Rodunomaisten käytösten muokkaaminen

Piipahdin helmikuussa Oulussa kuuntelemassa Tommy Virénin luentoa rodunomaisten käytösten muokkaamisesta. Taas piti todeta, että aina oppii, kun kotoa lähtee liikkeelle. :) Muistiinpanoja taas:

Kaikki mihin eläin fyysisesti pystyy, on otettavissa käyttöön ja hallittavissa.

“If the animal isn’t learning quickly, then you’re not doing it right!” -Bob Bailey

Käytöskimput = "vietti" (tieteessä ei ole vuosiin käytetty viettiä, liian epämääräinen käsite)

Esim. kana vetää matoa maasta, puistelee mullat, lyö maahan jos se on iso nieltäväksi = pilkotaan käytöskimput (ketjut) mahdollisimman pieniksi osiksi. 

Koulutuksessa pyritään hallitsemaan yksittäisiä pieniä käytöksiä, ei koko kimppua. 

Käyttäytyminen on kaikkea sitä, mitä kuollut eläin ei tee. 

Koulutus = käytöksen muokkaaminen. Koulutus ei pysty poistamaan eläimestä mitään (hermosolujen väliset yhteydet ovat pysyviä, niitä ei pysty katkaisemaan). 

Tehokkain tapa on rakentaa korvaava käytös = rakentaa uusia käytöksiä. 

Heikkoja käytöksiä on helppo muokata, vahvoja vaikea. 

KIINTEÄT KÄYTÖSMALLIT “fixed action patterns”

• Periytyvät sukupolvelta toiselle
• Laukeavat avainärsykkeestä
• Eivät ole tahdonalaisia käytöksiä
• Vahvistuvat hyvin helposti pienellä harjoituksella
• Vaikeita hallita tai kitkeä pois
• Esim. saalistaminen, hajuissa pyöriskely, luun piilottaminen, haukkuminen, astuminen jne.

Ongelmakäytökset ovat usein ominaiskäytöksiä (pystykorva haukkuu, spanieli haistelee jne.). Lähtökohtaisesti: ihmisillä on vääränrotuisia koiria… Usein ihmiset perehtyvät rotua valitessa hyvinkin tarkasti rotuominaisuuksiin (ominaiskäytöksiä, joita on jalostuksella vahvistettu), joista sitten kuitenkin halutaan myöhemmin eroon. Ominaiskäytökset myös voimistuvat helposti ja usein ne jossain vaiheessa koetaan ongelmakäytökseksi.

Ominaiskäytökset tavallaan samanlaisia ominaisuuksia kuin lyhyet jalat tai luppakorvat => vaikea muuttaa (onko tarpeen?). Useimmiten ei-tahdonalaisia käytöksiä => vaikeaa muokata. 

Ihmiset ottavat usein henkilökohtaisesti koiran ominaisuudet, vaikka se vain reagoi ei-tahdonalaisesti. Ihminen koittaa kitkeä käytöksen: koira reagoi johonkin ja saa rangaistuksen (vaikka ei aloittanut toimintaa tietoisesti). Rankaisu ei muuta käytöstä, koska se ei ole tahdonalaista ja lopulta eläin alkaa usein vielä varoa omistajaa…

Ei-tahdonalaisista asioista ei kannata suuttua! Älä ota henkilökohtaisesti eläimen käytöstä. Jos käytös on huono, muokkaa sitä tai kouluta parempi tilalle. Eläimet käyttäytyy. Murina silittäessä: koira sanoo, että jännittää (eikä mitään henkilökohtaista). Helpottaako suuttuminen jännitystä?

Kiinteät käyttäytymismallit eivät olekaan ihan niin kiinteitä, mitä joskus aikaisemmin kuviteltiin (jalostuksella muokattu aina => ei 100 % kiinteä => voisiko muokata myös kouluttamalla?). Synnynäinen tapa toimia voisi olla parempi termi. 

Käyttäytyminen on aina yhdistelmä 1) geneettistä taipumusta ja oppimista sekä 2) klassista ja operanttia ehdollistumista.

Esim. Legghorn-tuotantokanat ei haudo, on jalostettu pois sukupolvien saatossa (munintakanojen ei kannata tuhlata energiaa hautomiseen; aiheuttaa myös stressiä, jos haluaa hautoa, mutta munat kerätään aina pois). Joku pieni geneettinen jälki kuitenkin yleensä on, joten ne voi ainakin joskus kouluttaa hautomaan. Aloitus “paikkamakuuna”, mutta jossain vaiheessa (osalla yksilöitä) lamppu syttyy ja se alkaa oikeasti hautoa. Tämän jälkeen käytös alkaa palkita itseään, eikä tarvi ulkoisia palkkioita. Voi vaatia ihan valtavasti koulutusta (vahvisteita), eikä siltikään kaikilla toimi. 

Vahva klassinen ehdollistuminen voi luoda tavan toimia (käytökseen x liittyy valtava määrä positiivisia vahvisteita).  Jos eläimellä on kaukanakin joku pieni geneettinen “jälki”, ko. käytöksen voi kouluttaa, hallita ja muokata. Oppiminen on ensin operanttia: Käytöksestä x saa palkkion. Sitten klassista: käytös x itsessään alkaa tuntua eläimen mielestä hyvältä.

Linnuilla on voimakas tarve rakentaa pesä (koska on tarve lisääntyä, on tarve hautoa, hautomista varten tarvitaan muna, munalle tarvitaan pesä), mutta itse rakentaminen opetellaan onnistumisen ja erehtymisen kautta (eli operantisti). Myös koiran koulutuksessa: mitä koiran annetaan tehdä, että se onnistuu tai epäonnistuu.

KLASSINEN EHDOLLISTUMINEN

• Ehdollinen refleksi
• Ärsyke + reaktio = “opittu refleksi”
• Esim. kaatuessa tuen ottaminen on refleksi, mutta se on kuitenkin opeteltu pikkulapsena (kaatuilee paljon ja jossain vaiheessa tajuaa alkaa ottaa tukea lähellä olevista tavaroista). 

Avainärsyke => reaktio

• Helppo muuttaa avainärsykettä, reaktiota vaikea: liukastuessa aina yrittää ottaa tukea, vaikea opetella että pihalla ei kannata yrittää, mutta sisällä kannattaa. Sen sijaan voi yrittää kävellä vähän varovaisemmin, kun on liukasta. 

Pelkoreaktio on helppo saada esiin  (vaikka kova ääni) ja sen jälkeen vaan odotellaan: reaktio voimistuu nopeasti samantapaisista tilanteista. Säikytä koira muutaman kerran, se oppii säikähtämään monessa tilanteessa… Sama koskee ominaiskäytöksiä: kaiva käytös jollain esille, niin ne yleistyvät ja voimistuvat helposti. Voimakkaat ominaiskäytökset pitää ottaa haltuun mahdollisimman pian ja huolellisesti (kouluttaa korvaava käytös = ottaa käytös hallintaan).

Jos halutaan, että koira tekee tosissaan töitä ihmiselle, omistajaan ei saa liittyä mitään negatiivista. 

Refleksejä ei pysty poistamaan (ei voi olla heilauttamatta jalkaa, jos lääkäri lyö polveen).

OPERANTTI EHDOLLISTAMINEN

Reaktio => seuraus

• Jokin reaktio lisääntyy => tuottavaa (vahviste)
• Jokin reaktio vähenee => tuottamatonta (rankaisu)

Esim. luoksetulo: Mikä on ensimmäinen reaktio käskyn jälkeen? Edellinen toiminta hidastuu tai loppuu, koira kääntää päätä tms. Ensin on pakko saada aikaan joku reaktio, että voi muokata käytöstä. Jos tarkoitus käyttää äänimerkkiä, tarkkaile eläimen korvia, niissä yleensä ensimmäinen pieni reaktio.  

Reaktion seuraus voimistaa käytöstä = naks & nami (klassinen ehdollistuminen). Toistojen jälkeen naksuun reagoiminen voimistuu.

Käytös pilkotaan mahdollisimman pieniin palasiin reaktiotasolle ja aletaan muokata niitä. Voimakkaan ominaiskäytöksen ensimmäistä osaa on muokattava eniten! Koska jos ensimmäinen osa tapahtuu, muut käytökset vyöryvät perässä… Esim. rusakon jahtaamisesta luoksetuloon: ensimmäinen pienikin reaktio rusakon suuntaan = huippupalkka! Tarkoitus siis kertoa, että rusakon näkyessä kannattaa katsoa ihmistä, eikä lähteä perään. Myös palkkion suunta on todella tärkeä (kouluttajalta vai kouluttajasta poispäin)! 

Esim. kanat kiertää tötsiä: ei luontaista “viettiä” tehdä niin, joten on aloitettava jalan liikkeestä ja palkittava siihen suuntaan, mihin kana halutaan. Naksutettava nimenomaan jalan liikkeestä eikä siitä, että laittaa sen maahan. Muuten alkaa tarjoamaan jalan polkemista… 

Ominaiskäytökset helppo saada aikaan, mutta niitä on vaikea hallita. Monimutkaiset käytökset taas ovat vaikeita opettaa, mutta niistä voi muokata haluamansa näköisen (eikä ne “lähde lapasesta”).

Toiminnan seuraukset ehdollistuvat klassisesti

• Kaksi erillistä asiaa liittyvät yhdeksi eläimen mielessä
• Käytöksen yhteydessä esiintyvät käskyt, vihjeet, ympäristö yms.
• Pelko on aina klassista ehdollistumista

Käytökselle voi antaa nimen, mutta jos ei anna, niin joku ympäristössä tulee vihjeeksi. Tämän vuoksi monet toiminnot onnistuvat vain tietyissä tilanteissa. Jos ominaiskäytöstä pitää hallita, se on treenattava kaikissa niissä tilanteissa, missä sen halutaan toimivan.

Esim. pelkäämiseen liittyy joku ärsyke ja ärsyke laukaisee pelon muissakin tilanteissa. Jos pelkää pauketta kotona, pelkää pauketta myös ulkona. Avainärsyke voi olla myös omistaja, toinen koira jne….

Jos on eläimellä on geneettinen mahdollisuus tehdä jotain, on kyse vaan siitä, miten paljon on valmis treenaamaan. Eikä treenaamalla saa käytöksestä yhtä hyvää kuin mitä se olisi luonnollisesti. Hyvä kouluttaja voi päästä todella lähelle käytöksestä riippuen  (esim. kouluta kana lentämään vs. ei-noutava koira noutamaan). 

KÄYTTÄYTYMINEN KOOSTUU

1. Laji- ja rotuominaisuudet

• Lajille tyypilliset käytökset (fixed action patterns), kuten haukkuminen, kaivaminen, liikkuvan ärsykkeen perään lähteminen yms.
• Rotuominaisuudet (lajiominaisuuksien järjestys eri roduilla erilainen, koiralajista on eri piirteitä korostamalla jalostettu rotuja)
• Perimä (yksilölliset ominaisuudet)

2. Terveydentila

• Sairaudet
• Koirilla erityisen tärkeä, koska jalostuksella puututtu lisääntymiseen (luonnossa pahasti sairaat ei lisäänny). 
• Sairas eläin ei käyttäydy normaalisti. Äkilliset käyttäytymisen muutokset usein kielivät muutoksesta terveydentilassa. Sairaan eläimen kouluttaminen on turhaa työtä ja usein väärin eläintä kohtaan. 
• Stressi
• Kouluttaminen on osa kokonaisvaltaista koiran hyvinvointia. 
• Koiran rotuominaisuudetkin vaikuttavat stressiin, pääseekö toteuttamaan ominaiskäytöksiään? Koiran pitää myös saada olla kuriton ja pöljäillä, kaivaa kuoppia, rämpiä ojissa, revitellä irti metsässä.
• Stressi voi näkyä fyysisinä vaivoina.
• Kouluttaminen on helpompaa, kun koira on päässyt päästelemään höyryjä.
• Piirrä piirakkakaavio koiran päivästä, paljonko nukkuu, syö, liikkuu, treenaa… Koiran päivittäisen aktiivisuuden määrä (usein liian vähän) selittää monia ongelmakäytöksiä. 
• Tekeekö koira itse asioita vai teetetäänkö sillä asioita? Iso ero! Liika teettäminen aiheuttaa taas ongelmia.
• Miltä näyttää rento ja tyytyväinen koira?
• Kivut
• Loukkaantumiset
• Ruokavalio
• Liikunta

3. Oppimishistoria

• Missä, miten kasvanut?
• Mitä asioita vahvistettu?
• Mitä saanut oppia?
• Koira oppii läpi elämän, toimintansa seurauksista
• Ensin opitut asiat ovat voimakkaimpia

Kaikkein voimakkaimmat asiat vaativat vähiten treenausta. Treenaa eniten niitä asioita, jotka ovat koiran ominaisuuskäytöslistalla viimeisenä. Usein näitä ei kuitenkaan treenata, koska se on vaikeaa, ei tunnu etenevän, toiminta näyttää huonolta jne. 

Tommy itse puuttuu ominaiskäytöksiin viimeisenä (ei kannata ensin esim. vahvistaa karhun saalistamiskäytöstä ja sitten yrittää hallita sitä). 

Ennen kuin aloitat koiralla käytöksen x kanssa, mieti mitä tapahtuisi rotan tai karhun kanssa, jos tekisi samalla lailla... Kannattaako ensimmäisenä pennun kanssa heitellä palloa pari kuukautta? Miten se sen jälkeen reagoi pieniin, nopeasti poispäin liikkuviin kohteisiin?

Esim. Koira istuu ja heitetään lelu. Viisi toistoa. Koira istuu nopeammin. Sama seisomisen ja maahanmenon kanssa. Jokaista passiivista operanttia käytöstä vahvistettu 5 kertaa, voimakasta ominaiskäytöstä 15... 

YMPÄRISTÖ VAHVISTAA MYÖS!

• Jos koiran antaa vapaasti toimia ympäristössä, se kouluttaa koiran. Miten paljon osallistut koiran kouluttamiseen siihen verrattuna, miten paljon ympäristö kouluttaa?  
• Ympäristön ärsykkeet useimmiten vaikuttaa aina ominaiskäytöksiin… 
• Kuinka paljon nuori uros saa haistella? Vaikuttaa siihen, miten innokkaasti se pyrkii nenän käyttöön. Kuinka usein koira karkaa riistan perään?
• Koiran pitää päästä toteuttamaan ominaiskäytöksiä, mutta mietittävä tarkkaan missä, miten, miten turvallisesti, miten pitkään jne. 
• Saalisviettiselle koiralle jatkuva pallon heittely, annetaan uroksen koko ajan haistella ja merkkailla jne.

Tarkkaile käytöstä

• Kysymys on siitä, mitä eläin tekee, ei mitä ajattelet sen tekevän
• Älä tee olettamuksia käytöksen syistä, kouluttamisen kannalta syyt ovat epäolennaisia
• Ylianalysointi voi viedä vaikeuksiin, älä yritä ajatella kuten eläin (Osaatko tulkita kaverin ajatukset käytöksen perusteella? Osaatko aina tulkita omat ajatukset? Mikä mahdollisuus on tulkita oikein toisen lajin ajatuksia...?)
• Jos olet vaikeuksissa - katso eläimen käytöstä

Tarkkaile käytöstä: onko koiran viisasta antaa tehdä ko. asiaa? Miten paljon ja missä? Saako haistella ja merkkailla koko lenkin ajan vai tietyissä paikoissa. Vai esim. tietyn toivotun käytöksen palkaksi.

KOSKAAN ET SAA SITÄ MITÄ HALUAT, AINA SAAT SITÄ MITÄ VAHVISTAT!

• Esim. 5 * istu, maahan, seiso ja 15 * saalispalkka
• Aina ei aiheuta ongelmia, mutta pitää olla tarkkana voimakkaasti saalisviettisten koirien kanssa. Lelun voi myös antaa koiralle ilman saalistamista.

VAHVISTE (reinforcement)

• Mikä on käytettävissä olevista vahvisteista paras
• Esim. karhulle vain jotain, mikä mahtuu häkin raosta. Ei taisteluleikkejä karhun kanssa, vaikka vahvisteena olisikin voimakas… Mieti koiran kohdallakin, voiko joku palkka aiheuttaa ongelmia. Joskus kannattaa pelata varman päälle.
• Eläin määrittelee
• Lisää toimintaa
• Mikä tahansa, mitä eläin tavoittelee
• Aina ei ole olemassa mitään mikä voittaisi ympäristön tarjoamat vahvisteet… Mieti miten viisasta on ottaa ominaiskäytökset palkkioksi (urokselle esim. juoksunartun haju). Tässä tapauksessa käytöksestä pitää tehdä mahdollisimman vahva siellä, missä tarjoamasi vahvisteet toimivat. Sisällä tai ulkona paikoissa, jossa ei käy koiria. 
• Minkä eteen koirasi on valmis tekemään töitä?

Hyvä vahviste on koiran mielestä:

• Ansaittu
• Arvostettu
• Onko ruoat ja lelut ansaittuja ja arvostettuja? Vai saako niitä vapaasti?
• Pallopalkka: onko koiran mielestä pallo itse kiva vai onko jahtaaminen kivaa? Opetatko istumista vai jahtaamista?
• Haluttu
• Välitön
• Vahviste on annettava koiralle käytöksen aikana, mieti onnistuuko. 
• Varsinaisesti pitää palkata reaktioista, joten tarvitaan sekundäärinen vahviste, naksu tms. Kanan jalan liikkeen aikana ei ehdi antaa sille ruokaa, vaan tarvitaan naksu. 

VAHVISTAMINEN ON PROSESSI

• Anna koiran valita vahviste, jos voit kontrolloida seurauksia. 
• Jos et ole varma seurauksista, käytä ruokaa. Ruoka ei vahvista mitään ongelmallista ominaiskäytöstä. 
• Esim. haistelu palkaksi on usein huono: suuntautuu ohjaajasta poispäin, ympäristössä tarjolla ilman, että voi kontrolloida mitenkään, vahvistaa omaa tekemistä, eikä ohjaajan kanssa tekemistä.

Leikkiminen koirien kanssa

• Toimii yleensä aika hyvin
• Vaikea saavuttaa ärsykekontrollia
• Tulisi aina olla kouluttajan hallinnassa
• Tulisi tapahtua kouluttajan kanssa, ei yksinään
• Lelun heittäminen voi olla huono idea, suuntautuu ohjaajasta poispäin (palkkion suunta on 50 % vahvisteesta) ja koira saattaa alkaa leikkiä lelulla yksinään (ohjaaja ei liity mitenkään asiaan)
• Kun koira osaa luopua, tuoda, irrottaa lelusta jne., sitten vasta leikki palkaksi. Leikkiminen ei saa olla kivempaa, kuin ohjaajan kanssa toimiminen ja kuunteleminen. Pahimmassa tapauksessa riehuminen vahvistuu ja totteleminen unohtuu.
• Jos tavoittelet ärsykekontrollia, käytä ruokaa.
• Ruokaakin voi heittää, jos tarvitaan vauhtia koiraan. Heitetyn lihapullan kanssa koira ei voi kauaa pitää omaa kivaa. 
• Kuullun ymmärtäminen ruoan avulla ja voimakas yleistäminen eri paikkoihin (voi kyllä itse juosta ja leikkiä koiran kanssa). Vahvaa käytöstä voi testata lelupalkalla.
• Leikkiä voi muuten, mutta ei koulutustilanteessa.
• “Viimeistely vietillä" ihan lopuksi
• Esim. luopuminen peruuttamalla. Ensin naksulla, sitten vihje mukaan, myös palkka ohjaajasta poispäin. Kun käytös on tosi vahva, annetaan esim. pallo suuhun, joka pitää pudottaa (suussa olevasta pallosta poispäin pääsee vain sylkäisemällä sen pois). Sitten patukkaleikki ja pois. 
• Video suojelukoirasta: irrotus toimii (ensin opetettu käytös), vaikka koira korkeassa vietissä. Ominaiskäytös palkaksi opitusta käytöksestä, hyvin tehtynä tukevat toisiaan. 
• Ominaiskäytöksen saa hallintaan vain vahvalla opitulla käytöksellä! Kun luopuu ominaiskäytöksestä (puree maalimiestä ja irrottaa vihjeestä), saa palkaksi ominaiskäytöksen (uusi puru). Saman treenin aikana voi tehdä 2 virhettä. Jos tulee enemmän, neljä päivää treeniä ilman ominaiskäytöstä ja luopumisvihjettä vahvistetaan operantisti. 

SILTA

Tavoite reaktio => reaktio1 => reaktio2 => reaktio3 => palkkio

• Kaikki asiat reaktion ja naksun välissä vahvistuvat. Naksua lähinnä oleva käytös vahvistuu eniten, kauimpana oleva vähiten. 
• Naksun ja maksun välinen aika pitäisi olla mahdollisimman lyhyt.
• "Tule" - koira kääntyy - naks - pallon heitto => pallon jahtaaminen vahvistuu luoksetulosignaalia enemmän.
• Hyvä perusasento - naks - koira hyppää namikättä vasten => Tuloksena koira joka seuraa pienen pätkän, pomppaa jne. 
• Koira saa kaiken tiedon koulutuksen yksityiskohdista, ole tarkkana niiden kanssa!

JOS ET TIEDÄ, KYSY ELÄIMELTÄ

• Jos et tiedä, mikä toimii vahvisteena, kysy eläimeltä
• Jos et tiedä, mitä eläin osaa, kysy eläimeltä
• Jos sanot selkä koiraan päin istu, istuuko? Toisesta huoneesta? Mahallaan maaten? Mikä oikeasti toimii vihjeenä ja missä tilanteessa? 
• Jos haluat faktaa, kysy eläimeltä
• Jos haluat mielipiteen, kysy ihmiseltä

POSITIIVINEN EI TARKOITA SALLIVAA!

• Joidenkin syy-yhteyksien opettaminen voi vaatia tiukkuutta
• Positiiviset koulutusmetodit toimivat parhaiten, jos rajoitat voimakkaasti ympäristön vahvisteita ja ymmärrät niiden vaikutuksen koiran käyttäytymiseen
• Jos haluat rankaista, niin huolehdi, ettei ympäristö houkuttele tekemään ei-toivottua asiaa (älä luo ristiriitoja!)

KUINKA PALJON OLET VALMIS MUUTTAMAAN OMAA KÄYTÖSTÄ?

• Välttämätöntä oman kehityksesi kannalta. Muuten et voi oppia etkä kouluttaa juuri mitään
• Välttämätöntä onnistuaksesi kouluttamaan käytöksiä.
• Ainoa asia, jota voit ylipäätään muuttaa.

Tommy lähtee aina liikkeelle kohdetyöskentelystä. Pitää kuitenkin pystyä muuttumaan: esim. kun koira ei saa missään nimessä koskea etsittävää kohdetta (ja koira tekee aina ensin opetettua) => aloitus luopumisesta. Ks. neljä perustaitoa kirjasta. 

SIEDÄTTÄMINEN

Toista harjoitusta kaikkien niiden häiriötekijöiden läsnäollessa joita koiran tulisi sietää. Esim. ihmiset, koirat, liikkeet, lelut, äänet, hajut

Testi: Käytä joka päivä 30 sek ja opeta koira istumaan, kun pallo vierii maassa (vihje). Rankkaa molemmille. ;)

Koiran on kestettävä se häiriö, mikä käynnistää ominaiskäytöksen. Aloita varovasti koiraa kiihdyttävillä jutuilla, sen pitää olla rento ja rauhallinen, että saa palkan. Pitää pystyä keskittymään myös kaikkein vaikeimman häiriön alla. Myös kun superpalkka on mukana…

Treeni keskimäärin ehkä noin 30 sekuntia kerallaan kolme kertaa peräkkäin. Joskus neljä, mutta monet eläimet ei kestä sitä. Tauko minimissään noin saman pituinen mitä treeni eli puolisen minuuttia. Tämä on noin 3000 koiran keskiarvo (myös muilla eläimillä vaikuttaa olevan saman suuntainen). Puoli minuuttia aktiivista keskittymistä vaativaa. Päivässä ehkä viitisen treeniä. Jos siis tehdään jotain oikeasti uutta tai muokataan käytöstä = koiralle todella rankkaa. Tutut jutut ja ominaiskäytökset ei vaadi aivojen käyttöä, voi tehdä kauemmin.

Kun siedätetään, samaa häiriötä tehdään samalla intensiteetillä, ei ole koiralle kovin rankkaa. Voi pidentää aikaa TAI lisätä häiriötä, ei molempia yhtä aikaa. 

Operanttien käytösten (pitkäkestoinen kosketus) kanssa hankalampaa mitä ominaiskäytösten (makaa maassa). 

Hyvin treenattu häiriö vahvistaa siedätettävää käytöstä. Jos häiriötreeniä tekee todella paljon, koira lopettaa käytöksen, kun häiriöt loppuu. Siedätä siis myös hiljaisuuteen…

Siedättämistä voi käyttää hyödyksi, jos haluaa kouluttaa “automaattikäytöksiä”. Kun riittävän kauan yhdistää esim. esiin ilmestyvän koiran & namin => koirasta tulee vihje luoksetulolle = "automaattinen käytös". Helpointa tehdä pienelle pennulle, koira tekee sitä minkä on oppinut ensin.

Ominaiskäytökset ei poistu harjoittelemalla. Esim. kosketusherkkä koira on kosketusherkkä vaikka tekee paljon käsittelyharjoituksia. Voi ehkä vähän helpottua, mutta ei poistu. Käyttäytymistä voi muokata, mutta persoonaa ei. 

PERUSTAIDOT

• Lähellä pysyminen
• Luopuminen
• Rauhoittuminen
• Kohteiden käyttö

Jos nämä hyvin hallinnassa, koiraa voi kontrolloida kaikissa tilanteissa. Kaikki koulutettavat asiat ovat sovelluksia näistä. 

Kosketuskeppitreenit: kertoo miten kauan koira pystyy työskentelemään / miten monta toistoa tietyssä ajassa. Voi käyttää hyväksi muiden treenien suunnittelussa. 

Kosketuksen siirtäminen: Käytä muitakin kohteita kuin keppi ja tee monissa paikoissa. Kosketuskeppi kotona, kk eri paikoissa, aurauskeppi ja muki ja kenkä kotona, em. esineet eri paikoissa. Sitten keppi esim. tuolille ja koskeminen siihen, keppi pois ja koira koskee tuoliin. 

VASTAEHDOLLISTAMINEN (klassinen)

• Koira opetetaan reagoimaan johonkin ärsykkeeseen toisenlaisella vasteella
• Luodaan vastaantulevalle ärsykkeelle (ihminen, koira, auto tms.) koiran mielestä mukava merkitys (jotain mitä koira haluaa, ruoka, pallo jne.)
• Mukava asia esiintyy samaan aikaan ärsykkeen kanssa

Jos tehdään paljon, koira rupeaa hakemaan eri ärsykkeistä kontaktia. Ketju! Ensin koiralle palkka vastaantulijan vilkaisusta. Sitten vilkaisun jälkeen katsekontakti, josta palkka. Palkka ennen kuin vilkaisee uudestaan vastaantulijaa. Pikkuhiljaa vaaditaan pidempi kontakti. Sitten voi pyytää kontaktin jälkeen jonkun tempun, josta nami. 

Myös syöttämällä voi esim. hiljentää koiran, toimii pikkuhiljaa. Vaikka koira räyhäisi, niin Pavlov tulee kuitenkin mukaan, kun syöttää koiraa.

VASTAEHDOLLISTAMINEN (operantti)

Ärsyke poistuu koiran tarjoaman reaktion aikana, esim. koira oma-aloitteisesti kääntää päänsä pois ärsykkeestä, jolloin ärsyke poistuu tai koira palkitaan ja viedään etäämmälle ärsykkeestä.

Vastaehdollistaminen, onnistuneet harjoitukset edellyttävät:

• Voimakasta vahvistajaa (R+)!
• Käytännössä ruoan käyttö yksinkertaisinta
• Ei voi syödä ja jännittää yhtä aikaa! Voimakkaita tunteita (aggressio, pelkääminen) ei voi vahvistaa syöttämällä. 
• Palkkio haluttavan käytöksen mukaan, halutaanko enemmän vai vähemmän kiihkeyttä
• Riittävä etäisyys reaktion aiheuttavaan ärsykkeeseen ts. koiran tulee tavoitella vahvistetta
• Runsaasti toistoja ja mieluiten hyvin hallittuja harjoitustilanteita
• Yleistäminen erilaisiin paikkoihin ja tilanteisiin

JOS KOIRA EI TEE MITÄ PYYDÄT

• Koira ei tunne vihjettä niin hyvin kuin luulet
• Ympäristössä on jokin häiriötekijä, jonka aikana et ole harjoitellut
• Shit happens… Satunnaisiin virheisiin ei tarvi reagoida. 
• Käytöksen koulutus on vielä kesken

MITÄ ONGELMILLE TULISI TEHDÄ

• Mieti minkälaista käytöstä et halua
• Mieti minkälaiset käytöksen haluat sen sijaan
• Opettele ennakoimaan tilanteita
• Harjoittele usein ja paljon haluamaasi käytöstä. Ei tilanteen aikana, vaan jossain helpossa tilanteessa. 
• Vaan onnistuneet treenit vie eteenpäin! Ei ensin lavasteta tilannetta ja päästetä koiraa epäonnistumaan & korjaus => tilanne 1-1 => homma ei etene. Pidä huoli, että toivottu käytös saa enemmän pisteitä. 

MITÄ, MISSÄ, MILLOIN

Mitä käytöstä 

• Et halua
• Haluat (mahdollisimman yksityiskohtaisesti)

Miten aiot 

• Ennakoida: Miten saat toivotun käytöksen onnistumaan tai ei-toivotun pysymään pois (missä ja miten harjoittelet, että tulee onnistumisia / mitä teet, jos tuleekin epäonnistuminen)
• Vahvistaa: Miten suuren kiihkon haluat tilanteeseen (ruoka vai joku ominaiskäytös palkkana)? Haluatko jännittämistä / pelkäämistä / välttämistä (rangaistus)?

KOULUTTAJAN TULISI

• Pystyä muuttamaan omaa ajatteluaan ja toimintatapaansa
• Harjoitella omia mekaanisia taitoja ja palkkion antamisen ajoitusta
• Harjoitella koulutusvälineiden käyttöä
• Tietää tarkalleen mitä haluaa
• Oppia näkemään käytöksiä 
• Opetella ennakoimaan
• Opetella vahvistamaan täsmällisesti haluamaansa reaktiota (jos koira ei tee koko käytöstä, opittava näkemään ensimmäinen reaktio, josta palkataan)
• Opetella tekemään onnistuneita harjoituksia

KOULUTTAMISEN TULEE OLLA KANNATTAVAA KAIKILLE OSAPUOLILLE!

150 toistoa päivässä, 6-15 viikkoa => saa melkein minkä tahansa käytöksen automaattiseksi…

Ohitus: tärkeää tavalla tai toisella saada paljon onnistuneita toistoja & välttää epäonnistumisia. Esim. pari viikkoa metsälenkkiä tai muiden väistelyä tms. Anna itsellesikin aikaa oppia uusi toimintatapa.

Jos koiralla on joku erittäin voimakas ominaiskäytös, mieti tarkkaan milloin sitä käytät (esim. pallohullulle koiralle pallo).

Monet urheilukoirat koulutettu voimakkaasti kaavaan. Pienikin muutos ohjaajassa voi aiheuttaa sen, että koira ei tee yhtään mitään. Varsinkin, jos käytetty pakkoa virheiden korjaamiseen, koira ei tee mitään vierasta. Riko kaava!