taas yrittäis tehdä jotain tiivistelmää aikajärjestyksessä. 

Ke 28.8. Pihassa naksuttelua kontaktista, netistä löydetyn vahvisteaikataulun 1. tasolla. Toinen setti onnistui liki 100 % (note to self: älä jää jumittamaan, kotona jo kiireesti eteenpäin!). Metskun palautuksesta ei tullut sitten yhtään mitään. Tosi nihkeästi ja hitaasti nosti & palautti n. metrin päästä käteen, mutta sitten lähti vaan haahuilemaan johonkin. :X Iltaruoan etsi pihalta, kun en muuta jaksanut tehdä.

To 29.8. Piiitkästä aikaa porukalla (Hertta, Ani, Hilma, Ferro) raviradalla vähän hömppäämässä. Olin varautunut totaaliseen katastrofiin, joten M yllätti positiivisesti. :) Pidin kylläkin ihan reilusti etäisyyttä muihin, mutta olis se silti voinut olla huonompikin. Ei juurikaan haistellut tai kytännyt / murrannut.

• Aloitettiin varman päälle tekemällä vaan vähän käsikosketusta ja kontaktia. Ja ihan vaan nätisti hengaamista, vähän leikkiä (riehui mun kanssa, en viittiny edes kokeilla lelulla). 
• Paikkamakuussa oltiin Anin vieressä. Aluks meinas vetää paskaraivarit (Merkille ihan vieras koira, korkeassa vireessä -> nää on aina vaikeita). Namittelin vähän kauemmaksi, niin rauhoittui ihan ok. Välillä meinasi kyttäillä, mutta otti käskystä kontaktia, mistä pääsin namittelemaan lisää. Luottoa oli sen verran vähän, että jäin ihan eteen seisomaan ja palkkailin kontaktista. Ihmeen rauhassa makasi kuitenkin, ei ollut vieterinä lähdössä mihinkään eikä kyttäillyt Ania. 
• Muutama kaukojen i-m -vaihto ehkä parin metrin päästä, hyvin sujui. 
• Heidi (Merkin lemppareita hakumetsästä...) teki "luoksepäästävyyden" kättelemällä mut ja kävelemällä ihan vierestä ohi -> hyvin meni! Tätä pitäis (ja pitäis ja pitäis) ruveta hinkkaamaan oikein tosissaan, mutta täytyy jollain koittaa J värvätä mukaan. Kivat treenit kuitenkin! :) 
• Seppo oli muutaman kerran näyttelykehässä Herttaa häiritsemässä ja pääsi lopulta hetkeksi leikkimään pikkulikan kanssa. Vähän katsottiin jumppaakin, jaksoi tehdä 2 vatsalihasliikettä, sitten väsähti... Seisten ei osaa venyttää, mutta istuen paremmin -> tätä lisää!

Pe 30.8. Merkin hieronta (kolmas kerta?). En päässyt töistä lähtemään, joten J oli Merkin kanssa. Oli kuulemma käyttäytynyt ihan fiksusti ollakseen Merkki. Koppa oli varulta päässä, mutta ei siis ollut ihmeemmin riehunut, ottanut tirsatkin välillä. ♥ Yleensäkin se kyllä käyttäytyy paremmin J:n kanssa, masentavaa... Mutta pääasia, että oli nätisti, eikä kuulemma ihmeempiä jumeja. Jatketaan jumppaamista samaan malliin. 

La 31.8. Taimiksella jälki pitkästä aikaa ja lenkin varrella taas esinekokeilua. Tosi lämmin ja tuuleton ilma.

• Eka esine meni hyvin, joten pitihän mun mokata tekemällä toinen vaikeampi... Idiootti! Merkillä oli hyvän tuntuisesti virtaa, joten mentiin yhdessä ehkä n. 20 m metsään ja haukutin & riehutin lelulla vähän ja heitin ihan parin metrin päähän. Juosten tielle takaisin ja lähetin samantien hakemaan -> oli tosi hieno! Meni kovaa, otti reippaasti esineen ja palautti yhtä kovaa. :) Ja kun hyvin meni, niin piti toki tehdä toinen pisemmällä matkalla. Vituikshan se sitten tietysti män. :/ Eli kun matkaa oli enemmän (alkoi muistuttaa esineruutua?), muisti ne ampparit taas ja hyytyi. Varsinkin esineen luona, kun pitäis ottaa se suuhun, alkaa vilkuilla ympärilleen ja etsii pörriäisiä. Mentiin sitten yhdessä ihan lähelle, otti esineen ja juostiin pois. Onni onnettomuudessa oli, että multa putosi hihna taskusta sinne johonkin puolenvälin tietoille. Laitoin Sepen hakemaan sen ja päästin Merkin juoksemaan sinne kans. Meni ihan hyvällä ilmeellä ja nappasi vielä hihnankin Sepen nenän edestä. :) Seppo parka, se joutuu aina stuntiksi... ;)
• Pudotettua tehtiin taas muutama toisto 20-50 m matkalla, oli hieno, tosi löysä ja ihan ok. Näitäkään ei kannata tehdä, jos vire on yhtään lässähtänyt. Ja muutenkin hetsailla lelulla ennen pudotusta. 
• Jälki 22 (tulee kiire, jos haluais edes sen 30 jälkeä saada ennen lumien tuloa...) oli n. 450 m pitkä, 5 namipurkkia, vanheni n. 1,5 h. Kulmia ja kiemuroita oli epämääräinen määrä. Yksi 90' kulma oli just ennen tietä ja jälki jatkui tien suuntaisesti, mikä lie haju (suht suosittu lenkkipaikka) siellä tiellä oli, kun M lähti ihan pokkana sinne haisteleen ja kuseskeleen. :/ Huomautin asiasta ja vähän nyppäsin narusta -> palas jäljelle ja jatkoi ihan hyvin. Muuten oli ihan ok, ei hieno eikä huono.

Su 1.9. Iltaruoalla molemmille vaan vähän jumppaa. Venetsialaisjytinät meni rauhallisesti. Luojan lykky, ettei ole ollut yhtään paukkuarkaa koiraa. Jopa Merkki nukkui muina miehinä, eikä ulkonakaan säpsy pauketta. :)

Ma 2.9. Jumppaa ja metallinoutoa. Metallilla 6 * kosketus hampailla ja 6 * pieni nosto maasta. Turhautuu, vinkuu jne., mutta nostipas sentäs.

Ti 3.9. Minitreenit Koiviksella ja kotona. 

• Käytiin iltalenkillä hakemassa auto Koivikselta ja siinä samalla vähän treeniä. J:n kanssa ehkä 20 toistoa luoksepäästävyyttä muutamassa erässä (pekoni on pop ;)). Viimeiset niin, että J meni parin metrin päässä kyykkyyn -> oli selvästi vaikeampi, ilme meni vähän epävarmaksi, mutta piti kontaktia suht hyvin eikä murrannut. 
• Seuraamisen aloituksia, 2-5 askeleen pätkiä, kontakti piti hyvin. 
• Maassa pysymistä, kun kutsuin Sepeä siitä ohi, ei noussut kertaakaan. 
• Lopuksi vielä pari reipasta kiertoa ja yksi hyvä top. 
• Kivat treenit, ei haahuillut eikä haistellut, vaikka siinä parkkiksella kulkee paljon kentsun koiria. :)
• Kotona vielä temppuilua, kun tuntui olevan virtaa. Metallin noutamista 2 * 5 toistoa, naks kun alkoi liikkua mua kohti. Onnistui, mutta kyllä sitä metalli vielä ällöttää (pitää välillä niin huonosti, että hampaat kalisee...). Kontaktin pitoa taas sillä 1. tason "ohjelmalla", onnistui liki 100 % -> Mitvit! Miten se voi olla niin vaikeaa edetä?!? Kontaktia vielä, kun J rapisteli jotain pussia, hankalaa mutta vähän parani loppua kohti. Maassa pysymistä häirittynä, puhallus / pärinä sai aikaan hepulin... :D Mutta aivan mahtavalla asenteella koko setti. :)

To 5.9. Omassa pihassa vaihteeks kunnon katastrofitreenit, ei kiinnostanut sitten mikään. Metallia ei noutanut kuin ehkä yhden kerran, sitten piti vaan haahuta. Laitoin terassille jäähylle ja tein Sepen kans (hyvin noutaa :D). Kontaktia taas sen ykköstason mukaisesti, mutta nyt ei taas pystynyt, kun piti kyttäillä jotain pikku-ukkoja... Toinen sarja onnistui kuitenkin ainakin lähelle sinne 80 %. Lopetettiin tähän, kun alkoi v-käyrä nousta...

Pe 6.9. vaan vähän jumppaa ja lauantaina pitkä metsälenkki pitkästä aikaa tyttöjen kans. Sepen doupingit alkaa kai tehota, piti pistää naruun, kun ahdisteli Lumea... :O

Ma 9.9. Pitkästä aikaa treenit Lumen kanssa. Mentiin Koiviksen taakse, kun kentällä oli meidän makuun vähän liikaa hulinaa (uudet kentsut treenaa ihan intopiukeena :)). 

• Ekan satsin alussa vähän haistelua ja haahuilua (nurtsi on meille vaikein ja Lumi oli tehnyt ensin), mutta piristyi sitten kuitenkin. Leikki hienosti patakintaalla. :D Vähän haukuttamista, siitä perusasento ja leikkiä palkaksi. Sitten seuraamisen pysähdyksiä, eka meni taas ihan selän taakse vinoon (sotkee vas. käännökseen), mutta sitten paransi ja teki hyvin. 
• Tokassa erässä kaukojen i-m vaihtoja (muihin ei tekniikka vielä riitä) ehkä 1-3 m matkalta -> oli reipas. Pitkästä aikaa kokeilin takapalkkaa luoksetulon stopissa ja sehän toimi. :O Lähti ekasta käskystä, tuli laukalla ja teki (meidän mittapuulla) ihan asiallisen pysähdyksen. Toinen läpijuoksuna ja multa palkka. Vapautin takapalkalle ja matkalla (musta poispäin mennessä) vielä riskillä top. Pysähtyi! :)
• Lopuksi parin minuutin paikkamakuu, olin puskan takana "piilossa". Seppo ei malta olla hiljaa! Kävin ottamassa Sentin mukaan ja Lumi vapautettiin kanssa. Annoin Merkille vielä varulta uuden käskyn ja kävin nakkaamassa Sepen autoon kulman taakse, Lumea palkattiin samalla vähän matkan päässä. Pysyi rauhassa maassa (tässä vaiheessa siis joku 3 min mennyt). :) Ja nousi ekalla ylös! :O
• Lopuksi iltaruoka purkista. Antaisin kyllä vähintään toisen pikkurillin, kun treenaaminen olis aina tällasta. :) 
• Ennen treenejä metsässä 5 * oman tunnarin piilotus heinikkoon. Ekan teki ilmaisuna (meni maate ja alkoi järsiä...), mutta muut lähti palauttamaan hyvin eikä pureskellut. Nyt ainakin (vahingossa?) otti itsekseen sellaisen "sikariotteen", joten ei ole niin helppo järsiä. 

Ti 10.9. Iltaruoalla metallin naksuttelua. Alkuun järkkyä turhautumista, tarjosi maahanmenoa ja etenkin vinkumista... Sai sitten kuitenkin pykälän silmään ja alkoi ihan nostaakin kapulaa. ;) Tassu meinaa tulla ensin peliin, mutta en viitsi nipottaa. Ehkä noin 5 * 5 naksua. Parani selvästi, kun aloin heittää palkkanamin vähän kauemmaksi -> lisää liikettä niin ei tarjoa maahanmenoa niin herkästi ja varmaan purkaa vähän painettakin. Lopuksi otin ruokakupin ja heitin kapulaa pari metriä -> nouti! :) Väleissä vähän käsikosketusta, että rentoutui ja sai tiuhaan palkkaa. Meinasi olla vaikeaa, kun namikädellä koitin koskea, mutta onnistui sekin lopulta hyvin. Kun kävin Sepelle antamassa ruokaa, M varasti kapulan ja leikki sillä itsekseen, ihmeiden aika ei ole ohi! :)

Keskiviikko oli siivouspäivä, torstai 11.9. meni aamuyöstä iltayöhön työreissussa ja perjantaina lähtö porukoitten mökille. Siellä jotan epämääräistä temppuilua, leikkiä, jumppaa ja namien piilotusta. Lauantaina käytiin mummulaa tyhjäämässä, siellä piti toki enolle vähän skitsoilla... Mummua kävi "reippaasti" haistamassa, kun se penkoi jotain kaappeja -> ei huomannut Merkkiä -> ei pelottanut vaan oli ihan häntä tötteröllä... Omituinen koira, kun se selvästi ihmisiä pelkää, niin silti pitää kuitenkin aina änkeä niitä katsomaan. Nytkin tyhjättiin tosiaan vinttikomeroita ja kun en silmä kovana vahtinut tai käskenyt pysyä paikallaan, piti livahtaa sinne komeroon sekaan. Ja sitten kamala murina, kun eno liikkuu kohti tms. Sentäs ei riitä toimintakyky purra, vaan sitten lopulta väistyy tai jähmettyy paikalleen rähisemään... Huoh! Mutta olis voinut olla hullumpikin, ei mitään isoa katastrofia. Ja eno on koiraihmisiä, joten ei vähästä säikähdä ja noudattaa ohjeita. ;)

Maanantaista keskiviikkoyöhön taas työreissussa. J oli lähteny illalla kuuden maissa lintujahtireissuun pohjoiseen -> oli pyolenyön jälkeen suht virtaisa muri vastassa...

To 19.9. Olin jotenkin niin koomassa, että vähän vaan metsälenkin varrella sateessa temppuiltiin. Useamman päivän tylsyys näkyi siinä, että vire oli hyvä ja tykkäsi tehdä juttuja. Kontaktin pitoa jollain omakeksimällä "satunnaisella" aikataululla, oli hyvin kuulolla. Seuraamisen askeleita taaksepäin, oli tosi innoissaan tästä. :) Pitäis kyllä ihan oikeasti kehittää joku suunnitelma, nyt tekee kunnon pompun, kun otan ekan askeleen, peruuttaa ihan mihin sattuu vinoon ja seilaa perusasennon kanssa kun pysähdyn. Oman tunnarin piilottelua vielä jokusen kerran, pari viimeistä lelupalkalla, niin tuli palautukseenkin vähän liikettä. Illalla vielä sisällä viitisen toistoa metallin nostoa lattialta, nyt oli jo ihan suht sujuva. 

Pe 20.9. Yllätettiin itsemmekin ja lähettiin ties miten pitkästä aikaa kylille iltakävelylle. :O 

• Terppakeskuksen nurtsilla vähän leikkiä -> onnistui jopa! :) Luoksetulon jättö ja siitä vapautus leluun, kun katsoi mun perään eikä maisemia. Toisella sitten luoksetulo, lelupalkka vauhdista. Hyviä molemmat. :)
• Joen rannassa pari kiertoa, meinas olla vaikeaa ja aluksi vaan kiipeili kaivon kannen päälle. Mutta lopulta pari ihan ok kiertoa ja stoppia. Paikkamakuuseen vajaaksi minuutiksi, kun teinejä pyöräili ohi.
• Yläasteen nurtsilla kontaktia ja käsikosketusta (perjantai-ilta niin siinä pörräsi pyörillä penskoja). Ylämäkeen vähän peruutteluja (pitäis treenata suoraan peruutus...) ja hitaasti alastuloja. Pari luoketuloa onnistui kans. Aluksi penskat kiinnosti, mutta skarppas hyvin ja keskittyi hommiin. Millähän meidät sais useammin johonkin ihmisten ilmoille treeneihin?!?

La 21.9. Rekilässä jälki ja sitä odotellessa tokotemppuja.

• Päätin vihdoin kokeilla ärsykekontrollin osaa "ei tee ilman käskyä", tuntuu kyllä että en tainnut tehdä ihan niinkuin piti... Ensin siis pari pientä sarjaa (viitisen toistoa?) maahanmenoa. Sitten käskin maahan ja heitin palkkanamin niin, että piti liikkua. Tavoitteena oli, että on 2 sek hiljaa (!) ja odottaa käskyä. Ja ehtihän se sählätä, ennenkaikkea tuli vinkumista ja tassukosketusta. Kun oli 2 sek sähläämättä, sai maahan-käskyn ja palkan. Tehtiin vaan muutama viiden toiston sarja enkä nyt tiedä, muuttuiko sen aikana mikään mihinkään suuntaan. Eniten hämäsi, kun aika moni niistä 2 sek odottamisista oli sellaisia, että kyttäili jotain lintuja tms. Tarvii kokeilla sisällä joskus. 
• Namilla muutama muovisen noutokapulan pito. Otti yllättävän reippaasti ja piti hyvin, vaikka taputtelin kylkiä jne. 
• Päätin sitten, että rohkea rotan syö päätin kokeilla noutoakin. Kaivoin pitkästä aikaa luttupallon esille ja Merkin mielestä olikin yllättäen kiva jahdata sitä. :) Heittelin palloa peri kertaa ja sitten otin kapulan. Vielä yksi vauhtinouto pallolla ja palautus -> heitin kapulan (sai lähteä samantien perään) -> meni laukalla, otti suht miettimättä ja lähti palauttamaan laukalla -> jes ja pallon heitto. Olin fiksu ja lopetin noudot tähän. ;)
• Lopuksi vielä pallon sisälle namia ja vähän hetsausta & haukkumista ja noin minuutin pätkä (laitoin kännykkään hälyytyksen!) seuraamista. Voi veljet, miten hieno se oli! :) Pallo oli kyllä mun kädessä, mutta silti. Ei hyytynyt, piti kontaktin ja näytti jopa ihan innokkaalta. :) Käännökset molempiin suuntiin, pari pysäystä, juoksua, täykkäri ja muutama sivuaskel oikealle. 
• Jälki 23 oli taas noin puolisen kilometriä ja siinä oli 3 keppiä. Vanheni tunnin ja keli tihkusateinen. Viitisen metriä janaa ja nappasi takajäljen (vaikka se nimenomaan lähti terävässä kulmassa sinne väärään suuntaan...). Pyysin takaisin ja uudella lähetyksellä hyvin (vasemmalle). Pari tien ylitystä, jyrkkä pikkurinne ensin ylös ja sitten alas, isohko vesilätäkkö tiellä, pikkupätkä tosi korkeaa suopursua -> selvitti ihan hyvin nämä. Jotenkin vaan taas tosi vaisua menoa, loppumatkasta ehti pysähdellä syömään mustikoita... Kepit ilmaisi kuitenkin hyvin. :) Mitähän helvettiä tämänkin kanssa nyt tekis? Pantenttiratkaisu ja jäädään talvitauolle...?! Jos vielä tehdään, niin loppuun purkkeja motivaation kasvattamiseksi (vaikka ei tuo kyllä mitenkään erityisen haltioissaan niistä purkeistakaan ole). 

Että sellasta puuhastelua syyskuussa. Ei me kyllä kaksisesti edistytä yhtään mihinkään, kun suunnitelma on edelleen tekemättä. Jos nyt jotain hyvää, niin kotona sisällä turhien temppujen naksuttelu ja jumpat (namilla imuttamista suurimmaksi osaksi & tosi tiheästi palkkaa) on saanut vireen ihan kivasti ylös. Oon koittanut mahdollisimman paljon syöttää vaan tekemisestä palkaksi, mutta eihän se likikään joka päivä onnistu. Pääasiassa on kyllä onneksi ollut ihan hyvän mielen treenejä, tää päämäärätön humputtelu taitaa olla meidän juttu, ei ala kenekään pipo kiristää. ;)

Jos ei muuta, niin on se ihan hiton sievä! Ja istuu kun tatti sohvalla mun vieressä tai sylissä, kun ollaan kahdestaan kotona. ♥