Niin kamala, ettei ole ehtinyt kuulumisia päivittää. Työajat on ollut meillä molemmilla mitä sattuu ja töitäkin tavallista enemmän. Mutta ollaan me ehdittykin kaikenlaista lähinnä Merkin kanssa. Miikun suosiollisella avustuksella (kiitos!) päästiin alkuun jäljestämisessä, saas nähdä mitä siitäkin tulee. Penskalla nenä pelaa, mutta on sen verran valikoiva syöjä, että kunnon namit on oltava. Verilettuja on jo jääkaapissa ja sydäntä ehtii keitellä toivottavasti viikonloppuna... Paikkakin on valittava aluksi kunnolla, kun keskittymiskyky ei vielä kummoinen ole.
Mitähän muuta? Ollaan käyty ainakin töissä * 4, raveissa ja muutamalla metsälenkillä. Metsälenkille osuttiin vieläpä samaan aikaan, kun joku harjoitteli radalla kiväärin kanssa... Merkki oli kuitenkin oma reipas itsensä, eikä ollut pauketta kuulevinaan. :-) Onneksi isot pojat on tässä asiassa hyvänä esimerkkinä. Raveissakaan ei oikeastaan mikään pelottanut, maassa pyöri kaikenlaista potentiaalista syötävää (ainakin makkarapapereita, hevosen*askaa ja muuta hyvää) ja kivat ihmiset kävi höpöttämässä sievälle pikkupojalle.
Kotona ollaan aloiteltu naksuun ehdollistumista, mutta se on vielä vaiheessa. Kummallista, kun käsissä on ensimmäistä kertaa pentu, joka ei mene sekaisin pelkästä ruoan ajattelusta... Päästään mitä ilmeisimmin opettelemaan uusia tapoja palkita koiraa. ;-) Kissan (!) valjaat on ostettu, joten hihnassa kulkemistakin kai pitäisi pikkuhiljaa harjoitella. Ja jatkaa ihmisten ilmoilla pyörimistä ja jälkeä ja naksuttelua ja...
Yksinoloa on pakon edessä treenattu kanssa ja ihan hyvin (kai) sekin sujuu. Jää hiljaa näpertelemään, kun antaa maksamakkaralla ladatun ufon leluksi. Puruluihin jne. ei ole koskenut yksin ollessaan ja juo aika paljon, mutta on kuitenkin ihan rauhallisen ja unisen oloinen, kun tullaan kotiin. Kaipa se ufon nakertelukin voi janottaa, jos kovin kauan kestää. Jatketaan pikkuhiljaa tätäkin. Autossa matkustaminen sujuu jo hyvin takapenkillä omassa boksissa, joten nyt on helppo laajentaa kiemuroita. :-)
Korvat alkaa uhkaavasti nousta pystyyn! :-) Ne tuntuu olevan päivä päivältä enemmän höröllään. Täytyisi nyt jaksaa kuvata, niin saisi kasaan hyvän kehityskaaren. Viime viikolla punnitsin ipanan ja meidän (luultavasti jonkun verran epätarkka) vaaka näytti hurjat 4,4 kg. Kohta on viikko mennyt, saas nähdä minkä verran painoa on nyt tullut. Ruoka on kuitenkin maittanut ihmeenkin hyvin siihen nähden, että kaikenlaista herkkua menee myös.
