Jos haluaa kohteliaasti muotoilla, niin voisi sanoa vaikka, että ei käy aika pitkäksi mudin kanssa eläessä... Jos taas sanoa töksäyttää suoraan, niin otus on ajoittain ihan käypää rukkasvärkkiä ja sitten toisinaan taas niin ihku ettei tosikaan. ;)
Muita kanssamudisteja ei varmaan yllätä, että toi rukkasvärkki-osio liittyy legendaarisiin "huutohyökkäyksiin". Eli siis, kun jotain yllättävää tapahtuu (tavallisesti metsässä, koska siellä ei kuulu olla ketään muita) niin mudin ratkaisu on kääntää ääninappula kaakkoon ja käydä kertomassa Sille Jollekin (ihan lähietäisyydeltä), että sopii painua helvettiin. Ja kun asia on sanottu, se tulee ihan yhtä kovaa takaisinkin. Ja näyttää mun mielestä vielä niiiin tyytyväiseltä, kun sai homman hoidettua (inhimillistämistä, I know). Argh!!! :x Ja arvatenkaan mikään kutsu, viheltäminen, huutaminen, karjuminen, kieltäminen tms. ei tehoa, kun Merkki on päässyt vauhtiin. JOS ehtii nähdä Sen Jonkin ensin ja antaa selvät ohjeet (tänne / EI), niin no problem. Ehkä tää on joku salajuoni mudinomistajien pitämiseksi maantasalla, ei pääse tulemaan mitään turhia kuvitelmia koiran hallinnan tasosta?
Sitten siirrytään hetkeksi kivempiin juttuihin: ekat hakutreenit pidetiin järkyttävässä lumi-räntä-vesisateessa ampumaradalla lauantaina. Ihan simppelisti aloitettiin, kun vähän arvelutti, mahtaako hommasta tulla mitään. Merkki oli ruokittukin ihan normisti, kun tuli joku ajatuskatko. Mutta Merkkipä oli tosi pätevä. <3 Siis ollakseen oma itsensä, pikku-Vito tekee jo ilmaisut ja kaikki... Mutta me ei anneta sen häiritä vaan jatketaan mörrimöykyn koulimista. ;) Ensimmäiset 2 ukkoa ihan vaan peräänjuoksuna, 3. ääniavulla ja 4. vastatuuleen ilman apuja. Ja reippaasti meni, näytti jopa vähän siltä, että arvasi mitä ollaan tekemässä. Tehokkuuden nimissä oli vain 2 ukkoa, jotka sitten siirtyi eteenpäin 3. ja 4. "pistolle". Ja aluekin oli puhdas (ei tallattu, M eka koira), joten sikäli helpotettu juttu. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa. :)
Kepit on onnistunu ja ei-onnistunu. :/ Näitä on tehty moneen otteeseen:
- Perjantaina (13. päivä ja selvittiin hengissä...) lenkin päälle riehuttiin 2 lelun leikkiä hetki, sitten M istumaan ja 2 keppiä lyhyelle jäljelle --> toi molemmat hyvin, palkaksi molemmista leikkiä ja nami.
- Lauantaina pikalenkin (satoi vaihteeksi vettä) jälkeen M autoon ja 3 keppiä n. 10 m välein. Ekaa ei olisi tuonut (huomasi sen mun mielestä kyllä), mutta en päästänyt jatkamaan, palkaksi namia ja leikkiä. 2. ja 3. keppi hyvin, mutta viimeiselle ei mennyt ihan jälkeä pitkin (kiersi muistaakseni puun toiselta puolelta).
- Sunnuntaina vaati sitten vähän hinkkaamista... Merkki odotteli autossa ja tein valmiiksi neljän kepin suoran. Päätin kokeilla siis tehdä enemmän "oikean jäljen" tapaisen ja laitoin muutaman namin muistuttamaan tarkkuudesta. Käytiin tekemässä esineruutua, joten jälki ehti odotella ehkä 15 min. Ihan hyvin lähti jäljelle, mutta ei olis sitten millään nostanut keppejä! :s Eka oli kaikkein pahin, en tiedä eikö se muka huomannut, mutta jäljesti ihan kepin päältä. En sitten päästänyt jatkamaan, mutta kuikuili vaan eteenpäin ja pyöri jne. Lopulta nosti kepinkin, kun suunnilleen sormella näytin (tyhmää, mutta meni hermot...). Loput samaan malliin, mutta vähän helpommalla ne tuli. Viimeinen oli paras. Tästä sitten suivaantuneena paikan vaihto, M istumaan ja 3 keppiä suoralle jäljelle -> paransi huomattavasti, mutta ei mikään huippu. Sitten vielä M autoon ja uudestaan 3 kepin suora -> nyt oli oikeasti hyvä, kaikki kepit nousi ilman apuja. :)
Eka esineruutu tehtiin sunnuntaina ampumaradalla. Tallasin ehkä n. 10 * 30 m alueen Rapsun kanssa. Sitten Merkki autosta ja istumaan alueen reunalle. Alue oli tien vieressä ja kävelin tietä pitkin takarajan kohdalle & heitin pallon. Merkki lähti hyvin etsimään, meni alueesta reilusti ulos, mutta etsi muuten hyvin ja palautti pallon ilman apuja. :) Rohkea rotan syö, joten sama juttu, mutta nyt heitin ensin pallon takarajalle ja sitten alueen keskelle. Alussa tuli vähän haahuilua (oltiin edellisen päivän hakualueen reunalla, joten oli hajuja...), mutta etsi ja palautti lähempänä oleva pallon (taisi pudottaa luovuttaessa, pyysin uudestaan luovuttamaan käteen). Koska kuitenkin vähän epäilytti, niin siirryin aluetta vähän eteenpäin ja lähetin kauemmalle pallolle -> hienosti onnistui. :) Tajusin lopetta tähän, loppupalkaksi taas 2 lelun leikkiä. Noin muuten istumisesta sai namipalkan ja palautuksesta lelupalkan.
Jotain tokon tapaista ollaan hömpätty kanssa.
- Jossain lenkin jälkeen kokeilin pari luoksetulon stoppia takapalkalla, eka venyi, mutta toinen hyvä. :) Seuraaminenkin taisi onnistua ihan hyvin, mitään järkevää tässä ei kyllä tehty, kunhan käpöteltiin.
- Dognessilla oltiin kisoja katselemassa ja saatiin aikaiseksi 1 huono ja 1 hyvä paikallaolo (n. 2 min, ehkä 3 välipalkkaa, kun koiria kulki ihan läheltä ohi). Noin muuten temputteli ihan keskittyneesti ja reippaasti & leikkikin hyvin. Värväsin Pauliinan "näyttelytuomariksi" ja pitihän sillekin murrata ihan pienesti, höh.
- Kotona on tehty temppuja, kun on ollut ylimääräistä virtaa. Takajalkojen laittaminen pienelle korokkeelle oli yllättävän vaikeaa, vaikka osaa laitta rappusille jne. Ehkä sähläys vaikutti vähän onnistumisprosenttiin. ;) Myös luoksetulo eteen oli tosi hankalaa samasta syystä. Sen sijaan seuraaminen oli jopa vähän yli-innokasta, kun oli naudan ruokatorvea (tai jotain ällön hajuista) taskussa.
Jälkiä ei ole päästy tekemään, kun on SATANUT koko ajan! Siis oikeesti ihan jatkuvalla syötöllä. Prkl. Nyt on uutta lunta taas varmaan kohta 10 cm... Todiste tältä illalta:
Maastokausi on kuitenkin saatu korkattua, on tehty jälkeä, hakua ja esineitäkin. Jes! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti