Hakuun mahtui samalle viikonlopulle molemmat... Lauantaina Merkkiä ei olis voinu vähempää kiinnostaa. Vähän niinkuin viran puolesta teki pari keikkaa pakenevan maalimiehen perään, mutta kolmatta ei sitten enää viittinyt... :-x Katteli vaan tyynesti perään, että sinne se nyt juoksee lelun kanssa. Leikkiminen edes mun kanssa ei kiinnostanut, heti kun lelu pysähtyi paikoilleen, nuoriherra vaihtoi omiin bisneksiinsä. Argh!
Seliseli osastoa sen verran, että oltiin pitkästä aikaa tyttiksen kanssa lenkillä ja teinit päästi reilun tunnin menemään kun heikkopäiset. Merkki myös roikkui Lumin persuksissa normaalia enemmän, kuulemma joskus lähiaikoina odottelevat juoksua... Kerettiin olemaan vajaa tunti kotona huilaamassa ennen treenejä, joten en tiiä oliko sitten muka sohvapotulla niin väsy moisen juoksemisen jälkeen. Vaikka ei se kyllä kovin nuutuneelta näyttäny, kun niitä omia bisneksiään kuhkaili (hajuja siis lähinnä... :-x).
Tästä sisuuntuneena sitten plan B: jätetään syömiset väliin ja kokeillaan seuraavana päivänä ruoalla. Routa porsaan kotiin ajaa jne. ;-) Ja varmuuden välttämiseksi jätin kunnon lenkinkin tekemättä, ettei pientä väsytä... ;-p Sunnuntaina sitten olikin edes vähän parempi. :) Hansu ja Sari tuli ekana, joten otettiin kolmistaan "puhtaaseen" metsään, ettei hajut vie mennessään. Näytettiin ruokapurkkia (oikein ällösekoitus jauhelihaa, mahaa ja kananmunaa... *yök*) Merkille ja sitten sen kanssa metsään. Matkat tosi lyhyitä ja kunnon kutsumiset ym. vielä päälle. Sinne meni! :) Ei nyt mitenkään erityisen hullun raivolla, mutta meni kuitenkin ihan reippaasti. Menin perässä ja nappasin syliin ennen kuin kaikki ruoka oli syöty. Hyvä muistisena en nyt oo varma, mutta taisi tulla 4 toistoa? Sitten loppupuolella treenejä tehtiin vielä yksi pisto, millä sai syödä kupin tyhjäksi (Hansu taas, että oli varmasti tuttu juttu).
Kokeillaan nyt sitten tätä, jos vyötä kiristämällä rupeaisi hommat kiinnostamaan... Eikähän meidän tarvi hakua tehdä, jos aina vaan näyttää, ettei Merkkiä kiinnosta. Mutkunmäniiiinhaluisin... ;-p Olis ensinnäkin kiva treenata pitkästä aikaa kivassa porukassa ja Merkki on kuiteskin sen verran sähkösaapas, että tollanen kunnon revittely olis jäljelle ja tokolle kivaa vastapainoa. Mun mielestä siis... Mutta katsellaan siis nyt tämä syksy ja mietitään keväällä uudestaan.
Tänään sitten jäljellä. Jäljestää hienosti, mutta ne esineet... *huoh* Ajattelin sitten laittaa oikein lempilelut kehiin, mutta ne ei vaan kiinnosta, kun pitäis jäljestää... Ilmatieteenlaitos tietää näköjään, että enemmän tai vähemmän sataa taas koko viikon, joten yritän jaksaa keskittyä keppitreeneihin tässä kotosalla. Ne kerrat, mitä ollaan treenattu, on menneet ihan hyvin. Oon siis jättänyt Merkin paikalleen odottamaan ja kävellyt vähän matkaa & laittanut kepit "jäljelle" (aluksi niin, että näki, sitten oon mennyt esim. auton taakse tms.). Sitten heti Merkin kanssa kanssa liikkeelle --> etsii kepit ja nappaa suuhunsa saman tien. Eli kaipa tätä täytyy nyt vaan toistaa, toistaa ja toistaa... Ja sitten ehkä pikkuhiljaa muuttaa treeniä enemmän jälkeä muistuttavaksi (pisempi ja enemmän ikää). Tai jotain... Hyviä neuvoja otetaan vastaan!
Ai niin, se tämänpäiväinen jälki meni jokseenkin seuraavasti: reilu 300 askelta, namia enää suurimmaksi osaksi joka 5. askeleessa, välillä yllärinä tiheämmin, vanheni tunnin verran. Välillä oli namittomiakin pätkiä ja tosiaan ne muutama lelu. Leluja kyllä nuuhkaisee yli mennessään --> naksusana & valtavat kehut & nami taskusta --> jatkaisi vaan eteenpäin ellen pysäytä liinasta. Kun ei pääse, niin reilusti käskemällä ottaa kontaktin & syö namin. Osaa kyllä kotosalla ja treeneissäkin käskyn "lelu", jolla lähtee etsimään jonkun lelun, nyt ei edes meinannut reagoida mitenkään, vaikka lelu makas siinä jaloissa... :-/ Jos jotain hyvää, niin jatkaa jälkeä oma-alotteisesti... Mutta itse jälki siis tarkasti, yksi kulmakin hienosti. Namittomilla pätkillä siksakkaa tietysti (?) enemmän, mitä namipätkillä, mutta ei mitään valtavaa seilaamista kuitenkaan. Jatkuvan sateen takia pohja oli tosi märkä ja tuulikin jonkun verran.
Olin muuten ihan überreipas ja tein isojenkin poikien kanssa, hyvä minä. :-) Rasmuksen kanssa käytiin siivoamassa Merkin jälki (Raasu kerää namit ja minä krepit) ja voi luoja mitä kaahotusta... Keskusteltiin vähän aiheesta ja jatkoi sitten edes vähän tolkullisemmin. Papalla niin kivaa, että meinas mopo väkisin karata käsistä. <3 Sentti tohotti oman jälkensä myös vähän miten sattuu. Se on jäljestänyt ihan sikavähän ja selvästi vauhti kiihtyy, kun nameja on harvemmassa (en vaan jaksanu kyykkiä tiheämmästi, hyi mua). Tenkkapoo meinas tulla pienen tien ylityksessä, mutta vähän auttamalla päästiin jatkamaan. Seppo on taas jahdannut lintuja J:n kanssa, joten selvästi koittaa ratkoa juttuja ilmavainulla. Tien reunasta nappasi namin, mutta sitten olis lähtenyt tietä pitkin. Kun en päästänyt, koitti toiseen suuntaan ja sitten stoppasi kokonaan. Kuono pystyssä koitti saada jotain hajua, mutta ei vaan oikein onnannut (hyvä juttu sinänsä!). Otin pari askelta oikeaan suuntaan, niin sitten laittoi nokan maahan ja löysikin tien toisella puolella olevan namin.
Nyt siis siunattu hiljaisuus, kolmesta paikasta kuuluu tyytyväistä tuhinaa. Väsynyt koira, onnellinen koira. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti