Aina hullumpaa...

Eilisen jälkeen nähtyä:

• Merkki syö salaattia (siihen nähden melkoinen ihme, että se nyt ei tykkää yleensä yhtään mistään)
• Merkki osaa avata tuulikaapin oven (ajattelin kerran vaan laittaneeni sen huonosti  kiinni, mutta nyt se tuntuu alvariinsa olevan huonosti laitettu...)

Tällaisia suuria uutisia siis meidän elämässä. :-P

Pitkästä aikaa

Kaikenlaista on ollut meneillään (töitä lähinnä) ja ehkä siksi päivityksetkin jääneet. Kuvia ei edelleenkään ole, vaikka pikkukäkkärä kasvaa ja komistuu koko ajan. :-) Tai Hansu kuvasi yhtenä pakkaspäivänä lumipalloleikkejä, mutta kuvat vielä laittamatta näkyville.

Kotirintamalla tapahtunut lähinnä se, että Rasmus ja Merkki päätyivät tässä taannoin asumuseroon... Niiden kemiat ei nyt vaan kerta kaikkiaan pelaa, eikä koko ajan jaksa olla silmät selässä vahtimassa. Kuviohan siis menee niin, että Merkkiä alkaa vahdituttaa ja murisuttaa (tällä hetkellä tuntuu, että alvariinsa joku) ja Rasmuksen hermo ei kestä sitä yhtään. Ja kun Rasmus komentaa, niin Merkki toki vastaa yhtä tomerasti... :-/ Ulkoilut kuitenkin menevät ihan sovussa, joten ei tuo nyt niin hankalaa ole. Autossahan Merkki on joka tapauksessa omassa mökissään takapenkillä ja isot pojat luukussa. Tai sitten Rapsu penkillä ja neekerit takana. Ei ne sisälläkään ole koko aikaa toisiaan kyttäämässä, mutta sitten kun on tapahtuakseen, niin kaikki käy niin nopeasti, ettei tahdo ehtiä ajoissa pelastamaan tilannetta.

Treenirintamalla on ollut hiljaista muuten, mutta nyt viikonloppuna oltiin noutajien kanssa tokoilemassa ja kivaa oli. :-) Seura oli mukavaa ja treenit opettavaisia, joten mitäpä sitä muuta osaisi toivoa? Tässä muutama juttu, mitä jäi mieleen (ja paljon on jo unohtunut):

• Sivulletuloa viilataan vähän siistimmäksi niin, että opettelee pyörähtämään oikealle paikalle pomppimatta ja tekemättä ylimääräistä kierrosta sivulle / taakse päin. Namilla ohjaten "pyörähtää" jo hyvin, joten eiköhän se pian tajua homman pointin.
• Seuraamista imuttamalla, samalla kontaktikävely- ja pa-treeniä. Myös liikkeellelähdöistä (mihin suuntaan vaan) naksuttelua. Naksu siis heti jo ekasta liikahduksesta. Pa-treenin myötä paikka toivottavasti selvenee otukselle.
• Kaukokäskyjumppaa aloiteltiin myös ja voi pojat, miten se on ohjaajalle vaikeaa... ;-) Tirppa on niin pieni ja vikkelä, että ei tahdo millään ehtiä reagoida riittävän nopeasti. Kunnianhimoisena tavoitteena on siis opettaa tämä(kin?) juttu alusta asti kunnolla, ettei tarvitsisi paikkailla. Tavoitteena on siis, että takajalat pysyvät paikallaan kaikissa vaihdoissa. Eikä me nyt ihan välittömässä tulevaisuudessa olla voittajaa kisamassa, joten meillä on aikaa treenata...
• Liikkeestä pysähdyksiä myös kokeiltiin vähän. Maahanmenoa jatketaan vanhaan malliin, koitan vaan muistaa vaihdella paikkaa, missä koira menee maahan. Ja liikkua käskyn jälkeen. Nämä sujuu jo lyhyeltä matkalta ihan kohtuullisesti, muistettava vaan palkata ainoastaan oikeasti hyvät maahanmenot. Seisomista aloiteltiin, se on mulle jotenkin ylivoimaisesti hankalin juttu. Kokeillaan nyt kuitenkin niin, että namia heittämällä koiraa kauemmaksi ja paluumatkalla pallon heitto. Pallo siksi, että sen perään on huomattavasti kovempi kiire, mitä namin. Reilusti vaan läpijuoksujakin, ettei ennakoi. Ja pallon heitto vasta, kun Merkki on aika lähellä (muuten valuu kohti, kun pallon tulo kestää). Eilen illalla pienesti kokeiltiin lumipallolla ja hyvältä vaikutti. "Valeheitot" sitten mukaan, kunhan pääsee jyvälle koko jutusta.
• Noutoa jatketaan samaan malliin. Kapulaa vaan alemmaksi ja liike poispäin koirasta.
• Kosketusalusta tarvii lisää vauhtia. Kokeillaan ensin palkan vaihdolla namista leluun ja/tai alustaa liikuttamalla. Alustan "karkaaminen" oli Merkistä selvästi hauskaa. :-)
• Sokerina pohjalla sitten erilaista jumppaa ja temppuja, näitäkin jatketaan. Etenkin takapään käyttöä vaativat jutut on tosi hyödyllisiä ja Merkki on niissä selvästi jo ihan hyvin jyvällä. Ketterä pikkuapina siis! ;-)
• Tavattiin treeneissä myös Merkin sukulaismiehen Romeon omistaja, oli kiva jutella vähän mudijuttuja. Vaikuttaa tulevan muuhun sukuunsa monessakin asiassa. Todettiin Mörkin olevan kaikin puolin tomera poika ja kaikki perseilyt kielletään tiukasti, ettei vallan ala kuvitella suuria itsestään. ;-)

Siinäpä ne tämän hetken oleellisimmat. Tulikohan viimeksi sanottua, että 7 kk paino oli jotain 11,5 kg tienoissa ja korkeus ehkä vajaa 45 cm? Saas nähdä minkä kokoinen tuosta lopulta tulee, tuskin mitään jättiläistä kuitenkaan, kun ikää on jo näinkin "paljon". Ja erittäin lyhyelle tuholistalle voi lisätä mun pienesti maistellut uudet talvikengät...  >:-/ No ei niissä muuta ole kun pieni kolo varren yläreunassa, mutta ei sitten kai kuitenkaan voinut valkata hommaan jotain siinä vieressä lojuneita kusiluistimia? Ai niin, eteisen matonreunassakin on jotain hiirensyömän näköisiä koloja... ;-)

Kotielämästä vielä sen verran, että nyt tämän vuoden puolella Merkistä on selkeästi kehittymässä varsinainen "elämäntapavahti". Aikaisemmin ei esim. naapureiden liikkeitä kommentoinut ollenkaan, mutta nyt niille täytyy vähintäänkin pöhkiä. Ja pöhkiä varmuuden vuoksi ihan useammankin kerran... Tosi poikkeukselliset äänet saa aikaan jokseenkin korvat rikkovan kimakan haukun... :-| Äänenmurrosta odotellessa... Ja että elämä ei olisi hiljaista, Rasmuksen täytyy toki säestää tomerasti mukana. Kiva! Seppo on sentäs tavoilleen uskollisena tuppisuu suurimman osan ajasta. ;-) Eipähän tule enää kaupustelijat huomaamatta sisälle asti (tätäkin on sattunut, kun vahtikoirat ovat olleet ansaitulla siestalla)... :-D

Joululomailua

Enemmän ja vähemmän on tullut laiskoteltua, eikä kelitkään ihan kaikin ajoin ole suosinut koiraharrastusta. Joulun alla lähdettiin taas harjoittelemaan kerrostaloelämää porukoiden luo. Pakkanen kieppui 20 ja 30 asteen välillä, joten pikaisesti kipiteltiin taloa ympäri useamman kerran päivässä. Sisällä sitten vähän temppuiltiin jotain ja Merkki muuten osallistui jouluvalmisteluihin. Luvattoman huono tiskari se kuitenkin on, kun mikään ei tahdo kelvata... ;-) Olemattomaan ulkoiluun nähden päästiin vähillä tappioilla: yksi teurastettu tonttu ja isän tupakkatossuun isovarpaan kohdalle tuuletusreikä. :-D Aattoiltana pukki toi Merkillekin pari pakettia, joten kiltti kakara on ollut. Ja avaaminenkin kävi kuin vanhalta tekijältä.

Joulupäivänä siirryttiin mökille lumimottiin. Lähinnä siis siinä mielessä, että ainoat auratut baanat on autoteitä, joten lenkkeily on aavistuksen hankalaa. Hyvin kuitenkin pärjäiltiin, vaikka ahtaat tilat aiheuttaa vähän päänvaivaa. Vissiin yksi rähinä epähuomiossa, kun Merkki pääsi livahtamaan huomaamatta ovenraosta (tuo on ihan älyttömän nopea käänteissään ja niin pieni, että ei tahdo huomata missä se viuhtoo). Mutta tässäkin taas kovaa ääntä eikä muita tappioita onneksi. Jotain pientä puuhasteltiin, mutta pääasiassa maattiin ja huilattiin. Koirapojat kulutti aikaa hillumalla pihalla ja kaluamalla peuranluita.

Uudeksi vuodeksi junailtiin Kannukseen, Merkistä alkaa tulla ihan pätevä matkustaja. :-) Vähän pitää junassa aluksi murrata muille, jos ovat liian lähellä, mutta hyvin sitten rauhoittuu pötköttämään omalle paikalle. Etukäteen vähän jännitti, miten suhtautuu raketteihin, mutta mitään ongelmia ei onneksi ollut. Sisällä aika meni luuta järsiessä, eikä näyttänyt huomaavaan paukkuja ollenkaan, vaikka välillä tuntui, että ikkunat helisee. Yöllä käytiin vielä ulkona, kun ajattelin paukkeen olevan jo ohi. Joku kuitenkin päätti vielä päästä eroon lopuista raketeistaan, mutta häntä tötteröllä Merkki päästeli menemään. Ihanan reipas penska tässäkin asiassa! :-)

Pikkuhiljaa kakarasta alkaa kasvaa Vahti. Tähän asti ei ole ulkoa kuuluviin ääniin reagoinut mitenkään, mutta nyt on etenkin yöllä (jei...) pitänyt pöhistä jollekin kolinoille. Koitan nyt vaan kuitata "hyvä että olit tarkkana" ja pyytää luokse. Ideana olisi siis, että asiasta ei tehdä numeroa. Ja aiheesta saa kyllä ilmoittaa, kunhan ei jää levy päälle. Jos nyt ihan järkyttävää huutoa pitää, niin siitä kiellän vähän topakammin (Merkillä on tosi "mielenkiintoinen" korvat rikkovan korkea "taiteluhuuto"...). Katsotaan miten toimii. Samaan vahtimiseen liittyy varmaan sekin, että uuden vuoden yönä ainoa jännempi asia oli vastaan tulevat päissään olevat ihmiset. Niitä piti tsiigailla tosi tarkasti ja paria Epäilyttävää vähän muristakin. En puuttunut tähän sen kummemmin, kehuin kun oli hiljaa ja ohitti nätisti.

Kotosalla ollaan vähän topistuttu treenaamaankin, kun on taas päästy hallille. Tyhjässä hallissa yhtenä iltana vähän purettiin ylimääräistä puhtia agin merkeissä: putkea ja siivekkeiden välistä juoksua. Putkesta tuli odotetusti muutamalla toistolla niin kiva, että poikkeili siellä ihan itsekseenkin. Kontaktejakin vähän kokeiltiin (tavoitteena siis 2on2off, takapuoli vaan tuppaa putoamaan puomilta). Tokojutuissa sitä samaa vanhaa: sivulletuloa, askelsiirtymisiä ja maahan / istu erottelua. Sivulletulossa vielä paikka välillä vähän hakusassa (etenkin, jos tehdään peilin edessä, niin että katson vaan eteenpäin). Etenkin maahanmenoon on haettu lelun kanssa vähän enemmän vauhtia ja virettä, toimii pääosin ihan hyvin. Myös etäisyyttä on pikkuhiljaa kasvatettu (vaihtelevalla menestyksellä).

Uudempia juttuja liikkeestä seisominen (vielä namilla houkutellen ja isolla käsiavulla, välillä tuntuu reagoivan jo käskyynkin), luoksetulo eteen (vasta namia syötellään ja koitetaan hakea oikeaa paikkaa) ja noudon alkeita (kapulan pitoa ja 2-lelun leikkiä). Eilen illalla iltalenkin yhteydessä leikki tosi hyvin. Tässä siis tarkoituksena vahvistaa vauhdilla palauttamista, kun tuo mielellään rälläilisi yksinään lelujen kanssa. Varsinkin hallilla lelupalkkausta haittaa, kun palauttaminen ei ole varmaa. En viitsi kimppatreeneissä kamalasti lelua heitellä, kun ei voi olla varma, että tulee asiallisesti takaisin (eikä esim. lähde murraamaan muille koirille tai kavereiden kanssa leikkimään).

Muita satunnaisia humputteluja on kosketusalusta (auttaa toivottavasti jatkossa joidenkin temppujen opettelussa), käsikosketus (palautus käteen joskus aikanaan), arkipaikallaolo ja etsintäjutut (namit ja lelu). Paljon aikaa toki vielä vie ihan vaan se, että koitetaan opetella elämään edes suht sivistyneesti. Onnistuu vaihtelevalla menestyksellä...

Hitaat hämäläiset

Laitetaan nyt hengentuotos tännekin, kun kerran tuli väsättyä. ;-) Parempi kai myöhään jne....