keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Loma ja leireilyä


Loma aloitettiin varovaisesti makaamalla viikon päivät kotona. Kotona makaamista auttoi järkyttävä helle, verhot kiinni löhöttiin sohvalla ja käytiin vähän iltaisin ulkoilemassa.

Joku ilta tehtiin "motivaatiojälki", kun leiri alkoi painaa päälle. Tein siis 3 * lyhyen jäljen (ehkä n. 100 m), päässä namipurkki. Eka ja toka meni suunnitelmien mukaan, kolmannelle sitten vähän jo hyytyi, kun oli niin kuuma (joi kyllä pullosta jälkien välillä, hienoa).

Torstaina lähettiin ajelemaan mökille, välipysähdys tuli ihan tarpeeseen, koska yhtä soittoa matkaa olisi tullut viitisen sataa kilometriä. Perjantaina sitten mudien leirille Tammelaan jäljestelemään. Paikka oli aivan mahtava: keskellä metsää, jokaiselle omat huoneet ja hyvät maastot ympärillä. Kouluttajana Tuija Juselius, suosittelen lämpimästi!

  • Perjantaina tehtiin illalla lyhyt peltojälki, reilu 200 askelta ja muistaakseni 5 keppiä, ei kovin kauaa vanhentunut. Merkki ajoi ihan hyvin tyypilliseen tapaan. Rauhallisesti, mutta ei aivan jumittanut. Vähän ötököiden tuijottelua, mutta ei pahasti. Ilmaisi muistaakseni kaikki kepit ja suostui lopuksi leikkimääkin "yleisön edessä". Seuraavalle päivälle päätettiin kokeilla nopeaa palkkaamista, josko se saisi vauhtia lisää. 
  • Lauantaina onneksi aamupäivällä taivas oli pilvessä, joten ei ollut aivan törkeän kuuma. Pellolle taas joku reilu 300 askelta 6 kepillä. Täydessä kukassa oleva apilapelto, joten öttiäisiä oli ihan riittävästi. Muuten ajoi ihan asiallisesti, mutta ötökät häiritsi. Selvästi nopeampi palkkaaminen oli Merkistä kivempaa. Kävin siis vaan antamassa namin & kehumassa pikaisesti, keppi talteen ja sitten heti menoksi. Osa kepeistä oli vieraita, osa omia. Ekasta (oma) meni yli reagoimatta, kerran ilmaisi ihan varman näköisesti, mutta en löytänyt keppiä... Palkkasin kuitenkin ja jatkettiin matkaa. 
    • Jatkossa: Jäljille vaihtelua vierailla esineillä, ei palkkaamisen venyttämistä, ei lisäkäskyjä vaikka jää tuijottelemaan. Vältettävä siis kaikin keinoin mitään painostamista. 
  • Lauantaina illasta esineruutua. Oli just niin kamala, mitä on viimeaikoina ollut. Ei halua lähteä ruutuun jne. Tehtiin niin, että Tuija heitteli ihan etureunaan (tallattuna n. 10 * 40 m alue) läjän esineitä ja hengailin vaan siinä Merkin kanssa. Kaikenlaista mustikoiden syömistä, ötököiden tuijottelua jne. Mutta kyllä se sieltä pari esinettä bongasi. Tuija naksautti heti, kun otti suuhun (tässä aina pysähtyy vilkuilemaan, kun oli se maa-ampiaisepisodi vuosi sitten esineruudussa) ja mää koitin parhaani mukaan palkata. Oli vaan niin kuuma tms., että namit kelpasi tosi nihkeästi. 
    • Jatketaan samaan malliin: paljon esineitä ja vaan hengailua & naksu esineen suuhun ottamisesta. Unohdetaan luovutukset jne. Ei mitään käskyjä ja mahdollisimman hyvä & vähän pidemppi palkkaaminen. 
  • Sunnuntaina vieraan tekemä jälki metsään, ehkä joku nelisen sataa metriä ja 6 keppiä. Oli aika kuuma ja jälki ehti vanheta ainakin 5 h, kun välillä treenasivat peltokoirat. Ja voi ristus, ihan kun ei oltaisi ikinä metsässä jäljestetty... Ihan pelkkää haahuilemista, pysähtelyä, mustikoiden syöntiä, ruohon syöntiä, piehtarointia (!), hukkia jne. En katsonut kelloa, mutta kauan siellä kesti. Pari pientä pätkää näytti ihan jäljestämiseltä, mutta noin 90 % ei...  No, saatiinpahan ongelmat esille ja ohjeita. 
    • Vieraan tekemiä jälkiä ja vieraita esineitä. Kun hukkaa jäljen, niin liinasta irti ja jää itse jäljelle seisomaan (ei "palkkaa" sillä, että lähtee itse mukaan eikä myöskään apuja sillä, että pysäyttää etenemisen), kun itse nostaa uudelleen, kehut. Ei lisäkäskyjä, vaikka pysähtelee syömään tms. (on helposti joko apu tai painostamista). Tavoitteena mahdollisimman itsenäinen ja motivoitunut koira, joka ei vaikeissakaan paikoissa kysele ohjaajalta apuja.

Muuten leiri oli taattua kamaa: hyvää seuraa ja vertaistukea, paljon hyvää ruokaa ja treenitkin hyödyllisiä. Valtavan iso kiitos järjestäjille! Ensi vuonna toivottavasti uudestaan. 

Jalo

Reetu


Praha


Prima


Pava
 

Kira




Välke


Pava

Merkki (kuva Aura Jäntti)

Merkki (kuva Aura Jäntti)


Pois lähtiessä sitten taas pysäys mökille elpymään. Tehtiin leirin opeilla yksi esineruutu, kun Tuuma oli oman hakuruutunsa tyhjännyt. Tallattiin J:n kanssa noin 10 * 25 m ja Tuuman hajut oli myös ruudussa. J heitteli Merkin nähden n. puoleen väliin 5 esinettä. Laskin Merkin irti ja lähdin kävelemään ruutua kohti. Ekalle esineelle lähti ihan reippaasti (näytti jopa etäisesti esineruudulta ;) ) ja muistaakseni nostikin ok. Naksu esineen nostosta ja peruuttelin, kun lähti palauttamaan. Sitten vaan uudestaan ruutuun kävelemään, nyt ei enää kunnolla irronnut vaan hengaili muuten vaan (söi mustikoita ym. todennäköisesti sijaistoimintoja). Maltoin kuitenkin olla hiljaa (ja *ttuuntumatta) ja seisoskella esineiden liepeillä. Merkki keksi kaikkea sijaistoimintaa, mutta yhtä esinettä lukuunottamatta nosti suht hyvin kaikki, kun sai hajun ja lähti palauttamaankin, vaikken sitä vaatinutkaan. Jostain syystä yhden esineen haisteli, mutta jätti nostamatta (rullalle kääritty hanska). Siirryin sitten vaan vähäsen ja nosti toisen esineen. Tämä "hankalakin" nousi uudella yrityksellä. Josko se tästä, kun vaan jaksaisi treenata... 

Tuuma on kuulemma treenaillut myös ahkerasti ja ainakin nyt, kun pääsin katselemaan, hakuruutu näytti hyvältä ja laahausjälkikin onnistui. Molemmat dameilla, mutta riistaa odottaa pakkasessa. :) Mökillä ovat päässeet myös tekemään kunnon vesinoutoja riistalla ja haulikkoradalle pauketta kuuntelemaan. Joskohan syksyllä jo isojen poikien jahtiin... Treenien lisäksi kuulemma harrastetaan uimahyppyjä laiturilta ja anopin ulkoilutusta. Pöydästä kerjääminen näyttää myös entistä tomerammalta. ;)

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Mölli-Merkki

On nyt muut jutut vähän jääny Sentin takia vähemmälle, ei oo vaan jaksanut. :(

Merkki on kuitenkin treenaillut pienesti rally-tokoa ja käytiin mölleilemässäkin 97/100 pisteen edestä, vähennykset puutteellisesta yhteistyöstä. Meillä kävi moukan tuuri, koko päivän kestänyt sade loppui ennen "kisaa" ja päästiin ekana aloittamaan. Ei siis ollut hajuja, mihin olis juuttunut kiinni. Oli myös sen verran vilakka, ettei ollut pörriäisiä, niistähän Merkki myös tilttaa ihan totaalisesti. Liki täydellisistä olosuhteista huolimatta oli kyllä sellasta täi tervassa -meininkiä, ettei tosikaan. Niitä miinuksia meni, kun herra Merkki oli jossain omassa kuplassansa ja vaan tuijotteli johonkin kaukaisuuteen... 

Arvostelussa luki, että ihana rauhallinen suoritus. Noinkin positiivisesti asian voi siis ilmaista, mulla oli mielessä vähän jotain muuta... Mutta kyllä meillä tavoitteena olis ihan jotain muuta kuin rauhallinen. Vaikka iloinen tai reipas tai jotain sen suuntaista. Vietikäs ja voimakas ollaan unohdettu jo ajat sitten. :P Alokkaassahan liikkeitä on tosi hintsusti, mutta nyt oli kaikki variaatiot "koira eteen" (vasemmalta ja oikeasta sivulle, istumisen kanssa ja ilman), missä meillä etenkin ne kiertämiset tökkii edelleen. Muuten ihan simppeli rata ja itse erotin oikean ja vasemman toisistaan, suorituspaikatkin sinnepäin, koska niistä ei pistevähennyksiä tullut. Jei!

Treeniä, treeniä siis, jostain tarvis se virtanappi saada on-asentoon! Ja treenata joku rutiini aloitukseen, että olis edes toivo päästä aloittamaan jotenkin hallitusti. Eikä niin, että koira tuijottelee taivaisiin ja koitat siinä sitten jollain saada huomion takaisin itseesi. Nyt esim. siinä lähdön vieressä oli perhe pikkulasten ja lastenrattaiden kanssa, jotka M tietysti bongas just ennen kehään menoa. Jäis siis tuijottelemaan ja murrailemaan niitä, eikä ollut mun kanssa hommiin lähdössä ollenkaan. 

Vähän kyllä on sellanen peli menetetty -fiilis Merkin kanssa, mun osaaminen ja viitsiminen ei vaan riitä. Mutta kokeillaan nyt kesän ajan ja katsotaan sitten. Syksyn kurssillekin on kyllä ilmoittauduttu, joten... Tai sitten, jos hermo menee tykkänään, otan Tuuman rally-kaveriksi. Ainakaan toistaiseksi siitä en oo onnistunut tappamaan tekemisen meininkiä. Tuuma vaan nyt on kesätöissä ja nomeilemassa J:n kanssa mökillä, joten treenaaminen ei onnistu.

Ai niin: tehtiin yksi lyhyt jälkikin joku päivä, mutta sellasta diipailua sekin... Ehtii pysähdellä haistelemaan kukkasia, tuijotteleen pörriäisiä jne. Janalta sentäs lähti oikeaan suuntaan ja ilmaisi namipurkit (pysähtyy seisomaan ja haistelemaan, en viitsi enää muuta vaatia). Ja jälkileirille pitäis lähetä ensi viikolla...

torstai 3. heinäkuuta 2014

Sentti on pois

Lauma pieneni yhdellä ja Sepe on nyt siellä, missä kenenkään selkä ei ole kipeä ja labradorit saa syödä seisovasta pöydästä. Maailman kiltein ja tervepäisin koira, Merkin varapäre ja Tuuman purulelu on pois. Olo on hirveä, mutta Sentillä on nyt kaikki hyvin. Kaipa tästäkin joskus tokenee?