Kauheesti kaikkea

Oltiin viikonloppu susirajalla jäljestämässä ja oppia tuli ihan hirmuisesti! :) Reissusta tulee oma juttu videoineen (toivottavasti...), kunhan saan kaiveltua jostain syvyyksistä edes osan viikonlopun aikana tulleesta tiedosta. Merkki oli kyllä tosi taitava tarkkanenä. <3

Eilen tehtiin lenkin päätteeksi esineruutua. Tallasin koirien kanssa n. 10 * 50 m alueen (sopiva metsäkaistale tien ja lumipenkan välissä), esineenä oli taas lelu (tarttis varmaan alkaa kasata jotain esinevarastoa). Merkki istumaan alueen reunalle (karkasi kerran) ja kävin tietä pitkin viemässä lelun takarajalle. Lähti hyvin, meni välillä ulos alueelta, mutta etsi hyvin ja palauttikin hyvin ilman isoja apuja. :) Toinen esine sitten keskelle aluetta, lähti vähän haahuillen, kutsuin takaisin ja uusi lähetys. Ihan hyvin tämäkin. Lopuksi leikittiin vähäsen, ihan ok, mutta olisi voinut innostuneempikin olla.

Tänään JÄLKI (nro 6 tälle kaudelle) vapaa-aikakeskuksen kentälle. Ensin pehmeällä hiekalla 2 kulmaa (vas ja oik), sitten lyhyt nurmikon ylitys, kovalla hiekkakentällä 1 kulma oikealle (eli siis "laatikko" ilman viimeistä suoraa, tarttis kai keksiä joku piirrustussysteemi). Kulmien jälkeen ja lopussa keppi. Jäljen pituus ehkä n. 150 (lyhyttä) askelta.

Alussa ehkä parikymmentä namia, sitten suorilla siellä täällä muutama. Ennen kulmaa muutama tyhjä, kulman jälkeen muutaman askeleen jälkeen keppi ja jonkun verran tyhjää.

Ilmaisuksi vaihdettiin sitten kuitenkin maahanmeno, joten kepillä aina käsky maahan. Viimeisellä kokeilin ilman käskyä, melkein meni, mutta vaati sitten kuitenkin käskyn (rupesi kuulemma katsomaan, kun pojat heitti frisbeetä...) ja meni vähän säätämiseksi sen takia. Muut kepit meni ihan ok maahan käskyllä ja malttoi odottaa hyvin. Itse jälki oli hyvä, jossain välissä käskin uudestaan, kun alkoi katsella maisemia. Yksi kulma oli tosi hieno, meni askel kerrallaan tosi tarkasti, rauhassa ja ilman tarkisteluja. :) Ja toisessa kulmassa sitten jotenkin nyppäsin (onneksi oli virallinen valvoja mukana ;)), täytyy olla jatkossa tarkkana.

Lenkin päätteeksi taas leikkiä, mutta oli jotenkin vaisu. Vähän haukuttamistakin kokeiltiin, alkaa jo pari haukkua tulla ihan reippaasti. :)

Perseestä muuten tää bloggerin uusi ulkoasu. :x

Ylämäki, alamäki ja voihan keppi!

Jos haluaa kohteliaasti muotoilla, niin voisi sanoa vaikka, että ei käy aika pitkäksi mudin kanssa eläessä... Jos taas sanoa töksäyttää suoraan, niin otus on ajoittain ihan käypää rukkasvärkkiä ja sitten toisinaan taas niin ihku ettei tosikaan. ;)

Muita kanssamudisteja ei varmaan yllätä, että toi rukkasvärkki-osio liittyy legendaarisiin "huutohyökkäyksiin". Eli siis, kun jotain yllättävää tapahtuu (tavallisesti metsässä, koska siellä ei kuulu olla ketään muita) niin mudin ratkaisu on kääntää ääninappula kaakkoon ja käydä kertomassa Sille Jollekin (ihan lähietäisyydeltä), että sopii painua helvettiin. Ja kun asia on sanottu, se tulee ihan yhtä kovaa takaisinkin. Ja näyttää mun mielestä vielä niiiin tyytyväiseltä, kun sai homman hoidettua (inhimillistämistä, I know). Argh!!! :x Ja arvatenkaan mikään kutsu, viheltäminen, huutaminen, karjuminen, kieltäminen tms. ei tehoa, kun Merkki on päässyt vauhtiin. JOS ehtii nähdä Sen Jonkin ensin ja antaa selvät ohjeet (tänne / EI), niin no problem. Ehkä tää on joku salajuoni mudinomistajien pitämiseksi maantasalla, ei pääse tulemaan mitään turhia kuvitelmia koiran hallinnan tasosta?

Sitten siirrytään hetkeksi kivempiin juttuihin: ekat hakutreenit pidetiin järkyttävässä lumi-räntä-vesisateessa ampumaradalla lauantaina. Ihan simppelisti aloitettiin, kun vähän arvelutti, mahtaako hommasta tulla mitään. Merkki oli ruokittukin ihan normisti, kun tuli joku ajatuskatko. Mutta Merkkipä oli tosi pätevä. <3 Siis ollakseen oma itsensä, pikku-Vito tekee jo ilmaisut ja kaikki... Mutta me ei anneta sen häiritä vaan jatketaan mörrimöykyn koulimista. ;) Ensimmäiset 2 ukkoa ihan vaan peräänjuoksuna, 3. ääniavulla ja 4. vastatuuleen ilman apuja. Ja reippaasti meni, näytti jopa vähän siltä, että arvasi mitä ollaan tekemässä. Tehokkuuden nimissä oli vain 2 ukkoa, jotka sitten siirtyi eteenpäin 3. ja 4. "pistolle". Ja aluekin oli puhdas (ei tallattu, M eka koira), joten sikäli helpotettu juttu. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa. :)

 Kepit on onnistunu ja ei-onnistunu. :/ Näitä on tehty moneen otteeseen:

• Perjantaina (13. päivä ja selvittiin hengissä...) lenkin päälle riehuttiin 2 lelun leikkiä hetki, sitten M istumaan ja 2 keppiä lyhyelle jäljelle --> toi molemmat hyvin, palkaksi molemmista leikkiä ja nami.
• Lauantaina pikalenkin (satoi vaihteeksi vettä) jälkeen M autoon ja 3 keppiä n. 10 m välein. Ekaa ei olisi tuonut (huomasi sen mun mielestä kyllä), mutta en päästänyt jatkamaan, palkaksi namia ja leikkiä. 2. ja 3. keppi hyvin, mutta viimeiselle ei mennyt ihan jälkeä pitkin (kiersi muistaakseni puun toiselta puolelta). 
• Sunnuntaina vaati sitten vähän hinkkaamista... Merkki odotteli autossa ja tein valmiiksi neljän kepin suoran. Päätin kokeilla siis tehdä enemmän "oikean jäljen" tapaisen ja laitoin muutaman namin muistuttamaan tarkkuudesta. Käytiin tekemässä esineruutua, joten jälki ehti odotella ehkä 15 min. Ihan hyvin lähti jäljelle, mutta ei olis sitten millään nostanut keppejä! :s Eka oli kaikkein pahin, en tiedä eikö se muka huomannut, mutta jäljesti ihan kepin päältä. En sitten päästänyt jatkamaan, mutta kuikuili vaan eteenpäin ja pyöri jne. Lopulta nosti kepinkin, kun suunnilleen sormella näytin (tyhmää, mutta meni hermot...). Loput samaan malliin, mutta vähän helpommalla ne tuli. Viimeinen oli paras. Tästä sitten suivaantuneena paikan vaihto, M istumaan ja 3 keppiä suoralle jäljelle -> paransi huomattavasti, mutta ei mikään huippu. Sitten vielä M autoon ja uudestaan 3 kepin suora -> nyt oli oikeasti hyvä, kaikki kepit nousi ilman apuja. :) 

Eka esineruutu tehtiin sunnuntaina ampumaradalla. Tallasin ehkä n. 10 * 30 m alueen Rapsun kanssa. Sitten Merkki autosta ja istumaan alueen reunalle. Alue oli tien vieressä ja kävelin tietä pitkin takarajan kohdalle & heitin pallon. Merkki lähti hyvin etsimään, meni alueesta reilusti ulos, mutta etsi muuten hyvin ja palautti pallon ilman apuja. :) Rohkea rotan syö, joten sama juttu, mutta nyt heitin ensin pallon takarajalle ja sitten alueen keskelle. Alussa tuli vähän haahuilua (oltiin edellisen päivän hakualueen reunalla, joten oli hajuja...), mutta etsi ja palautti lähempänä oleva pallon (taisi pudottaa luovuttaessa, pyysin uudestaan luovuttamaan käteen). Koska kuitenkin vähän epäilytti, niin siirryin aluetta vähän eteenpäin ja lähetin kauemmalle pallolle -> hienosti onnistui. :) Tajusin lopetta tähän, loppupalkaksi taas 2 lelun leikkiä. Noin muuten istumisesta sai namipalkan ja palautuksesta lelupalkan.

Jotain tokon tapaista ollaan hömpätty kanssa.

• Jossain lenkin jälkeen kokeilin pari luoksetulon stoppia takapalkalla, eka venyi, mutta toinen hyvä. :) Seuraaminenkin taisi onnistua ihan hyvin, mitään järkevää tässä ei kyllä tehty, kunhan käpöteltiin.
• Dognessilla oltiin kisoja katselemassa ja saatiin aikaiseksi 1 huono ja 1 hyvä paikallaolo (n. 2 min, ehkä 3 välipalkkaa, kun koiria kulki ihan läheltä ohi). Noin muuten temputteli ihan keskittyneesti ja reippaasti & leikkikin hyvin. Värväsin Pauliinan "näyttelytuomariksi" ja pitihän sillekin murrata ihan pienesti, höh.
• Kotona on tehty temppuja, kun on ollut ylimääräistä virtaa. Takajalkojen laittaminen pienelle korokkeelle oli yllättävän vaikeaa, vaikka osaa laitta rappusille jne. Ehkä sähläys vaikutti vähän onnistumisprosenttiin. ;) Myös luoksetulo eteen oli tosi hankalaa samasta syystä. Sen sijaan seuraaminen oli jopa vähän yli-innokasta, kun oli naudan ruokatorvea (tai jotain ällön hajuista) taskussa.

Jälkiä ei ole päästy tekemään, kun on SATANUT koko ajan! Siis oikeesti ihan jatkuvalla syötöllä. Prkl. Nyt on uutta lunta taas varmaan kohta 10 cm... Todiste tältä illalta:

Maastokausi on kuitenkin saatu korkattua, on tehty jälkeä, hakua ja esineitäkin. Jes! :)

Pääsiäinen

Aika viimetinkaan jäi pääsiäisposti, mutta pitäähän tää laittaa näkyville (huimaa kännykkälaatua vielä...). :)

Kevään eka jälki!

J oli mökillä neekeripoikien kanssa ja mun piti käydä hakemassa Merkki kotio (ei kuulemma oikein helpota hommia työmaalla...?!?). Keikka oli kyllä lähinnä sarjaa "paska reissu, mutta tulipa tehtyä"... Saatiin kuitenkin ajettua Merkin kanssa kevään eka jälki. :)

Tontin viereisen pellon reunassa oli sopiva sula kaistale, johon n. 250 askelta pitkä aika suora jälki (märkiä / lumisia kohtia piti vähän kiertää). Froliceja oli ehkä n. puolilla askelista ja tuurilla kävi myötätuulikin. Ehti vanheta reilun puoli tuntia.

Ja voi pojat miten taitava Merkki oli! <3 Mentiin rauhallisesti ja tarkasti alusta loppuun. Välillä pari pikkutarkistusta, mutta ei mitään häröilyjä. :)

Oppi ei siis kadonnut talven aikana ja tästä on hyvä jatkaa, kunhan päästään täällä hommiin. Isot peltoaukeat alkaa kyllä olla lumettomia täälläkin, mutta kun ei kenen hyvänsä pellolle passaa mennä... Nyt sitten kepit vielä tehotreeniin! Jälkileiri onneksi lähenee, että saadaan hyvät ohjeet kesäksi. :)